Opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelma

Oikeustieteellisen tiedekunnan antaman perustutkinto-opetuksen tavoitteena on kouluttaa korkeatasoisia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä lakimiehiä vaativiin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Alempi oikeustieteen perustutkinto eli oikeusnotaarin tutkinto koostuu yleisopinnoista (22 op), perusopinnoista (31 op) ja aineopinnoista (127 op). Ylempi oikeustieteen perustutkinto eli oikeustieteen maisterin tutkinto koostuu yleisopinnoista (6 op), pakollisista aineopinnoista (12 op) ja valinnaisista aineopinnoista (32 op) sekä syventävistä opinnoista (70 op). Tavoitteena on, että tutkintoihin sisältyvät aineet ja opinnot tukevat toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla ja edistävät opiskelijan hankkiman tietotaidon syventymistä ja täydentymistä. Opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat linjakas opetus ja opetuksen laatu.

Tiedekunnan tavoitteena on hyvien juristien kouluttaminen oppimisprosessin aikana tapahtuvan kasvamisen kautta. Oikeudellisen ja ammattieettisen ajattelun kautta opiskelijalle kehittyy oma juristi-identiteetti. Juristi toimii monissa eri ammattitehtävissä kuten tuomarina, asianajajana, yrityslakimiehenä ja hallintovirkamiehenä. Samalla hän saattaa toimia ammatissaan useissa eri rooleissa kuten päättäjänä, neuvonantajana, sovittelijana ja tutkijana. Tehtävien monipuolisuus ja jatkuva muuttuminen edellyttävät kulloinkin relevantin oikeudellisen tiedon hankkimista ja soveltamista sekä elinikäistä oppimista. Juristi joutuu työssään paitsi tekemään itsenäisiä ja vastuullisia ratkaisuja, myös kohtaamaan ihmisten ongelmia ja kriisejä, sekä arvioimaan toimenpiteidensä sosiaalisia ja moraalisia seurauksia.

Hyvältä juristilta edellytetään:

• Tietoa ja valmiuksia uuden oikeudellisen tiedon hankintaan ja hallintaan
• Kykyä soveltaa hankittua tietoa ja käyttää sitä oikeudellisessa argumentoinnissa
• Kykyä tunnistaa ongelman eri ratkaisuvaihtoehtoihin liittyvät arvot, normit, intressit ja vaikutukset
• Kykyä tehdä oikeudenmukainen ratkaisu ja perustella se
• Kykyä tuottaa uutta tietoa
• Viestintä-, vuorovaikutus- ja johtamistaitoja
• Hyvää ammattietiikkaa

 

I Opetuksen suunnittelu ja johtaminen

Opetuksen suunnittelu luo pohjan opetuksen linjakkuudelle. Opetuksessa suunnittelussa on linjakkuuden näkökulmasta neljä tärkeää vaihetta: oppimistavoitteiden määrittely, opetettavan aineksen ja sisältöjen valinta, sekä opetusmenetelmien ja arviointikeinojen valinta. Opetuksen suunnittelun tarkoituksena on tukea opetuksen laatua ja opiskelijoiden ohjausta.

Laadukkaan suunnittelun varmistamiseksi tiedekunnassa opetustoiminnan johtamisesta vastaa dekaani apunaan opetuksen kehittämistoimikunta. Näiden lisäksi tiedekunnassa pyritään nimeämään opetushenkilökuntaan kuuluva henkilö, joka vastaa opetuksen suunnittelun ja johtamisen toimintojen sujuvuudesta ja koko tiedekunnan opetuksen koordinoinnista.

Oppiaineet vastaavat opetuksen sisällöstä. Laitosten johtoryhmät koordinoivat ja seuraavat laitoksen oppiaineiden opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Laitosten esitysten perusteella opintotoimikunta valmistelee esitykset tiedekuntaneuvostolle opetusohjelmaksi ja tutkintovaatimuksiksi.

Opetuksen suunnittelun ja johtamisen tarkoituksena on varmistaa perustutkintojen linjakkaan kokonaisuuden ja laadukkaan opetuksen toteutuminen tiedekunnassa. Opetuksen suunnittelun ohella seurataan myös opetussuunnitelmien toteutusta, toimivuutta ja tavoitteiden saavuttamista palautteiden ja arvioinnin avulla.

