Yleistä opinnoista

Lukuvuosi-ilmoittautuminen
Opintoaikoja rajaava laki
Opetus
Kurssikirjat ja säädökset
Tenttiminen
Tenttiakvaario
Opintosuoritusten arvostelu
Muualla_suoritetut_opinnot
ON-tutkintoon ja OTM- ja MICL- tutkintoihin sisältyvät seminaarit
Maisteritutkielma
Luvaton lainaaminen kirjallisissa töissä
Maturiteetit (kypsyysnäytteet)
Valmistuminen
Suoritusten rekisteröinti
Suoritusten_vanhentuminen
Tutkintotodistus

Lukuvuosi-ilmoittautuminen

Helsingin yliopiston lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Kaikkien tutkinto-opiskelijoiden on ilmoittauduttava jokaisena lukuvuonna joko läsnä- tai poissaolevaksi. Lue lisää »

Opintoaikoja rajaava laki

Yliopistolaissa rajataan niiden opiskelijoiden tutkinnonsuoritusaikaa, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on alkanut 1.8.2005 tai sen jälkeen.

Helsingin yliopistossa läsnäolevat opiskelijat voivat seurata tutkintokohtaista opiskeluaikaansa WebOodista. Kesken lukukauden Ilmoittautumistietoihin tehdyt päivitykset näkyvät siten, että uusi päättymispäivä päivittyy WebOodiin seuraavana päivänä. Koko lukukauden rekisteristatus (läsnä oleva/ poissaoleva) määräytyy kyseisen lukukauden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Opinto-oikeuden päättymispäivä näkyy myös läsnäolotodistuksissa ja opintosuoritusotteissa.

Rajauslaki ei koske niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden ennen 1.8.2005.

Tiedekunta voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. Lisäajan saannin edellytyksenä on tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen loppuun saattamisesta. Lue lisää »

Opetus

ON-tutkinon pakollisten aineopintojen opetus on sijoitettu opetusperiodeihin (opetuskausiin). Opetusajankohdat ilmenevät periodeittain oheisesta ohjeellista suoritusjärjestystä kuvaavasta taulukosta. Opetusta voidaan järjestää myös opetuskauden ulkopuolella. Tarkemmat tiedot opetusajoista ja -paikoista löytyvät WebOodista.

Opetusperiodit

Yliopistossa annettava opetus on jaettu neljään opetusperiodiin, joita on kaksi sekä syys- että kevätlukukaudella. Syyslukukaudella ja kevätlukukaudella periodien välissä on yhden viikon mittainen väliviikko. Kesäaikana olevassa opetuksessa ei ole periodeja.

Lukuvuoden 2013-2014 opetusperiodit oikeustieteellisessä ovat:

• I periodi: 2.9. – 20.10.2013
• Väliviikko 21.–27.10.2013
• II periodi: 28.10. – 15.12. 2013
• III periodi: 7.1. – 2.3.2014
• Väliviikko 3–9.3.2014
• IV periodi: 10.3. – 30.5.2014

Opetus ja siihen liittyvät kuulustelut ajoitetaan normaalisti opetusperiodeihin. Opetusjaksojen sijoittuminen periodeille on kuvattu ON-tutkinnon ohjeellista suoritusjärjestystä kuvaassa taulukossa.

Väliviikon aikana voidaan järjestää tenttejä
ja tasokokeita, edellyttää kirjallisia töitä ja antaa
ohjausta. Tiedekuntatenttejä, kirjallisuuskuulusteluja sekä joitain erityiskursseja voidaan järjestää myös opetusperiodien ulkopuolella.

Lisätietoa opetusperiodeista löytyy Flammasta ja yliopiston sivuilta.

 

Opetukseen ilmoittautuminen

Opetukseen on ilmoittauduttava WebOodissa. Ilmoittautumisaika alkaa pääsääntöisesti 30 päivää ennen opetuksen alkamista ja päättyy 8 päivää ennen ensimmäistä opetuspäivää klo 23.59. Ilmoittautumisajoissa voi olla poikkeuksia edellä mainittuun pääsääntöön etenkin seminaareja ja käytännön taitojen kursseja koskien. Tarkista kunkin opetustapahtuman osalta ilmoittautumisajat WebOodin tiedoista.

Opetukseen osallistuminen

Jos opintojaksoon sisältyy seminaarityöskentelyä, harjoituksia, työpajoja, oikeudenkäyntiopetusta, oppimispäiväkirjan laatimista tai muuta opiskelijan aktiivista osallistumista, opetustapahtumat edellyttävät läsnäoloa. Opettaja antaa tällöin tarkemman ohjeistuksen mahdollisten poissaolojen varalta esim. korvaavista oppimistavoista.

