Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön strategia

1. Johdanto

Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunnan tehtävä on kouluttaa korkeatasoisia juristeja, joilla on oman alansa laaja ja monipuolinen tuntemus ja kyky soveltaa asiantuntemustaan erilaisissa työtehtävissä. Nopeasti muuttuva työelämä asettaa valmistuville juristeille yhä uusia haasteita, jotka liittyvät niin oikeudellisten ongelmien ratkaisukykyyn kuin yleisiin työelämävalmiuksiin. Oikeustieteellisen tiedekunnan opetuksen kehittämistyö pyrkii osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin. Tiedekunnan opetuksen kehittämisstrategian keskeinen tavoite on opiskelijoiden aktiivisen roolin tukeminen oppimisprosessissa. Tähän pyritään strategian mukaan monipuolistamalla opetusmenetelmiä ja lisäämällä pienryhmäopetusta.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia nähdään osana yleistä oikeustieteellisen tiedekunnan opetuksen kehittämistä, ja sillä on samat lähtökohdat ja tavoitteet kuin muullakin kehittämistyöllä. Tavoite tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä on näin ollen yhtäältä parantaa oppimisen laatua aktivoimalla opiskelijoita ja vapauttamalla opettajien resursseja opetuksen hallinnoinnista itse opetukseen, ja toisaalta tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittää työelämässä tarvittavia valmiuksia. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on perusteltua silloin, kun edellä mainitut tavoitteet toteutuvat riittävällä tasolla kuitenkaan viemättä kohtuuttomasti resursseja opettajan muusta työstä.

Koska tieto- ja viestintätekniikka on opetusvälineenä vielä suhteellisen uusi, on selvää, että sen kaikkia oikeustieteen opetusta hyödyttäviä sovelluksia ei ole vielä riittävästi tunneta. Oikeustieteellisen tiedekunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tavoite on löytää ja vakiinnuttaa tieto- ja viestintätekniikan parhaat käytännöt osaksi tiedekunnan opetusta ja opetuksen resurssointia. Siksi strategian mukaisessa kehittämistyössä on hyväksyttävä tietty epävarmuus ja kokeiluluontoisuus.

Taustapäätöksiä

Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman 2004 – 2006 tavoite on vahvistaa yleistä tietoyhteiskuntaosaamista sekä koulutuksen ja tutkimuksen roolia tietoyhteiskunnassa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tietoyhteiskunta- ohjelmassa edellytetään tieto- ja viestintätekniikan laajaa käyttöä yliopisto-opetuksessa ja – tutkimuksessa, korkeakoulujen sähköisten oppimateriaalien laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä sekä korkeakoulujen teknisen infrastruktuurin edelleen kehittämistä.

Helsingin yliopiston virtuaaliyliopistostrategia vuosille 2003-2006 korostaa seuraavia tavoitteita:

• Opiskelijoiden osaaminen: opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan opiskelutaitoja parannetaan.
• Henkilöstön koulutus: henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan osaamista kehitetään, erityisesti pitkäkestoisen koulutuksen avulla.
• Opiskelu- ja opetusympäristöt: kaikkien opiskelijoiden ja opettajien pääsy verkkoon turvataan sekä fyysisiä ja virtuaalisia opiskeluympäristöjä kehitetään.
• Hallinto: koordinaatiota tehostetaan verkostoitumisen edistämiseksi kampusten välillä sekä hallinnon osastojen välillä, strategista ajattelua vahvistetaan yksikössä sekä verkko-opetuksen tukipalveluja vahvistetaan.

Virtuaaliyliopistostrategian toteutusvastuu on laitoksilla ja tiedekunnissa, minkä vuoksi kunkin tiedekunnan on laadittava oma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia.

2. Nykytilan arviointi

Tiedekunnassa toimii tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osalta ”innokkaiden opettajien” malli. Monet opettajat käyttävät jo nyt tvt:tä opetuksen apuna. Osa opettajista on kokeillut mm. Webct:tä ja BSCW:tä. WebCT (WebCourseTools) on integroitu valikoima verkkotyökaluja verkkokurssien rakentamiseen, ylläpitämiseen ja käyttämiseen verkossa ja BSCW (Basic Support for Cooperative Work) on www-pohjainen ryhmätyökalu, jonka avulla voidaan helposti välittää materiaalia, luoda keskustelua tai ylläpitää yhteistä kalenteria. Lisäksi yksityisoikeuden laitoksella on tehty SIMLaw simulaatiopeli opetuskäyttöön. Opettajat ovat pääasiallisesti hankkineet osaamisensa itseopiskeluna. Opettajien kokemukset tvt:n käytöstä ovat vaihtelevia. Osa opettajista kokee, että verkko-opetuksesta ei ole hyötyä, eikä sen tekniseen toimivuuteen luoteta. Kielteiseen suhtautumiseen vaikuttaa myös epäily omasta osaamisesta, vähäinen opettajakokemus sekä ennen kaikkea ajan ja resurssien puute. Mutta iso osa opettajista suhtautuu positiivisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön. Mielenkiintoista on, että kiinnostuksen määrällä ei ole yhteyttä tietotekniikkataitoihin vaan työmäärään.

