Prosessi- ja insolvenssioikeus

Prosessi- ja insolvenssioikeus on tiedekunnan suurimpia oppiaineita. Se jakaantuu sekä tutkimuksessa että opetuksessa kahteen osioon, yleiseen prosessioikeuteen ja insolvenssioikeuteen. Nämä osiot tavallisesti suoritetaan eli tentitään erikseen. Yleinen prosessioikeus keskittyy oikeudelliseen riidanratkaisuun. Alun perin sen painotus oli  oikeudenkäynnin sääntelyssä eli riita-asioiden ja rikosasioiden lainkäytössä. Tavoitteena oli valmentaa valmistuvia lakimiehiä niin tuomarin kuin asianajajankin tehtäviin. Nämä lainkäytön muodot ovat toki edelleenkin yleisen prosessioikeuden keskiössä. Viime aikoina näkökulma on kuitenkin laajentunut oikeudelliseen konfliktinhallintaan yleensä. Tämä johtuu vaihtoehtoisen riidanratkaisun yleistymisestä. Yhä useammat asiat sovitaan erilaisissa sovittelujärjestelmissä, josta tuomioistuinsovittelu ja rikosasioiden sovittelu ovat esimerkkejä. Pohjoismaille tyypillistä on ollut myös voimakas lautakuntaistuminen: erilaiset lakisääteiset ja sopimuspohjaiset lautakunnat ratkaisevat suuren määrän sellaisia riitoja, jotka asiallisesti kuuluisivat ja monissa maissa kuuluvatkin tuomioistuimille. Opetuksessa ja tutkimuksessa on enenevästi otettu huomioon tämä lakimiesten uusi tehtäväkenttä.

Myös jatkuva kansainvälistyminen on lisännyt uudistamisen tarvetta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukanaan tuoma oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ideaali (fair trial) heijastuu kaikkeen lainkäyttöön. Samoin Euroopan unionin säädökset alkavat ulottaa vaikutuksensa paitsi kansainvälisiin oikeudenkäynteihin myös kansalliseen prosessilakiimme. Kannattaa huomata, että moderni konfliktinhallinta ei ole pelkkää juridiikkaa, vaan sen tutkimus ja osaksi opetuskin tukeutuu paljolti muihin tieteenaloihin kuten sosiologiaan, psykologiaan, viestinnän teoriaan sekä antropologiaan. Erityisesti sovittelu pohjautuu paljolti omaan taustaideologiaansa eli konfliktiteoriaan. Yksi perinteisen lainkäytön muoto eli hallintolainkäyttö ei kuitenkaan kuulu oppiaineen piiriin. Historiallisista syistä sitä tutkitaan ja opetetaan hallinto-oikeudessa, vaikka hallintolainkäyttö on tavallisen lainkäytön kaltaista tuomitsemista.

Insolvenssioikeus puolestaan tutkii, miten velkavastuu pystytään toteuttamaan. Laajamittainen luotonanto ja luotonotto ovat nimittäin markkinatalouden edellytyksiä; markkinatalous vie näin kaikkialla luottoyhteiskunnan kehittymiseen. Suomi ei muodosta tässä suhteessa poikkeusta. Luottoyhteiskunnassa velkavastuun toteuttaminen yhtäältä tehokkaasti ja toisaalta riittävän inhimillisesti on välttämätöntä. Insolvenssioikeus yrittää ratkaista, miten nämä ristiriitaiset vaatimukset saadaan sovitetuksi yhteen. Insolvenssioikeuden tutkimuskohteita ovat paitsi luottojen perintä myös ne lakisääteiset insolvenssimenettelyt, joissa velkavastuu viime kädessä toteutetaan. Historiallisen kehityksen tuloksena Suomessa on päädytty erillisten insolvenssimenettelyjen järjestelmään. Järjestelmään kuuluvat seuraavat erilliset ja periaatteessa itsenäiset menettelyt : ulosotto, konkurssi, yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely. Insolvenssioikeus ei ole, toisin kuin yleinen prosessioikeus, sisällä yksinomaan sääntöjä siitä, miten erilaisessa riidanratkaisussa toimitaan. Velkavastuun toteuttamisessa joudutaan lähes aina turvautumaan aineelliseen oikeuteen kuten velkasuhteita, omistusta ja yhtiönmuodostusta ohjaaviin siviilioikeuden säännöksiin. Insolvenssioikeudella on näin luontainen yhteys velvoite-, esine- ja kauppaoikeuteen.