Yleensä edellytetään aktiivista osallistumista luento-opetukseen. Erityisesti aktiivista osallistumista edellytetään, jos suoritustapa on esimerkiksi oppimispäiväkirja tai essee. Osallistumisvelvoite ilmenee opetussuunnitelmasta ja kurssin tiedoista (WebOodi). Yleensä läsnäoloa edellytettäessä edellytetään vähintään 80-prosenttista läsnäoloa. Opettaja antaa tarkempia ohjeita läsnäolosta, sen kontrolloinnista ja vaihtoehtoisesta suoritustavasta joko WebOodissa tai ensimmäisellä luennolla.

Opintopisteet

Tutkintoasetuksen 5§:n mukaan opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot on pisteytetty niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa näin ollen noin 26,7 tunnin työpanosta. Kirjallisuuden osalta 1 opintopiste vastaa 150 luettavaa sivua. Säädöksiä ei lakikirjatenteissä lasketa mukaan luettaviin sivuihin.

Luentokuulustelusta voi saada hyvityspisteitä, jotka lasketaan yhteen tentissä saatujen pisteiden kanssa. Joissakin tapauksissa voi hyvityspisteiden saamisen sijasta saada korvatuksi jonkin tutkintovaatimuksissa mainitun teoksen luentokuulustelun hyväksytyllä suorittamisella. Hyvityspiste- tai korvausmahdollisuudesta ilmoitetaan aina kunkin luentosarjan kohdalla erikseen.

Hyvityspisteet ja korvaavat luennot

Luentokuulustelusta voi saada hyvityspisteitä, jotka lasketaan yhteen tentissä saatujen pisteiden kanssa. Korvaavalla luentosarjalla voi korvata jonkin tutkintovaatimuksissa mainitun teoksen. Tällöin luentokuulustelusta saadut pisteet korvaavat tentissä kyseistä teosta koskevan kysymyksen. Vaihtoehtoisesti luennot voivat korvata pelkän tenttikysymyksen (ei tutkintovaatimuskirjallisuutta). Joissain tapauksissa korvaavat pisteet ja hyvityspisteet otetaan huomioon tentin läpipääsyä arvioidessa, kun taas joissain aineissa hyvityspisteet voivat vain korottaa arvosanaa.

Hyvityspiste- tai korvausmahdollisuudesta ilmoitetaan aina kunkin luentosarjan kohdalla erikseen. Hyvityspisteet ja korvaavat luennot tulisi aina ilmoittaa tentti-ilmoittautumisen yhteydessä.

Kannattaa huomioida, että korvaavien luentojen ja hyvityspisteluentojen sijaan tiedekunnassa pyritään jatkossa siihen, että luentosarjoista muodostuisi osasuorituksia. Opetussuunnitelman uudistuksen siirtymävaihessa järjestetään edellen myös hyvityspisteluentoja sekä korvaavia luentoja.

Osasuoritukset

ON-tutkinnon opetusuunnitelman uudistuksen myötä ON-tutkinto koostuu jatkossa laajemmista opintokokonaisuuksista. Kokonaisuudet jakautuvat oppiainekohtaisiin opintojaksoihin, joiden sisällä voi olla osasuorituksia.

Osasuoritukset merkitään opintosuoritusrekisteriin (hyväksytty/hylätty tai arvosana-asteikolla 0-5) sen jälkeen, kun ne on suoritettu. Opintosuoritusrekisteriin merkityt suoritukset eivät vanhene. Osasuoritus voi olla oma itsenäinen suorituksensa tai se voi korvata aineopintotentissä kysymyksen ja/tai tutkintovaatimuskirjallisuutta. Opintojakson kokonaisarvosanan määräytyminen on kuvattu kunkin opintojakson kohdalla. Samoin oppiaineiden opinto-opasteksteissä on ilmoitettu aiempien luentosuoritusten huomioiminen.

Kurssikirjat ja säädökset

Tutkintovaatimuksiin kuuluva kurssikirjallisuus on mainittu kunkin oppiaineen kohdalla erikseen. Paitsi kurssikirjallisuuteen, opiskelijan on kunkin aineen kuulustelua varten erityisesti perehdyttävä niihin säädöksiin, jotka on aineen kohdalla erikseen mainittu. Säädösluetteloissa on kunkin säädöksen nimen jälkeen mainittu sen antamispäivä, numero Suomen säädöskokoelmassa ja jos säädös on Suomen Laki teoksessa, sen signum. Perehtyminen lakikirjojen käyttämiseen jo opintojen alkuvaiheessa on erittäin tärkeää.

