Lukivaikeuksia voidaan hoitaa harjoittamalla auditiivisen ja visuaalisen aistitiedon yhdistämistä

Kuulo- ja näköaistitiedon yhdistämistä parantava tietokoneohjelma voi tarjota tehokkaan avun luki- ja tarkkaavaisuushäiriöisille sekä dysfaattisille oppilaille, osoittaa KM Minna Törmäsen erityispedagogiikan alaan kuuluva väitös.

Törmäsen tutkimuksessa oppimisvaikeuksista kärsineitä oppilaita kuntoutettiin Audilex-tietokoneohjelmalla. Ohjelma harjoittaa auditiivis-visuaalisen aistitiedon yhdistämistä ja sen on kehittänyt musiikkikasvatuksen professori Kai Karma Sibelius-Akatemiasta.

Tutkimuksessa seurattiin 242 alakoulu- ja lukioikäistä oppilasta Suomessa ja Ruotsissa. Oppilailla oli lukemis- ja kirjoittamishäiriöitä, tarkkaavaisuushäiriöitä ja kielenkehityksen häiriöitä.

– Kuntoutusjakso kesti kahdeksan viikkoa ja Audilexia pelattiin kaksi kertaa viikossa 15 minuuttia kerrallaan.  Interventio oli lyhyt, mutta tulokset olivat hyviä, Törmänen kertoo.

– Ohjelma esittää äänisarjoja, joita oppilas vertaa kahteen visuaalisesti esitettyyn jatkumoon ja valitsee kumpaa äänisarja vastaa. Jatkumo koostuu suorakaiteen muotoisista elementeistä. Äänen pituutta vastaa elementin pituus, korkeutta sijainti pystyakselilla ja voimakkuutta elementin paksuus, Törmänen havainnollistaa Audilexin toimintaa.

Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että lukivaikeuksien taustalla on häiriöitä havainnoinnissa, joita tarvitaan auditiivisen ja visuaalisen aistitiedon yhdistämiseen. Audilex-kuntoutuksesta hyötyivät tutkimuksessa kaikki oppimisvaikeuksista kärsineet ryhmät. Positiivisiin tuloksiin eivät vaikuttaneet kieliympäristö, oppilaiden sukupuoli tai ikä. Myös tarkkaavaisuushäiriöiset ja kielenkehityshäiriöiset saivat apua kuntoutuksesta.

– On huomionarvoista, että myös lukioikäiset hyötyivät kuntoutuksesta. Oppimisvaikeudet ovat yleensä sitkeitä ja etenkin myöhemmässä vaiheessa aiheuttavat paljon sekundäärisiä ongelmia, kuten huonoa itsetuntoa, alisuoriutumista ja tunne-elämän ongelmia. Usein puhutaankin nk. lumipalloefektistä – alakouluiässä helposti kuntoutettava ongelma voi sukeutua oppimisvaikeuksien vyyhdiksi teini-iässä, Törmänen kuvailee.

Merkittävää on myös, että kuntoutusjakso näytti parantavan oppilaiden tarkkaavaisuutta ja keskittymistä yleisimminkin. Oppimisvaikeuksien kuntoutuksen tärkeä tavoite on uusien taitojen siirtäminen muuhun koulutyöhön: näin oppilaat löytävät omat vahvuutensa ja heidän itsetuntonsa paranee.

– Yleistäen voi todeta oppilaiden älykkyyden lisääntyneen ja he pystyivät soveltamaan oppimaansa muuhun koulutyöhön, jolloin koulumotivaatio lisääntyi. Nämä havainnot vaativat luonnollisesti lisätutkimuksia, jotka ovat jo suunnitteilla. Toivon mukaan myös aivotutkimuksen menetelmiä voitaisiin liittää mukaan, Törmänen sanoo.

Tutkimuksessa varmistui myös, että samaa kuntoutusmuotoa voitiin käyttää yli kielirajojen. Yleensä kielten rakenteen erilaisuus asettaa haasteen useampaan maahan ja kieliympäristöön sijoittuville oppimisvaikeustutkimuksille. Audilex-tietokoneohjelma on kuitenkin ei-kielellinen ja perustuu auditiiviselle strukturoinnille eli musikaalisuuteen.  Auditiivisella strukturoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi kykyä havaita äänten välisiä suhteita ja täten muodostuvia rakenteita.

Törmäsen tutkimus rohkaisee hoitamaan lukivaikeuksia. Ennaltaehkäisevällä ja varhaisella tuella on tärkeä merkitys, sillä erityispetusta tarvitsevien oppilaiden määrä on ollut jatkuvasti nousussa.

KM Minna Törmänen väittelee 23.6.2010 kello 12 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa erityispedagogiikan alaan kuuluvasta aiheesta "Auditory - Visual Matching in Learning Disabilities - Intervention Studies from Finland and Sweden".

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Teksti: Meri Siippainen
Kuva: Kuvassa näkymä Audilex-ohjelmasta, Minna Törmänen
17.6.2010