Tiedekunnan tavoitteena on saada pikaisesti opetuksen suunnittelun tueksi erityisesti opetussuunnitelmatyöhön suunniteltu sähköinen opetuksensuunnittelun työkalu, johon kiinteästi liittyy tilavarausjärjestelmä sekä sähköinen opinto-opas ja josta saadaan muodostettua henkilökunnan sekä opiskelijoiden käyttöön päivä-, viikko- ja kuukausikohtaiset tiedot tiedekunnassa järjestettävästä opetuksesta. Hankkeen tavoitteena on 1) helpottaa ja tehostaa henkilökunnan opetuksensuunnittelua, 2) parantaa opiskelijoiden opintojen suunnittelua ja edistymistä sekä 3) tehostaa opetustilojen käyttöä.

Oppimistavoitteiden määrittely opetussuunnitelmissa

Tutkintovaatimuksia, oppimateriaalia, opetusta ja tenttejä suunniteltaessa tehdään kussakin oppiaineessa oppimistavoitteiden määrittely. Opintojen tavoitteiden määrittely perustuu siihen, että oikeustieteellinen perustutkinto on samanaikaisesti sekä yleistutkinto että virkatutkinto. Opiskelijoiden on perehdyttävä kokonaisvaltaisesti oikeusjärjestyksen sisältöön, oikeudellisen toiminnan perusteisiin ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen.

Yhteys tutkimukseen tekee mahdolliseksi sen, että opetuksessa voidaan tuoda esille ajankohtaisinta ja kansainvälistä tietoa. Tiedekunnassa hyödynnetään opetuksessa koko tiedeyhteisön asiantuntemusta, jolloin kaikki opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat sekä opettavat että tutkivat. Kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat -periaate koskee kaikkia täydentävällä rahoituksella palkattuja tutkijoita. Väitelleen, täydentävällä rahoituksella toimivan tutkijan edellytetään antavan opetusta ilman eri korvausta siten, että opetukseen käytetty kokonaistyöaika muodostaa 5% vuosityöajasta.

Opetussuunnitelmassa määritellään kunkin opintojakson oppimistavoitteet, opintojakson kannalta tarpeelliset esitiedot ja opintojakson edellyttämä työmäärä. Oppimistavoitteiden ja arviointiperusteiden on oltava selkeästi ja näkyvästi esillä ja kaikkien opiskelijoiden saatavilla. Opetussuunnitelmasta opiskelijat saavat ymmärrettävää, luotettavaa ja perusteltua tietoa siitä, mitä heiltä vaaditaan ja odotetaan opintojen etenemisen ja oppimisen arvioinnin näkökulmasta.

Opetussuunnitelmien tavoitteet

Tavoitteena on, että tutkintoon sisältyvät aineet ja opinnot tukevat toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla ja edistävät opiskelijan hankkiman tietotaidon syventymistä ja täydentymistä. Oppimisprosessi ja -tilanteet suunnitellaan sellaisiksi, että ne luovat edellytyksiä oikeudellisen ajattelun kehittymiselle. Käyttöön otetaan opetusmuotoja, jotka aktivoivat opiskelijoita oikeudellisten ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen.

Oikeusnotaarin tutkinnon osalta pakollisille aineopinnoille on määrätty kullekin oma opetus-kautensa, jolloin erityisesti oppiaineen tutkintovaatimuksiin kuuluva tai tutkintovaatimuskirjallisuutta korvaava opetus toteutetaan. Tämän lisäksi opetusta voidaan tarpeen mukaan tarjota myös opetuskauden ulkopuolella, mikäli opetuskapasiteetti tämän sallii. Opetuskauden päätteeksi on aineopintotentin ns. päätenttikierros. Opetuskausien muodostama aikatauluohjattu suoritusjärjestys mahdollistaa oppiaineiden opetuksen rakentamisen sen pohjalle, mitä opiskelijat suositellun suoritusjärjestyksen mukaisesti ovat jo omaksuneet. ON-tutkinnon opetuskaudet luovat pohjan tutkinnon sisältöjen linjakkuudelle.