Opettajat kokevat, että he tarvitsevat koulutusta, neuvonta- ja tukipalvelua sekä ennen kaikkea aikaa verkko-kurssien toteuttamiseen. Koulutuksen toivotaan toteutettavan räätälöitynä koulutuksena niin, että se lähtee laitoksen tarpeista. Koulutusta tulisi järjestää sähköpostin tehokäytöstä, web-sivujen laatimisesta, materiaalien tuottamisesta ja jakamisesta, verkkokeskustelusta, oppimisalustoista (esim. Webct/BSCW), kirjastojen e- aineistoista ja palautteen antamisesta sekä tenttimisestä.

3. Oikeustieteellisen tiedekunnan visio ja tavoitteet 2006

Oikeustieteellisen tiedekunnan verkko-opetus on luonnollinen osa tutkimukseen perustuvaa opetusta . Opettajien ja opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käytön pedagoginen ja tekninen osaaminen ei rajoita verkko-opetuksen käyttöä. Opetustiloissa verkko-opetusvälineet ovat valmiina käytössä. Verkko-opetuksen työvälineet ovat helposti käytössä ja niitä käytetään mielekkäällä tavalla. Uudet opettajat oppivat tarvittavat taidot työyhteisön tuella ja sopivalla koulutuksella.

Kehittämistyön tuloksena tieto- ja viestintätekniikka on vakiinnuttanut asemansa opetuskäytössä. Tiedekunnan kokonaisopetuksesta 1/3 tapahtuu tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen ja sen avulla tuetaan opetuksen sekä opiskelun monimuotoistamista. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opetuksessa tarkoituksenmukaisesti ja tiedekunnassa on löydetty hyvät oikeustieteen verkko-opetuksen käytännöt. Tavoitteena on laadukas ja monimuotoinen verkko-opetus.

Opettajien tvt-taitojen osaamisen kehittämiseen tullaan panostamaan tarvelähtöisellä ja räätälöidyllä koulutuksella. Opettajien tvt-osaaminen jakautuu tasapuolisesti sekä tiedekunta että laitostasolla ja yli puolet opettajista käyttää tvt:tä monipuolisesti opetuksessa. Tukitoiminta on järjestetty niin, että tuen saaminen on helppoa ja resursseja käytetään tehokkaasti.

Opiskelumahdollisuuksia kehitetään tieto- ja viestintätekniikan keinoin. Maisteri- ja jatko-opintojen pienryhmäopetusta tuetaan hyödyntämällä monimuotoista verkko-opetusta. Lisäksi tutkitaan tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia monipuolistaa Vaasan kaksikielisen yksikön opetustarjontaa mm. videotekniikan keinoin.

5. Strategian toimeenpanosuunnitelma

Tiedekunnan opettajat vastaavat opetuksesta. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä opettajien tukena toimivat verkko-opetuksen laitostukihenkilöt, tiedekunnan opetuksen kehittämis- ja tutkimusyksikkö, verkko-opetuksen tukihenkilö sekä opetusteknologiakeskus ja tiedekunnan kirjasto. Opetuksen kehittämis- ja tutkimusyksikön tehtävänä on suunnitella opettajien käyttöön tvt-opetusmalleja, jotka sopivat oikeustieteen erilaisiin opetustilanteisiin ja toimia verkko-opetuksen pedagogisena asiantuntijana sekä tukea laitostukihenkilöitä. Tiedekunta toimii strategiakautena väliaikaisissa tiloissa ja laitokset on hajasijoitettu keskustakampuksen alueelle. Tässä tilanteessa laitostukihenkilöillä on keskeinen rooli opettajien lähituen järjestämisessä ja tvt-opetuskäytön toteutuksessa. Teknisenä tukena toimii atk-suunnittelija. Yhdessä opetusteknologia keskuksen kanssa toteutetaan opettajille heidän tarpeisiinsa räätälöityjä kursseja.

Oikeustieteellinen tiedekunta on saanut tieto-ja viestintätekniikan kehittämiseen 35 000 € /vuosi (2004-2006) ja tätä rahaa tullaan käyttämään strategian toteuttamiseen.

Esimerkki tvt:n opetuskäytön käyttöönotosta

Ttvt:n opetuskäytön käyttöönotto ja kehittäminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi laitoskohtaisina ”leireinä”. Leirit ovat intensiivijaksoja, jossa opettajat saavat vierihoitoa, tukea ja tietoa tvt:n käytön mahdollisuuksista omissa kehittämishankkeissaan. Lisäksi opettajien osaamisen kehittämistä tuetaan sekä räätälöidyillä tietotekniikan että verkkopedagogiikan kursseilla. Yhdessä verkko-opetuksen tukihenkilön ja/tai laitostukihenkilön kanssa etsitään opettajan aineeseen sopivia tvt:n käyttötapoja, jotka helpottavat opettajan työtä ja parantavat opetuksen laatua samalla kun opettajien tvt-opetuskäytön taidot kehittyvät. Lisäksi opetusmateriaalien kehittämistä tuetaan.

Opettajille olisi tarjoilla kolmenlaisia leirejä. Ensimmäinen leiri olisi tiedon hankinta- ja jakaminen verkossa, jossa opiskelijoiden kanssa asioidessa käytetään sähköpostia ja opastetaan tiedon hakuun internetistä. Opetusta siirretään verkkoon ainakin jaettavan kurssimateriaalin ja opetusta tukevien www-linkkien avulla.

Toisella leirillä paneudutaan ohjattuun tekemiseen. Siinä hyödynnetään verkko-oppimisalustaa pienryhmä työskentelyn apuvälineenä. Verkkoon jaetaan mm. oikeustapauksia opiskelijoiden ratkaistavaksi, tehdään harjoituksia ja annetaan palautetta.

Kolmas leiri keskittyy vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnallisuuden hyödyntämiseen opiskelijoiden oppimisessa. Tämä tarkoittaa esim. seminaaritöiden työstämistä ohjaajien ja vertaispalautteen avulla sekä keskusteluryhmiä, joissa ratkotaan oikeudellisia ongelmia ja tuotetaan mahdollisesti jopa uutta tietoa aiheesta.

Jokaiselle leirille laaditaan sekä opettaja- että opiskelijalähtöinen osaamiskartoitus, jonka tarkoituksen on konkretisoida osaamistarpeet. Opettajan on hyvä olla selvillä myös opiskelijan osaamistarpeista.

Toimeenpanon onnistuminen ehdotetulla tavalla voi vaatia uuden oppimisen vaatiman ajan ottamista joustavasti huomioon henkilökohtaisissa työsuunnitelmissa. Koska kyseessä on pitkäkestoinen kehitystyö, tulee muiden tehtävien väheneminen tässä yhteydessä hyväksyä kohtuullisessa määrin.

6. Verkostoituminen

Tiedekunta selvittää sellaisia verkostoitumismahdollisuuksia muiden kansallisten ja ulkomaisten oikeustieteellisten tiedekuntien kanssa, joissa hyödynnetään virtuaaliyliopiston tarjoamia palveluita.

7. Strategian seuranta

Opetuksen kehittämis- ja tutkimusyksikkö yhdessä laitostukihenkilöiden kanssa raportoi vuosittain tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittymisestä. Toimintaa arvioidaan verkko-opetuksen laatukriteerien ja Helsingin yliopiston opetuksen laatumatriisin mukaisesti. Näistä lähtökohdista kehitetään tiedekunnalle verkko-opetuksen laadun hallintajärjestelmä.

Jos resursseja on, voisi nimenomaan käynnistysvaiheessa olla hyvä suorittaa seurantaa myös useammin kuin vuoden välein. On syytä varautua siihenkin, että eteneminen asiassa ei ole tiedekunnassa ja laitoksilla kovin nopeaa. Tätä silmällä pitäen ensimmäisen kyselyn voisi lähettää esimerkiksi jo 3 kk:n kuluttua kehittämistoiminnan aloittamisesta (tai alussa tarvittaessa myös 3 kk:n välein yhden vuoden ajan). Näin saataisiin nopeasti selville ongelmakohdat ja niihin voitaisiin heti pyrkiä vaikuttamaan. Tällaisten välikyselyiden tarkoituksena ei olisi niinkään laadun arvioiminen kuin ongelmien ja tarvittavien tukitoimien tarpeen selvittäminen.