Myös insolvenssioikeudessa kansainvälistyminen näkyy voimakkaana: velallisen, oli kyseessä luonnollinen henkilö tai yritys, maksukyvyttömyys ulottuu yhä useammin yli rajojen. Insolvenssioikeudessa lainataan myös yleistä prosessioikeutta useammin vaikutteita muiden maiden lainsäädännöstä. Insolvenssioikeuden tutkimus ja opetus hakevat nekin tukea muilta tieteenaloilta. Konkurssi ja yrityksen saneeraus ovat samalla liiketaloudellisia ilmiöitä ja siellä tutkimuksen kohteena. Insolvenssioikeuden tutkimus ja opetus käyttävät tästä syystä hyväksi taloustieteen tutkimustuloksia. Ulosotolla ja yksityishenkilön velkajärjestelyllä puolestaan on yhteyttä niin sanottuihin sosiaalitieteisiin kuten sosiaalipolitiikkaan.

Prosessi- ja insolvenssioikeus sisältää lakimiesten ammattitaidon ja juristi-identiteetin kannalta keskeisimmän osan tutkinnosta. Oikeudenala pyrkii tästä syystä pitämään yllä yhteyttä käytännön lakimiestehtäviin. Se järjestää erilaisia käytännöntaidot  -kursseja sekä käyttää opetuksessa runsaasti ulkopuolisia luennoitsijoita, etenkin asianajajia ja tuomareita. Oppiaine on myös tunnettu laajasta valinnaisten opintojen tarjonnasta. Laajalla tarjonnalla pyritään palvelemaan niin vieraskielistä opetusta kaipaavia, uusimmasta tieteellisestä kehityksestä kiinnostuneita kuin tietyn alan erityisosaamista hakeviakin. Prosessi- ja insolvenssioikeus onkin suosittu syventävien opintojen ja jatko-opiskelun kohde. Erityisenä opetuksen painoalueena on VIS MOOT -oikeustapauskilpailu siihen liittyvine kansainvälisine seminaareineen ja esikilpailuineen (pre-moot). Oppiaineen valmentama joukkue on viime vuosina sijoittunut kilpailussa aina vain paremmin. Myös oikeudenalan tutkimustoiminta on hyvin vilkasta. Erityisesti insolvenssioikeudessa suomalaisen tutkimuksen on toistuvasti katsottu tieteellisissä arvioinneissa nousevan korkealle tai hyvin korkealle kansainväliselle tasolle.

Oppiaineen yhteydessä toimiikin Conflict Management Institute
-tutkimusyksikkö. Yksikkö on erikoistunut monitieteiseen
oikeudellisen konfliktinhallinnan tutkimukseen.

Opettajat

Frände, Dan, OTT, VT. Rikos ja prosessioikeuden ruots. professori.

Helenius, Dan, OTK. Rikos- ja prosessioikeuden ruots. assistentti

Hupli, Tuomas, OTT, VT. Prosessioikeuden yliopistonlehtori        

Koulu, Riikka, OTM, VT, prosessi- ja insolvenssioikeuden tohtorikoulutettava                          

Koulu, Risto, OTT, VT. Prosessioikeuden professori. Oppiaineen vastuuhenkilö. Tutkimusjohtaja (Conflict Management Institute)

Kunwald-Hietanen, Petra, OTK. Tohtorikoulutettava.                                               

Lindfors, Heidi, OTT, prosessi- ja insolvenssioikeuden ma. yliopistonlehtori.       

Peterzens-Nysten, Tini, OTL. Tohtorikoulutettava                                                      

Stanikic, Teija, OTK. Tohtorikoulutettava                                                               

Turunen, Santtu, OTK. Tohtorikoulutettava, ma. prosessioikeuden assistentti

Vaitoja, Jari, OTK, VT. Tohtorikoulutettava