Opetuksen linjakkuuteen pyritään suunnittelemalla ja toteuttamalla opetus oppiaineiden ja opettajien välisellä yhteistyöllä ja luomalla mahdollisuuksien mukaan oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Oppimisen laatuun panostetaan käyttämällä monipuolisia opetusmuotoja, muun muassa siirtymällä enemmän ongelmalähtöiseen oppimiseen, sekä käyttämällä hyväksi pedagogista asiantuntemusta ja kannustamalla tiedekunnan opettajia osallistumaan pedagogiseen koulutukseen ja taitojensa kehittämiseen. Tiedekunnan opetuksesta hyödynnetään aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikkaa ja sitä käytetään työkaluna opetuksen ja opiskelun monimuotoistamiseksi. Sähköisen viestinnän avulla tehostetaan yhteydenpitoa ja parannetaan tiedonkulkua.

 

II Opetuksen toteutus

Peruskoulutuksen korkeatasoisten sisältöjen sekä pedagogisesti ja didaktisesti harkittujen opetusmenetelmien avulla tiedekunta pyrkii luomaan korkeatasoisen oppimisen, opiskelijakeskeisen opetuksen ja opettamiseen motivoivan ilmapiirin.

Monipuolista opetusta ja oppimista

Opetuksessa käytetään tarkoituksenmukaisia ja yliopistopedagogiseen tutkimukseen perustuvia opetusmenetelmiä. Opetuksen laatuun panostetaan lisäämällä pienryhmäopetusta, käyttämällä monipuolisia opetusmuotoja (muun muassa oikeustapausanalyysejä, kirjallisia esseitä, opiskelijoiden pitämiä esityksiä, oppimispäiväkirjan laatimista, osallistumista tutkimusprojektiin, oikeudenkäyntisimulaatioon tai oikeudenkäyntidraamaan) ja siirtymällä mahdollisimman paljon ongelmalähtöiseen oppimiseen.

Aineopinnoissa perinteisiä massaluentoihin ja kirjatentteihin perustuvia suoritusmuotoja kehitetään edelleen niin, että tutkintovaatimuksiin kuuluva kirjallisuus ja opetukseen osallistumiseen perustuvat suoritukset muodostavat mielekkäitä kokonaisuuksia. Edellytetään opiskelijoilta ennakkovalmistautumista, esimerkiksi perehtymistä käsiteltävään säädös- ja tapausaineistoon, laatimalla opiskelijoiden käyttöön luentorunkoja ja luentojen sisältöä tukevaa kirjallista materiaalia. Perinteisten suoritusmuotojen kehittämisen rinnalla kehitetään mahdollisuuksien mukaan pienryhmäopetusta. Lisätään opetusmenetelmiä, joilla kehitetään opiskelijan kykyä itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun, kokonaisuuksien hallintaan sekä oikeudelliseen argumentaatioon. Lisätään sekä suullisten että kirjallisten harjoitusten määrää. Tutkintoon sisältyvien valinnaisten aineopintojen ja syventävien opintojen opetus toteutetaan pääosin pienryhmäopetuksena.

Kaksikielisyyden ja kansainvälistymisen näkökohdat huomioiden

Opetuksen kehittämisessä huomioidaan kaksikielisyyttä vahvistavat käytännöt. Maan ainoana kaksikielisenä oikeustieteellisenä tiedekuntana tiedekunta pyrkii tekemään tiedekunnan ruotsinkielisen opetuksen yhä houkuttelevammaksi suomenkielisille opiskelijoille.

Aineopintotasoisen opetuksen osalta tavoitteena on suunnitella osa opetustarjonnasta siten, että samasta aiheesta annetaan opetusta vain jommallakummalla kielellä, eli rinnakkaista opetusta eri kielillä ei järjestetä. Tätä tavoitetta on jo toteutettu tiedekunnan Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen yksikössä. Lisäksi luodaan riittäviä kannustimia sille, että suomenkieliset opiskelijat osallistuvat ruotsinkieliseen opetukseen, esimerkiksi integroimalla ruotsin kielen opetus aineellisoikeudelliseen opetukseen. Oppiaineiden keskeisen käsitteistön hallitseminen molemmilla kotimaisilla kielillä määritellään oppimistavoitteissa. Ruotsinkielistä kurssikirjallisuutta pyritään lisäämään tutkintovaatimuksiin suomenkielisen kurssikirjallisuuden vaihtoehtona.

