Erityispedagogiikan koulutus

Esittely

Erityispedagogiikassa tutkitaan koulutusta, perhettä ja työelämää erityisestä näkökulmasta. Yhtäältä on kyse siitä, miten yleiset kasvatus- tai opastustehtävät ratkaistaan erityisin keinoin silloin, kun tavanomaiset keinot eivät riitä; lapsen tai oppilaan kehitys ei tunnu etenevän, vaikeutuu tai jopa taantuu.  Tarvitaan keinoja ylittää ne rajoitukset, jotka oppimista ja opettamista vaikeuttavat. Toisaalta tutkitaan miten erityispedagogiikan asiantuntemusta voidaan soveltaa yksilöllisiin tapauksiin.  Miten kielen, kommunikaation, matematiikan tai ajattelun omaksumista voidaan auttaa silloin, kun oppijan kehitystilanne ei ole tavanomainen eikä yksinkertainen.   Erityispedagogiikka pyrkii löytämään keinot tukea oppijaa kehityshaasteissa yksilöllisesti.

Erityispedagogiikka pääaineena
Erityispedagogiikan koulutuksesta valmistuu erityispedagogiikan ja erityisopetuksen asiantuntijoita. Koulutuksessa voi suorittaa kasvatustieteen kandidaatin (180 op) ja maisterin (120 op) tutkinnot pääaineena erityispedagogiikka. Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen erityispedagogiikassa. Opinnoissa perehdytään lapsen kehitykseen ja sen poikkeamiin, kehityksen ja oppimisedellytysten tunnistamiseen ja diagnostiikkaan, intervention ja muun opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kodin, koulun ja muun yhteiskunnan osuuteen lapsen kehityksessä ja koulunkäynnissä.

Koulutuksesta valmistuneet työllistyvät varhaiskasvatuksen, perusopetuksen toisen asteen koulutuksen, kuntoutuksen ja muun laitoshuollon tehtäviin sekä erilaisiin koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkimus- ja hallintotehtäviin.

Erityispedagogiikan koulutuksessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa:

1) Asiantuntijuus: opiskelija suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkintonsa erityispedagogiikka pääaineena. Hän saa valmiuden ja kelpoisuuden erityispedagogiikan asiantuntijuutta vaativiin ammattitehtäviin muttei varsinaista erityisopettajan kelpoisuutta. Valinnaisina opintoina opiskelija voi sisällyttää tutkintoihinsa opettajan pedagogiset opinnot, jotka suuntautuvat aikuiskoulutukseen. Oikeuden pedagogisiin opintoihin hän voi saada soveltuvuuskokeen perusteella.

Erityispedagogiikan asiantuntijat voivat työskennellä suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä esimerkiksi järjestöissä, tutkimuslaitoksissa, julkishallinnossa, sairaaloissa tai kuntoutuslaitoksissa. Ammattinimikkeenä voi olla esimerkiksi palveluneuvoja tai -ohjaaja, projekti- tai kehittämispäällikkö, koordinaattori, kuntoutusohjaaja, erityisasiantuntija tai vaikkapa sivistystoimenjohtaja.

2) Erityisopettajan suuntautuminen: Opiskelija suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot siten, että niihin sisältyvät erityisopettajan kelpoisuuteen vaadittavat opinnot (Asetus 986/1998 § 8 mom 1). Erityisopettajan kelpoisuuteen vaadittavia pakollisia opintoja ovat erityisopetuksen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (erityisopettajan opinnot) ja opettajan pedagogiset opinnot, jotka suuntautuvat perusopetukseen. Opiskelija suorittaa lisäksi äidinkielen ja matematiikan didaktiikassa erityisopetusta tukevia opetettavien aineiden opintoja.  Oikeuden erityisopettajan suuntautumisen opintoihin voi saada soveltuvuuskokeen perusteella. Soveltuvuuskoe ja valinta erityisopettajan suuntautumiseen järjestetään koulutuksen sisällä vuosittain ja siihen voivat osallistua erityispedagogiikan koulutuksessa jo opiskelevat.

Valintakoe erityispedagogiikan koulutukseen (erityispedagogiikka pääaineena) järjestetään vuosittain kesäkuun alussa. Hakuaika koulutukseen päättyy puolestaan huhtikuun lopussa (ks. käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat). Pääaineeseen valitaan vuosittain noin 20 opiskelijaa.

 

Erityispedagogiikka sivuaineena
Helsingin yliopistossa perus- tai jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat voivat saada sivuaineekseen erityispedagogiikan perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op ja syventävät opinnot 40 op. Henkilö, joka ei opiskele perustutkintoa Helsingin yliopistossa, voi anoa käyttäytymistieteelliseltä tiedekunnalta erillisten opintojen suoritusoikeutta ja suorittaa erityispedagogiikan syventävät opinnot erillisinä opintoina. Opintoihin voi hakea myös jonkin toisen kotimaisen korkeakoulun opiskelija ns. JOO-sopimuksella (ks. lisää www.joopas.fi).

Opinto-oikeus erityispedagogiikan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin myönnetään toukokuussa järjestettävän alkukuulustelun perusteella. Opiskelija voi hakea ainoastaan yhden kokonaisuuden suoritusoikeutta kerrallaan. Kaikille sivuaineopinto-oikeutta hakeville järjestetään alkukuulustelu. Hakuaika sivuaine- ja erillisiin opintoihin päättyy vuosittain 30.4. Sivu- ja erillisten opintojen suoritusoikeutta on siis mahdollista hakea vain kerran vuodessa.

Erilliset erityisopettajan opinnot
Erillisten erityisopettajan opintojen tavoitteena on antaa ammatilliset valmiudet ja muodollinen kelpoisuus erityisopetuksen tehtäviin erityisesti perus- ja esiopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa. Kelpoisuudet määräytyvät suoritetun perustutkinnon ja muun opettajakelpoisuuden mukaan. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Opinnot on suunniteltu niin, että ne on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Koulutukseen on valittu vuosittain noin 80 opiskelijaa.

Erillisiin erityisopettajan opintoihin on kolme hakijaryhmää:

• Erilliset erityisluokanopettajan opinnot (ELO)

• Erilliset erityisopettajan opinnot (EO)

• Erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot (VEO)

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta päättää hakukelpoisuudet erillisiin erityisopettajan opintoihin vuosittain syyslukukaudella. Perusedellytyksenä on ollut tutkinto, joka antaa kelpoisuuden luokanopettajan tehtäviin tai ylempi korkeakoulututkinto ja sen lisäksi opettajan pedagogiset opinnot tai lastentarhanopettajan tutkinto/kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Kaikilta on lisäksi edellytetty kahden vuoden päätoimista opetuskokemusta. Hakuaika päättyy yleensä tammikuun puolessa välissä, ks. ajankohtaisimmat hakutiedot ja valintamenettelyt tiedekunnan valintasivuilta.

Teksti: Inka Kiviharju
Kuva: Veikko Somerpuro