Rikosoikeus

Rikosoikeus on se oikeusjärjestyksen osa, joka sisältää rikoksia sekä rangaistuksia ja muita niiden seuraamuksia koskevat oikeusnormit. Rikosoikeus on osa julkisoikeutta, koska siinä on kysymys julkisen pakkovallan käyttämisestä yksilöihin. Rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän lisäksi huomiota kiinnitetään myös muihin rankaisullisiin seuraamuksiin, kuten kilpailu- ja arvopaperimarkkinaoikeuden hallinnollisiin maksuseuraamuksiin. Rikosoikeudella on erityisen läheinen yhteys rikosprosessioikeuteen, joka käsittää rikosten esitutkintaa, syyteharkintaa ja rikosoikeudenkäyntiä koskevat menettelytapanormit.

Rikosoikeuden ytimen muodostavaa sen yleinen osa eli rikosoikeuden yleiset opit. Ne jakaantuvat rikosvastuun yleisiä edellytyksiä, vastuuvapausperusteita ja vastuun muotoja koskevaan osa-alueeseen sekä rikosoikeudellisia seuraamuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevaan osa-alueeseen. Rikosoikeuden erityinen osa käsittää rikosten lajeja eli erinäisiä rikostunnusmerkistöjä koskevan kokonaisuuden.

Rikosoikeuden ala on laajentunut oikeuden eurooppalaistumista ja kansainvälistymistä koskevan kehityksen johdosta. Niinpä rikosoikeuden osa-alueina erotetaan nykyään myös eurooppaoikeuteen yhteydessä oleva eurooppalainen rikosoikeus ja kansainväliseen oikeuteen yhteydessä oleva kansainvälinen rikosoikeus.

Rikosoikeus ei ole ainoastaan oikeuden- vaan myös tieteenala. Rikosoikeus- ja vielä laajemmin kriminaalitieteet kattavat rikosoikeustieteen suppeassa merkityksessä (rikoslainopin, rikosoikeuden historian ja vertailevan rikosoikeuden), kriminologian ja kriminaalipolitiikan ja kriminalistiikan (rikostutkimusopin) sekä keskeisiä osia oikeuslääketieteestä ja oikeuspsykiatriasta. Myös rikosprosessioikeudellinen tutkimus luetaan monissa maissa mainittujen yläkäsitteiden alaan.

Eri rikosoikeus- ja kriminaalitieteiden keskinäisen vuorovaikutuksen hyödyllisyyttä on syytä korostaa. Rikosoikeus on se oikeustieteen ala, jossa oikeudellista tietoainesta on perinteisesti pyritty täydentämään kokemusperäisiin menetelmiin perustuvan yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eli kriminologian tuloksilla. Erityisen merkityksellistä on kriminaalipoliittista päätöksentekoa, erityisesti rikosoikeudellista lainvalmistelua, välittömästi palveleva tutkimus eli tieteellinen kriminaalipolitiikka.



Opettajat ja tutkijat


Lahti, Raimo, OTT, VT, VTM. Rikosoikeuden professori. Oppiaineen vastuuhenkilö.
Frände, Dan, OTT, VT. Rikos- ja prosessioikeuden ruots. professori.
Nuotio, Kimmo, OTT, VT. Rikosoikeuden professori. Tiedekunnan dekaani.


Helenius, Dan. OTK. Rikos- ja prosessioikeuden ruots. assistentti.


Joutsen, Matti, OTT, VT, VTK. Kriminaalipolitiikan dosentti.
Kainulainen, Heini, OTT. Kriminologian dosentti.
Lappi-Seppälä, Tapio, OTT. Rikosoikeuden dosentti.
Majanen, Martti, OTT, VT. Rikosoikeuden professori emeritus.
Matikkala, Jussi, OTT, VT. Rikosoikeuden dosentti. Rikosoikeuden yliopistonlehtori 1.5.2012-31.12.2013.
Melander, Sakari, OTT, VT. Rikosoikeuden dosentti, Suomen Akatemian tutkijatohtori.
Pajuoja, Jussi, OTT. Kriminaalipolitiikan dosentti.
Savolainen, Jukka, Ph.D. Kriminologian dosentti.
Tapani, Jussi, OTT, VT. Rikosoikeuden dosentti.
Träskman, Per Ole, OTT. Rikos- ja rikosprosessioikeuden ruots. dosentti.
Viljanen, Pekka, OTT, VT. Rikosoikeuden dosentti.


Henttu, Kristiina, OTM. Tohtorikoulutettava.
Huomo-Kettunen, Merita, OTM. Tohtorikoulutettava.
Hämäläinen, Merva, JuK, LL.M.(Eur.). Tohtorikoulutettava.
Lavonen, Heli, OTM, Tohtorikoulutettava.
Nieminen, Kati, OTM. Tohtorikoulutettava.
Pohjola, Annakaisa, OTM, KTM. Tohtorikoulutettava.
Tolttila, Karri, OTM. Tohtorikoulutettava.
Wahlberg, Markus, OTL, FK. Tohtorikoulutettava.