Tiedekunnan tavoitteena on, että tiedekunnasta valmistuu kielitaitoisia juristeja. Vieraskielistä opetusta pyritään antamaan muullakin kuin englannin kielellä hyödyntäen esimerkiksi opettajavaihtoa. Vieraskielistä opetusta suunnataan enemmän myös tutkinto-opiskelijoiden tarpeisiin. Kielten opetusta tulee yhdistää aikaisempaa enemmän muuhun opetukseen.Lisäksi kannustetaan opiskelijoita käyttämään hyväksi kansainvälistä opetustarjontaa ja sisällyttämään tutkintoonsa opiskelujakso ulkomailla. Tiedekunta suhtautuu ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen mahdollisimman joustavasti ja pyrkii siihen, että opetuksemme taso houkuttelee tiedekuntaan vaihto-opiskelijoita.

Mielekästä tenttimistä

Oppimisen laadun parantamiseksi pyritään kohti mielekästä tenttimistä.Tenttimisen kautta mitattavan oppimisen laatua kehitetään antamalla opiskelijalle selkeä kuva opintojakson tavoitteista sekä hyväksyttävän suorituksen edellytyksistä. Kohti mielekästä tenttimistä pyritään käyttämällä opetusmuotoja, jotka valmistavat tenttiin, sekä käyttämällä mahdollisuuksien mukaan erilaisia tenttimismuotoja. Esimerkiksi tiedekunnassa jo käyttöön otettu tenttiakvaario mahdollistaa opiskelijan joustavan tenttimisen, ja sen käytön lisäämistä edistetään. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelijat voivat tutustua esimerkiksi internetin välityksellä mahdollisimman pian asianomaisen tentin mallivastauksiin ja tentin arvosteluperusteisiin, sekä seurataan tenttiarviointien kautta opiskelijoiden oppimistuloksia.

Tiedekunnassa tutkitaan mahdollisuuksia siirtyä pelkällä opiskelijanumerolla tapahtuvaan nimettömään tenttimiseen. Myös muuten huolehditaan siitä, etteivät arviointiin vaikuta opiskelijan sukupuoli, ikä, alkuperä, vakaumus, mielipide, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu niihin verrattava seikka. Tuloksista ilmoitettaessa käytetään opiskelijanumeroa. Arvosanojen sukupuolijakaumaa ja arvosteluasteikkojen toteutumista seurataan tiedekunnassa.

Käytännön harjaantumista

Perusopintojen ja oikeudellisen käytännön yhteyksiä vahvistetaan monipuolisilla käytännön kursseilla ja työharjoittelumahdollisuuksilla. Tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen eri oikeudenaloilta käytännön kursseja, jotka kuuluvat pakollisena osana perustutkintoihin. Kurssit toteutetaan yhteistyössä käytännössä toimivien lakimiesten kanssa. Tutkintoihin on mahdollista sisällyttää myös työharjoittelu, joka tukee teoreettista opiskelua ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden miettiä omia suuntautumisvaihtoehtoja. Työharjoittelu on myös tärkeä osa asiantuntijaksi kasvamista: harjoittelussa opiskelija saa työlleen henkilökohtaisen työnohjaajan ja kontakteja alansa asiantuntijoihin.

 

Laadukas koko opintokaaren kattava ohjaus

Opiskelija tarvitsee opintojensa suunnitteluun ja opiskeluun tehokasta ohjausta ja neuvontaa. Perustutkinto-opiskelijoiden ohjaus kattaa molemmat tutkinnot orientoivista opinnoista valmistumiseen saakka. Ohjaus on suunniteltu tukemaan opintoja joustavasti eri vaiheissa. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa hyödynnetään opiskelijoiden vertaistukea ja tuetaan yliopistoyhteisöön integroitumista. Ohjauksessa hyödynnetään eHOPS-järjestelmää ja tiedekunnan ETAPPI-järjestelmän kehittämistä jatketaan. HOPS-järjestelmää kehitetään edelleen siten, että avoimen HOPSin avulla kartoitetaan opiskelijoiden opiskelutaitoja ja suljetun HOPSin avulla ohjataan opiskelijoita opintojensa suunnitteluun.

