Opettajankoulutuslaitos
Siltavuorenpenger 5 (PL 9)
00014 Helsingin yliopisto
Erityispedagogiikan koulutus
Siltavuorenpenger 3 A (PL 9)
00014 Helsingin yliopisto
Kotitalous- ja käsityötieteiden
koulutukset
Siltavuorenpenger 10 (PL 8)
00014 Helsingin yliopisto
Koulutuksen arviointikeskus
Siltavuorenpenger 3 A (PL 9)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1911 (vaihde)
fax (09) 191 29611

Laatu ja kehittäminen
PISA-tuloksia
2000-luvun Pisa-tutkimukset kertovat, että suomalaisnuorten lukutaito sekä matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen ovat maailmalla huippuluokkaa. Laadukas opettajankoulutus on arvioitu keskeiseksi tekijäksi hyvien koulusaavutusten osalta. Suomalainen opettajankoulutus herättää kansainvälistä kiinnostusta. Esimerkiksi opettajankoulutuslaitos vastaanottaa ympäri vuoden ulkomaisia vierailijaryhmiä.
Mikä PISA?
PISA-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden sisältöalueilla. Tutkimuksen ensimmäisen osan (PISA 2000) pääalueena oli lukutaito, toisen osan (PISA 2003) matematiikka ja vuoden 2006 PISA arvioi luonnontieteellistä osaamista.
Vuoden 2006 PISA-tutkimukseen osallistui miltei 400 000 satunnaisesti valittua oppilasta, jotka edustivat noin 32 miljoona 15-vuotiasta nuorta 57 maassa. Suomalaisoppilaita tutkimuksessa oli mukana noin 5000.
Tuloksia vertailemalla voidaan selvittää eri maiden nuorten osaamista. Suomi on jokaisessa PISASSA sijoittunut kaikilla osaamisalueilla kärkipäähän.
PISA-tuloksia
Vuonna 2006 suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen arvioitiin maailman parhaaksi. Vuonna 2003 Suomi jakoi ykkössijan luonnontieteellisessä osaamisessa Japanin kanssa ja vuonna 2000 Suomi ylsi kolmannelle sijalle.
Suomi on huipputasoa myös nuorten lukutaidossa. Vuonna 2006 Suomi sijoittui lukutaidon arvioinnissa toiseksi parhaaksi, Korean jälkeen. Vuosina 2000 ja 2003 suomalaisnuorten lukutaito oli maailman parasta.
Suomalaisten nuorten matematiikan osaaminen on myös korkealla tasolla. Vuonna 2000 Suomi oli PISA-mittauksissa neljäs, mutta kiri vuosina 2003 ja 2006 toiseksi parhaalle sijalle.
Suomalaisnuorten PISA-tulokset ovat hyviä kautta Suomen. Koulujen välinen vaihtelu on erittäin pientä. Suomalaisista koululaisista 95 % täyttää OECD:n mukaiset vähimmäisvaatimukset elämiselle modernissa yhteiskunnassa. Suomalainen peruskoulutus näyttäytyy PISA-tutkimusten valossa sekä erittäin tasa-arvoisena että kustannustehokkaana.
Mistä se johtuu?
Miksi suomalaisnuoret selviävät lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista vaativista tehtävistä muun maalaisia ikätovereitaan paremmin? Yhdeksi syyksi on arveltu suomalaisen opettajankoulutuksen korkeaa tasoa. Suomessa opettajankoulutus on jo pitkään ollut akateemista ja tapahtunut yliopistojen alaisuudessa. Opettajankoulutuksella on myös vetovoimaa: hakijoita on paljon ja sisäänpääsyprosentti pieni. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen haasteena säilyy myös tulevaisuudessa sekä korkean laadun säilyttäminen että edelleen kehittäminen.
Vuoden 2006 Pisan toteutti Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus. Koulutuksen arviointikeskus on yksi opettajankoulutuslaitoksen tutkimuskeskuksista.
Lisätietoja
Katso lisätietoa PISA:sta täältä?
Uutisia
- Tule mukaan vertaisryhmämentorointiin
- Kirsti Longasta Opettajien akatemian puheenjohtaja
- Mind the Gap kuuluu nyt muuallakin kuin Lontoon metrossa
- Päiväkotilapset ja koululaiset lähestyvät sairaalalapsia Ilon siltoja pitkin
- Oppimisen ympäristöt avautuvat – kaikkialla.fi-verkkopalvelu avattiin 13.2.
- UUTISARKISTO
Tapahtumia
Poimintoja
- Opettaja-lehti: Opettajankoulutus uudistuu maltilla
- Uusi varhaiskasvatuksen neuvottelukunta aloittaa toimintansa
- Teacher Education Policy in Europe Conference
16.-.18.5 2013 - Vuoden tiedekynä 2012 -palkinto Noora Pyyrylle