Opiskelijan on tunnettava ne kuulusteluaineeseen kuuluvat lait ja asetukset sekä niiden muutokset, jotka on julkaistu säädöskokoelmassa vähintään kolme kuukautta ennen viimeistä kuulusteluun ilmoittautumispäivää, riippumatta siitä sisältyvätkö ne säädöskokoelman ulkopuoliseen muuhun lakikirjajulkaisuun.

Tenttiminen

Ajoissa ilmoittautuminen on tenttiin osallistumisen ehdoton edellytys eikä jälki-ilmoittautumisia oteta vastaan. Tentti-ilmoittautumisen yhteydessä tulee vastata kaikkiin vaadittuihin kohtiin sekä tarvittaessa ilmoittaa pyydetyt lisätiedot. Mahdolliset hyvityspisteet ja korvaavat luennot tulee ilmoittaa tentti ilmoittautumisen yhteydessä. Joissain tenteissä korvaavuuksista ja hyvityspisteistä on myös tehtävä merkintä koepaperiin. Puutteellisesti täytettyjä tentti-ilmoittautumisia ei käsitellä.

Ellei toisin ole ilmoitettu, tenttiin on ilmoittauduttava vähintään 8 päivää ennen tenttipäivää WebOodissa. Tentti-ilmoittautumisen voi tarkistaa omista ilmoittautumisista WebOodissa. Jos opiskelija osallistuu tenttiin ilman, että hänellä on siihen oikeutta, tenttiä ei arvostella. Tentti-ilmoittautumisen voi perua ilmoittautumisajan puitteissa. Perumattomat tentti ilmoittautumiset katsotaan hylätyksi suoritukseksi, jolloin arvosanaksi merkitään "ei saapunut". Luentokuulusteluihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua ellei kurssin opettaja muuta edellytä.

Ilmoittautuminen WebOodissa

1. WebOodi löytyy Alman etusivulta kohdasta WebOodi sekä osoitteesta http://www.helsinki.fi/weboodi.
2. Kirjaudu sisään WebOodiin yliopiston käyttäjätunnuksella.
3. Valitse valikosta vasemmalta linkki "Haku". Täytä kohta "Nimi tai tunniste" (esim. numerokoodi), jonka näet opinto-oppaasta kyseisen kurssin tai opintojakson kohdalta.
4. Klikkaa painiketta "Hae opetus ja tentit".
5. Valitse opetus, johon olet ilmoittautumassa. Klikkaa "Ilmoittautumiseen".
6. Näet tietoja opetuksesta, johon olet ilmoittautumassa. Valitse tenttikysymysten kieli. Ruksaa kohta "Ilmoittautuminen". Kirjoita mahdolliset lisätiedot.
7. Tallenna ilmoittautuminen. Saat ilmoituksen, onko ilmoittautuminen onnistunut. Tarkista vielä tietosi kohdasta Omat opinnot >Ilmoittautumiset.

Tentteihin voi myös ilmoittautua WebOodissa olevien sähköisten opinto-oppaiden kautta etsimällä oikean opintojakson Tentit-välilehdeltä. Sähköiset opinto-oppaat saa näkyviin valitsemalla WebOodin vasemmalla olevasta valikosta kohdan Opinto-oppaat ja avaamalla sitten kohdan Oikeustieteellinen tiedekunta.

Muut ilmoittautumistavat

Joihinkin yksittäisiin tentteihin (projektitentit tai opettajan kanssa erikseen sovitut tentit) on mahdollista ilmoittautua Porthanian 3. kerroksen aulasta saatavissa olevalla ilmoittautumiskortilla. Kortit palautetaan aulassa olevaan ilmoittautumislaatikkoon.

Tenttiin ei voi ilmoittautua puhelimitse.

Tentin suorittaminen

Tiedekunta järjestää tentit ilmoittamallaan tavalla. Tenttejä ei järjestetä erityisjärjestelyin ulkomailla. Oikeustieteellinen tiedekunta ei järjestä muiden tiedekuntien ja yliopistojen tenttejä. Tenttipäivätaulukko löytyy opinto-oppaan viimeiseltä aukeamalta ja täältä.

Tentit järjestetään tenttipäivätaulukon mukaisesti Porthanian PI salissa tai yliopiston päärakennuksessa. Tentit alkavat tasalta ja kestävät 5 tuntia. Ensimmäisen puolen tunnin aikana myöhässä saapuneet opiskelijat saavat vielä osallistua tenttiin. Tämän vuoksi tenttisalista ei saa poistua vastaavana aikana.

Lukuvuonna 2013–2014 kaikki tentit alkavat klo 09.00 lukuun ottamatta kesätenttejä. Kesäkuun ja elokuun tenttipäivä on jaettu kahteen osaan siten, että aamutentti alkaa klo klo 8.00 ja iltapäivän tentti klo 14.00.

Kesätenttien salijako ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen opiskelijoiden sähköpostilistalla ja tiedekunnan verkkosivuilla kohdassa Opiskelu.

Tenttiin osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus tai opiskelijakortti. Jokaiseen vastauspaperiin on ehdottomasti merkittävä opiskelijanumero tai henkilötunnus. Vastauspaperit jaetaan tenttitilaisuudessa. Kirjoitusvälineet on otettava mukaan kokeeseen. Matkapuhelimia, taskulaskimia, elektronisia laitteita, sanakirjoja tai muita apuvälineitä ei sallita.

Matkapuhelimen ja muun vastaavan viestintälaitteen hallussa pitäminen tenttitilaisuudessa on kielletty oikeusturvajohtosäännössä. Matkapuhelimen mukanaolo tenttitilaisuudessa voidaan tulkita kuulusteluvilpin yritykseksi, josta voi seurata koko suorituksen arvostelematta jättäminen. Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä kerrotaan menettelystä kuulustelun häiritsemis- ja vilppitapauksissa. Ks. myös rehtorin ohje menettelystä opiskelijoiden vilppi- ja plagiointitapauksissa (rehtorin päätös 172/2011).

Lakikirjatentit

Osa tenteistä on lakikirjatenttejä, ks. tarkemmat tiedot kunkin oppiaineen opinto-opastekstistä. Opiskelijalla on oikeus käyttää lakikirjatenteissä

• suomenkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n
  kustantamia teoksia Suomen Laki I, II ja III
  sekä Edita Oyj:n kustantamaa Lakikirjateosta
• ruotsinkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n
  kustantamia teoksia Finlands Lag I ja II sekä
  Edita Oyj:n kustantamaa Lagbok -teosta
• Euroopan unionin laki -teosta
• yhdistelmiä yllämainituista teoksista.
  

Lisäksi opiskelijoilla on oikeus käyttää Suomen säädöskokoelman irtokappaleita, niiden valojäljennöksiä tai pdf-muotoisia tulosteita sähköisestä Suomen säädöskokoelmasta (www.finlex.fi/laki/ kokoelma) sekä EU lainsäädännön osalta EU:n (tai EY:n virallisen lehden aikaisten säädösten osalta EY:n) virallisen lehden irtokappaleita, pdf muotoisia tulosteita sähköisestä EU:n (EY:n) virallisesta lehdestä (http://eur-lex.europa.eu/fi/index.htm -> Virallinen lehti) tai valokopioita lakikirjasta. Suoraan ajantasaiseksi päivitettynä säädöksiä saa tuoda ainoastaan suomenlaki.com-palvelusta pdf -muodossa tulostettuna. Muita kuin pdf-muotoisia tulosteita tenttiin ei saa tuoda lainkaan.

Kaikkien irtokappaleiden, jäljennösten tai tulosteiden tulee kuulua tentissä vaadittaviin säädöksiin. Oppiaine voi oman tenttinsä osalta antaa näitä määräyksiä täydentäviä tai muuttavia määräyksiä.

On opiskelijan omalla vastuulla huolehtia siitä, että hänellä on tentissä mukanaan tarvittava säädösaineisto siltä osin kuin se ei sisälly hänen käyttämäänsä lakikirjateokseen. Sallittuja merkintöjä tenttitilaisuuteen tuotavissa lakikirjoissa ja säädöskokoelman irtokappaleissa sekä niiden valojäljennöksissä tai tulosteissa ovat ainoastaan alleviivaukset, pykäläviittaukset ja säädösten muutoksiin liittyvät säädöskokoelman numerot.

Oppiaine voi oman tenttinsä osalta antaa näitä määräyksiä täydentäviä tai muuttavia määräyksiä.

Tenttivalvojilla on oikeus tarkistaa lakikirjat ja säädöskokoelmat tenttitilaisuudessa.