Ohjauksen tehostamiseksi pedagoginen yliopistonlehtori kerää tilastotietoa opiskelijoiden opintojen etenemisestä ja arvosanajakaumista. Tiedot välitetään laitoksille ja oppiaineille lukukausittain. Perusopiskelijoiden ohjausta kehitetään ottamalla käyttöön opettajatuutori­järjestelmä, jossa jokaiselle uudelle opiskelijalle nimetään oma opettajatuutori. Kaikki tiedekunnan opettajat osallistuvat järjestelmään, ja jokainen opettaja nimetään joka kolmas vuosi uuden opiskelijaryhmän opettajatuutorin tehtävään.

 

III Opetuksen arviointi

Opiskelijoiden oppimisen laatu ja oppimistulokset ovat opetuksen onnistumisen mittana. Opetuksen ja tenttien kehittäminen edellyttää jatkuvaa arviointia. Tenttien ohella arvioidaan muun muassa opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, niiden toteuttamisessa käytettäviä opetus- ja arviointimenetelmiä, opetusjärjestelyjä, opetus- ja oppimisympäristöjen tarkoituksen­mukai­suutta ja innostavuutta sekä opintoneuvontaa ja muita tukipalveluja.

Opetuksen ja oppimisen laatua arvioidaan ulkopuolisten arviointien lisäksi itsearviointina Helsingin yliopiston opetuksen laadunarviointimatriisin avulla sekä laitos- että tiedekuntatasolla. Opetusta ja oppimisen laatua arvioidaan muun muassa opiskelijapalautteen, opiskelukokemuskyselyn, tutkinto-opiskelijoiden määrän, arvosanajakauman, suoritettujen tutkintojen määrän ja tutkintojen suoritusaikojen sekä Etappiin jääneiden määrän perusteella. Opetuksen kansainvälisyyden arvioinnissa hyödynnetään erityisesti kansainvälisten opintojen ja tutkintojen määrää, sekä vaihto-opiskelijoiden ja vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrää. Lisäksi arvioidaan saatujen tunnustusten määrää, opettajien määrää suhteessa opiskelijoihin, valmistuneiden antamaa opinto- ja työelämäpalautetta, sekä valmistuneiden työllistymistä.

Tiedekunta tukee opettajia ja kannustaa opiskelijoita Weboodin yhteyteen kehitettävien sähköisten palautelomakkeiden käytössä palautteen keräämisen tehostamiseksi. Opetuksen suunnittelun koordinoinnista vastaava henkilö koordinoi myös palautteen keräämistä. Pedagoginen yliopistonlehtori ottaa palautteet vastaan ja toimittaa niistä yhteenvedon. Tiedekunta hyödyntää opetuksen arvioinneista ja opiskelijapalautteista saatavaa tietoa opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.

 

IV Opettajien pedagogisten taitojen kehittäminen

Uuteen suunnittelukulttuuriin siirtyminen sekä uusien opetusmuotojen kokeilu edellyttävät pedagogista tukea opettajille. Opetuksen kehittämisen kulmakivi on, että opettajat ovat kiinnostuneita opetuksesta ja heillä on mahdollisuus kehittyä opettajina sekä osallistua tarjolla olevaan yliopistopedagogiseen koulutukseen. Opettajia rohkaistaan osallistumaan työajalla yliopistopedagogiseen koulutukseen ja oikeustieteellisen koulutuksen pedagogiseen tutkimukseen. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään opetuksen laadun kehittämisessä.

Pedagogista asiantuntemusta käytetään niin, että arviointi on jatkuva ja kiinteä osa opetuksen ja tutkintovaatimusten suunnittelua. Pedagoginen yliopistolehtori antaa opettajille perehdytystä ja tietoa tarjolla olevasta yliopistopedagogisesta koulutuksesta sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä. Opettajille järjestetään tarpeen mukaan tiedekuntakohtaista yliopistopedagogista koulutusta. Pedagoginen yliopistonlehtori tarjoaa opettajille yksilöllistä ohjausta ja konsultointia, ja pyydettäessä hän antaa palautetta opetuksesta.

Pedagogisen tuen avulla opiskelijoiden ja opettajien välinen vuorovaikutus lisääntyy, ja opiskelija saa riittävää ohjausta ja tukea opintojensa suorittamiseen. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat opettajilta opintojensa aikana riittävästi palautetta oppimistuloksistaan ja kehittymisestään ja oppivat hyödyntämään saamaansa palautetta sekä itse antamaan rakentavaa palautetta. Opettajien pedagogisen asiantuntemuksen avulla opiskelijoiden opintojen eteneminen tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät.