Luokanopettajan koulutus

Esittely

Luokanopettaja on kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija, joka tuntee kasvatusvastuunsa ja ylläpitää ammattitaitoansa. Hänellä on hyvät valmiudet yhteistyöhön kouluyhteisön kaikkien jäsenten, oppilaiden ja heidän vanhempiensa sekä yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Luokanopettaja kykenee näkemään työnsä osana yhteiskuntaa, sen arvoja ja toimintaa.

Luokanopettajan koulutus antaa pätevyyden opettaa omaa luokkaa perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 sekä tehtäviin, joissa edellytetään kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijuutta, esimerkiksi kouluhallinnossa tai järjestöissä ja yrityksissä. Liittämällä tutkintoon vähintään 60 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot jostakin koulussa opetettavasta aineesta, voi pätevöityä vastaamaan myös vuosiluokkien 7–9 perusopetuksesta.

Helsingin yliopiston luokanopettajan koulutuksessa koulutetaan omaa työtään kehittäviä ja yhteiskunnallisesti valveutuneita, kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen monipuolisia asiantuntijoita. Koulutus tukee opiskelijan pedagogisen ajattelun kehittymistä sekä kasvua tutkivaan opettajuuteen. Helsingin yliopistosta valmistuva luokanopettaja kykenee yhdistämään oppilaiden ja oppilasryhmien ikäkaudesta nousevan kokonaisvaltaisen kasvatustehtävän, tiedonalojen hallinnan, kasvatustieteellisen teorian ja käytännön omaksi pedagogiseksi käyttöteoriakseen.

Suuntautumisvaihtoehdot
Helsingin yliopistossa luokanopettajan koulutuksessa on kolme eri suuntautumisvaihtoehtoa. Pääaineena voi olla joko kasvatustiede tai kasvatuspsykologia. Suuntautua voi myös monikulttuuriseen kasvatukseen ja opetukseen.

Kasvatustieteen pääaineopinnoissa tutustutaan kasvatuksen ja koulutuksen kulttuurisiin, psykologisiin, pedagogisiin sekä tutkimuksen perusteisiin. Tutkimuksen perusteiden tavoitteena on kouluttaa omaa työtään tutkiva opettaja, joka kykenee perusteltuun pedagogiseen päätöksentekoon, kasvatustieteellisen tiedon kriittiseen käyttämiseen ja sen tuottamiseen. Kasvatustieteellisten opintojen tavoitteena on tarjota opiskelijalle välineet kouluopetuksen jäsentämiseen ja käsitteellistämiseen.

Kasvatuspsykologian pääaineopintojen ydinsisältöjä ovat ryhmässä toimiminen ja vuorovaikutustaidot, oppiminen, kasvu ja kehitys, opetussuunnitelmatyö ja koulutodellisuuteen oppiminen sekä tutkimaan oppiminen. Kasvatuspsykologian opinnoissa ryhmässä toiminen ja siinä kasvaminen nähdään keskeisenä opettajankoulutukseen kuuluvana osana. Näin ollen jokainen opiskelija kuuluu kiinteään ryhmään lähes koko opiskelun ajan. Opiskelijoiden ja ohjaajan yhteisenä tehtävänä on löytää tasapaino yhteistyölleen. Päämääränä on, että opiskelijaryhmä kasvaa itsenäiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn.

Monikulttuurisen luokanopettajan koulutuksen suorittaneilla opettajilla on erityisvalmiuksia toimia kouluissa, joiden oppilasaines on monikulttuurinen. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää kulttuurisensitiivisen työskentelytavan. Opinnoissa perehdytään kulttuurien välisiin vuorovaikutustaitoihin sekä tietämykseen ja näkemykseen eri kulttuureista. Monikulttuurisella luokanopettajan koulutuksella pyritään vastaamaan suomalaisen yhteiskunnan muuttumisen ja kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin. Monikulttuuriseen koulutuksen valittujen pääaineena on kasvatustiede. Kandidaatin tutkintoon heillä sisältyy lyhyenä sivuaineena monikulttuurisuuskasvatus tai suomi toisena kielenä -opintokokonaisuus.

Valinnat. Helsingin yliopiston luokanopettajan koulutukseen otetaan vuosittain sisään 120 uutta opiskelijaa joista vähintään 108 valitaan luokanopettajan koulutukseen kasvatustiede pääaineena ja enintään 12 luokanopettajan koulutukseen kasvatuspsykologia pääaineena.

Koulutukseen voi hakea valtakunnallisen yhteisvalinnan (VAKAVA) kautta sekä aikaisempien opintojen perusteella. Lisätietoa opiskelijavalinnoista löytyy Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan www-sivuilta:
http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/Luokanopettaja.htm

Kuva: Veikko Somerpuro