Tiedekunnan ohjeistus tenttien erityisjärjestelyistä

Opiskelijan on mahdollista saada tentteihinsä erityisjärjestelyjä vamman tai sairauden takia.. Lähtökohtaisesti tiedekunta on myöntänyt opiskelijalle tarvittavia erityisjärjestelyjä tentteihin, mikäli opiskelijalle on myönnetty erityisjärjestelyjä tiedekunnan valintakokeen suorittamista varten ja mikäli erityisjärjestelyjen tarve on jatkuva. Opiskeli ja voi hakea erityisjärjestelyjä myös myöhemmin opintojensa aikana. Erityisjärjestelyt myönnetään määräajaksi.

Erityisjärjestelypäätöstä hakevan opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintoasiainpäällikkö Sirpa Kajaniin. Päätöksen erityisjärjestelyistä tekee dekaani. Erityisjärjestelyihin liittyvistä käytännön asioista tulee ottaa yhteyttä osastosihteeri Jukka Lahtiseen (oik-kanslia@helsinki.fi, syksyllä 2013 hallintosihteeri Juha Hurme).

Tenttitulosten julkistaminen

Tulokset julkistetaan hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman tentin suoritustilaisuutta, tai viimeistään kuukauden kuluttua tentistä. ks. Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön kohta 36 § Kuulustelun tulosten julkistaminen.

Tenttien tulokset julkaistaan kunkin aineen ilmoitustaululla. Tiedekunnan kanslia vastaa ainoastaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleviin tenttituloksia koskeviin puhelintiedusteluihin. Näissä tapauksissa kysymyskohtaisista pistemääristä antavat tietoja tenttilaskentaa hoitavat henkilöt.

Tiedekunnan päätöksen mukaan oikeustapaukset ja niiden arvostelu on selitettävä luennoilla tai ilmoitustaululla julkaistavissa mallivastauksissa tentin jälkeen. Tenttituloksia julkistettaessa on ilmoitettava kunkin kysymyksen tarkastajat ja arvostelijat. Siten opiskelija voi saada tarkastajan vastaanotolla tarkemman selvityksen kysymyksen arvostelusta.

Tenttiminen tenttiakvaariossa

Tenttiakvaario on tila, jossa opiskelija voi käydä tenttimässä tietokoneella haluamanaan ajankohtana. Tenttiakvaario lisää opiskelun joustavuutta, kun opiskelija voi käydä tenttimässä tentin itse haluamaansa ajankohtana tenttitilan normaaleina aukioloaikoina. Tenttiakvaario sopii joustavuutensa perusteella erityisen hyvin valinnaisten ja syventävien opintojen tenttien suorittamiseen. Tenttiakvaariossa ei resurssisyistä ole mahdollista tenttiä pakollisten aineopintojen tenttejä eikä yksittäisille opiskelijoille räätälöityjä tenttejä. Tenttiakvaariotilassa on tietokone, jonka käyttö on teknisesti rajattu vain tenttimiseen, ja tallentava valvontakamera.

Akvaarion toimintaperiaate on seuraava: Opettaja laatii tenttiakvaarioon sarjan tenttikysymyksiä. Opiskelija ilmoittautuu tenttiin netissä ja varaa itselleen sopivan tenttiajan. Tenttiaikana kone arpoo laadituista kysymyksistä tentin opiskelijalle, joka kirjoittaa vastauksensa akvaarion koneelle. Opettaja tarkistaa tentin ja lähettää arvostelun opiskelijalle sähköpostilla. Akvaariotenttiminen on rajattu ajallisesti siten, että vastausaikaa on yksi tunti kysymystä kohden, mutta kuitenkin korkeintaan yhteensä viisi tuntia.

Opiskelija voi jakaa käytettävissä olevan vastausajan vapaasti eri kysymysten kesken. Järjestelmä varaa ilmoittautumisen yhteydessä lisäksi yhden tunnin varoajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että neljän tunnin tenttiin tarvitaan viiden tunnin vapaa aika akvaariotilassa. Opiskelijan tulee aina varmistaa mahdolliset poikkeavat aukioloajat esimerkiksi lomakausina vahtimestareilta etukäteen.

Oikeustieteellisen tiedekunnan tenttiakvaariotilat ovat huoneissa P534 ja P535. Tällä hetkellä suurin osa tiedekunnan oppiaineista käyttää tenttiakvaariota eri laajuuksissa. Teknisistä syistä johtuen akvaariossa suoritettavat tentit sisältävät lähinnä essee- tai oikeustapaustyyppisiä tehtäviä.

Mikäli etsimääsi tenttiä ei löydy tenttivalikoimasta, ota yhteyttä oppiaineeseen ja pyydä tentin lisäämistä akvaarioon. Tenttiakvaariosta löytyvät tentit sekä vapaat ajat voi tarkistaa kirjautumalla osoitteessa https://tenttiakvaario.it.helsinki.fi/.

Opiskelijoiden ja opettajien toivotaan perehtyvän akvaarion toimintaan ja tenttimiseen akvaariosivuilta löytyvien ohjeiden avustuksella etukäteen. Tenttiohjeet löytyvät myös akvaariotiloista. Ohjeisiin perehtyminen etukäteen ja niiden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää ja vähentää esimerkiksi teknisten ongelmatilanteiden riskiä. Linkki kirjautumiseen ja lisätietoja akvaarion toiminnasta löytyy opetusteknologiakeskuksen tenttiakvaariosivuilta http://ok.helsinki.fi/tenttiakvaario. Tenttiakvaarioon liittyvissä asioissa voit lähettää viestiä osoitteeseen oik tenttiakvaario(at)helsinki.fi. Tenttikohtaisiin kyselyihin vastaavat oppiaineet.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava:

5 (erinomainen),
4 (kiitettävä),
3 (hyvä),
2 (tyydyttävä),
1 (välttävä) ja
0 (hylätty).

Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla tyydyttävät tiedot ja hyvät tiedot.

Tiedekuntaneuvoston 21.5.2013 tekemän päätöksen mukaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa noudatetaan 1.9.2013 lähtien uutta arvosteluasteikkoa siten, että hyväksyttyyn suoritukseen ja arvosanaan 1 vaaditaan 50–57 prosenttia kuulustelun kokonaispistemäärästä. Muut arvosanat määräytyvät seuraavasti: 2 = 58–64 %, 3 = 65– 71 %, 4 = 72–79 % ja 5 = 80 % kuulustelun kokonaispistemäärästä.

ON-lopputyön ja OTM-tutkielman arvosteluperusteista löytyy lisää tietoa oheisilta sivuilta.

 

Muualla suoritetut opinnot

Oikeustieteellisessä tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin voidaan lukea hyväksi muualla suoritettuja opintoja seuraavasti.

Hyväksilukemisen yleiset perusteet

Tutkintoihin voidaan lukea hyväksi opintoja, jotka on suoritettu Helsingin yliopiston toisessa yksikössä tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai tiede- tai taidekorkeakoulussa. Muualla suoritetut opinnot tulee lukea hyväksi mahdollisimman täysimääräisesti edellyttäen, että ne soveltuvat tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon tavoitteisiin.

Muualla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon joko korvaamalla tutkintoon kuuluvia opintoja tai sisällyttämällä niitä tutkintoon. Korvattaessa tutkintoon kuuluvia opintoja muualla suoritettujen opintojen tulee vastata tiedekunnan opintoja. Sisällytettäessä opintoja tutkintoon muualla suoritettujen opintojen ei tarvitse suoraan vastata tiedekunnassa suoritettavia opintoja, mutta niiden tulee olla sisältönsä, laajuutensa ja vaatimustasonsa
puolesta sovitettavissa tutkintoon.

Tiedekunnassa ennen tutkinnonsuoritusoikeutta suoritetut opinnot voidaan sisällyttää sellaisenaan tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon tai niillä voidaan korvata pakollisena tutkintoon kuuluva opintojakso. Toisessa Helsingin yliopiston tiedekunnassa suoritetut opinnot voidaan sisällyttää sellaisenaan tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon valinnaisiin opintoihin.

Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa suoritetuilla oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisilla opinnoilla voidaan korvata tutkintoon kuuluva opintojakso.

Jo toiseen yliopistotutkintoon sisältyviä opintoja voidaan hyväksilukea vain kieliopintoihin; tästä määräyksestä voidaan päätöksentekijän harkinnan mukaan poiketa silloin kun kyse on tutkintoon kuuluvan muun pakollisen opintojakson korvaamisesta. Tiedekunnassa suoritettavaan ON-tutkintoon voidaan hyväksilukea aiempaan korkeakoulututkintoon sisällytettyjä opintoja yhteensä enintään 90 op ja maisteritutkintoon yhteensä enintään 60 op.

Opinnäytetöitä (ON-lopputyö ja maisteritutkielmia) ja kypsyysnäytteitä (maturiteetteja) ei voida lukea hyväksi.

Kieliopintoihin ja tvt-jatkokurssiin voidaan hyväksilukea myös muussa korkeakoulussa suoritettuja opintoja.

Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla voidaan korvata oikeusnotaarin tai maisterin tutkinnon vastaavat kieliopinnot, vaikka niiden laajuus poikkeaisi tiedekunnan mitoituksesta. Myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua kieliosaamista voidaan tietyin edellytyksin hyväksilukea. Hyväksilukua haetaan Kielikeskuksesta.

Opintosuoritusten hyväksilukemista arvioitaessa kriteereinä käytetään opintosuoritusten laajuutta, sisältöä ja vaativuustasoa. Opintosuoritusten laajuuden arviointi perustuu niiden edellyttämään työmäärään ja aikaan. Laajuutta arvioidaan samoin kriteerein kuin tiedekunnan omien opintojen laajuutta: kukin opintopiste vastaa 26,7 tunnin työskentelyä (kirjallisuuden osalta 150 sivua =1op). ECTS:issä mitoitetuissa opinnoissa käytetään muuntokerrointa 1 ECTS = 1 op. ECTS arvosteluasteikon ollessa käytössä noudatetaan sitä suoraan A=5, B=4, C=3, D= 2, E=1 ja F=hylätty. Opintosuoritusten sisällön vastaavuus arvioidaan niiden samankaltaisuuden perusteella, jolloin ei tule vaatia muuta kuin sellaista sisällöllistä yhdenmukaisuutta, jolla on olennaista merkitystä opintojen tavoitteiden kannalta. Tutkintoihin ei voida sisällyttää opintoja, joiden sisältö on olennaisesti sama tai samansisältöinen mutta suppeampi kuin tutkintoihin pakollisina kuuluvien opintojen sisältö.

Opintosuoritusten vaativuutta arvioidaan saavutettujen teoreettisten, menetelmällisten tai taidollisten valmiuksien avulla.

Opiskelijalle ei hyväksilueta opintoja, jotka ovat publiikkiin ilmoittautumispäivänä tai tutkintotodistuksen pyytämispäivänä yli 10 vuotta vanhoja, lukuun ottamatta tutkintoon kuuluvia kieliopintoja. Myönteinen hyväksilukupäätös tehdään ehdollisena siten, että hyväksilukupäätös lakkaa olemasta voimassa, jos hyväksiluetut opinnot ovat publiikkiin ilmoittautumispäivänä yli 10 vuotta vanhoja.

 

Hyväksilukemisen menettelytavat

Hyväksilukemista haetaan tiedekunnan Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen - lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä opintorekisteriote tai vastaava todistus suoritetuista opinnoista sekä yksityiskohtaiset tiedot opintosuoritusten laajuudesta, sisällöstä ja vaativuustasosta (esim. kopio opinto oppaassa olevista tiedoista).

Hyväksilukua hakevalla opiskelijalla on vastuu päätöksentekemiseen riittävän aineiston toimittamisesta. Lomake ja liitteet toimitetaan hyväksilukemisesta päättävälle henkilölle alla olevan vastuunjaon mukaisesti.

Sisällyttämisen osalta päätöksen tekee opintoasiaintoimikunta, ja tällöin lomake toimitetaan tiedekunnan opintotoimistoon. Opintoasiaintoimikunnan puheenjohtaja tekee kuitenkin sellaiset tavanomaiset sisällyttämispäätökset, jotka voidaan tehdä yliopiston ja tiedekunnan hyväksilukumääräysten mukaisesti ilman määräysten eri tyistä tulkintaa.

Oikeus saada hyväksilukemispäätös on oikeustieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden saaneella läsnäolevalla opiskelijalla. Kielteinen päätös on annettava kirjallisena. Myönteinen päätös on annettu, kun hyväksiluvusta tehdään merkintä opiskelijarekisteriin.

Oikeustieteellisessä tiedekunnassa hyväksilukemisesta päätetään seuraavasti:

• yleisopinnot: korvaamisesta päättää opintojaksosta
  vastaava opettaja
• kieliopinnot: korvaavuuksista päättää Kielikeskus.
  Suomenkielisen kirjallisen viestinnän, Kurs i skriftlig framställning, Kurs i muntlig framställning korvaavuuksista päättää Kielikeskus. Kielikeskuksen hyväksymistä suorituksista opiskelijan ei tarvitse hakea tiedekunnalta erikseen hyväksilukemispäätöstä. Suomenkielinen puheviestinnän korvaamisesta päättää opintoasiaintoimikunta.
• pakolliset perus- ja aineopinnot: korvaamisesta
  päättää aineen vastuuopettaja tai projektin vetäjä
• valinnaiset opinnot:
  a) hyväksilukemisesta kunkin aineen kohdalla,
  päättää aineen vastuuopettaja.
  b) sellaisten opintojen sisällyttämisestä, jotka eivät
  sijoitu mihinkään tiedekunnan oppiaineeseen,
  päättää tiedekunnan opinasiaintotoimikunta.
• syventävät opinnot: korvaamisesta päättää projektin
  vetäjä / aineen vastuuopettaja.

Myös osittaiset korvaavuudet (esim. pelkästään
tentin tai seminaari-istuntojen korvaaminen) ovat opettajan harkinnan mukaan mahdollisia.

Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää tutkintoonsa muualla suoritettuja opintoja, hänenon haettava Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukua hyväksilukua opintotoimikunnalta tai asiasta päättävältä opettajalta viimeistään 6 viikkoa ennenpubliikkiin ilmoittautumisen ajankohtaa tai muuta ajankohtaa, jolloin hän tarvitsee kyseisestä opintosuorituksesta merkinnän.

Opiskelija, joka on tyytymätön muualla suoritettujen opintojen hyväksymislukemista koskevaan päätöksen, voi pyytää siihen oikaisua yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaisesti.

Rehtorin päätöksen 056/2005 mukaisesti Helsingin yliopistossa ennen 1.8.2005 tehdyt opintosuoritukset muunnetaan opintoviikoista opintopisteiksi käyttämällä kerrointa 2.

Oikeustieteellisen tiedekunnan siirtymäsäännöksien (dekaanin päätös 139/2005) mukaisesti myös 1.8.2005 jälkeen, kuitenkin ennen 31.7.2008 muualla suoritetut opinnot, jotka hyväksiluetaan opiskelijan tutkintoon, muunnetaan opintoviikoista opintopisteiksi käyttämällä kerrointa kaksi (2).

 

Työharjoitteluun ja Käytännön taidot -kursseihin liittyviä määräyksiä

Opiskelija voi liittää työharjoittelun valinnaisiin opintoihin. Tutkintoon voidaan liittää työharjoitteluopintosuoritus sellaisista työskentelyjaksoista, joiden loppuunsaattamisesta on opintosuorituksen hakemisen ajankohtana kulunut alle 10
vuotta ja joista esitetään opinto-oppaassa mainitut selvitykset. Yhden työnantajan palveluksessa samoissa tai olennaisesti samantyyppisissä tehtävissä suoritetusta työstä voi saada vain yhden työharjoitteluopintosuorituksen, vaikka työskentely olisi ollut useassa jaksossa. Yhtä työharjoitteluopintosuoritusta ei voi koostaa useasta eri työrupeamasta eri työnantajalle.

ON-tutkintoon ja OTM- ja MICL- tutkintoihin
sisältyvät seminaarit

Vanhamuotoisen ON-tutkinnon opetussuunnitelmaa suorittavalle kuuluu pakollisena kaksi harjoitusseminaaria. Harjoitusseminaarin laajuus on 6 opintopistettä, jollei seminaarin kohdalla muuta mainita. Harjoitusseminaarit tulee tehdä jossakin tiedekunnan oppiaineessa. Yhden harjoitusseminaarin voi korvata Juristin vuorovaikutustaidot -kurssilla, mikäli kurssi on suoritettu ennen vuotta 2010.

Uusimuotoisen ON-tutkinnon opetussuunnitelmaa suorittavalle kuuluu pakollisena 5 opintopisteen laajuinen tieteellisen kirjoittamisen perusteet sekä 10 opintopisteen laajuinen ON lopputyö ja seminaari. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaarin yhteydessä suoritetaan 2 opintopisteen laajuinen Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot (ent. TVT-jatkokurssi), johon sisältyy tieteellisen kirjoittamisen perusteita, pitkien asiakirjojen hallintaan liittyvää opetusta sekä tiedonhankintaa oikeustieteen keskeisistä tieteellisistä koti- ja ulkomaisista tietokannoista.

Toisessa harjoitusseminaarissa (6 op) laajuinen kirjallinen työ tai ON-lopputyöseminaarissa (10 op) laadittu kirjallinen työ on ON-lopputyö. ON-lopputyötä ei ole mahdollista laatia pari- eikä ryhmätyönä. ON-lopputyön kirjoitusprosessi kokonaisuudessaan sekä äidinkielenopintoihin liittyvä tekstitaidon näyte muodostavat pääsääntöisesti ON-tutkinnon maturiteetin (ks. Maturiteetit). Opinto-oppaan kohdassa Maturiteetit selostetuissa poikkeustapauksissa opiskelija kirjoittaa varsinaisen maturiteettikokeen ON-lopputyön aihepiiristä. ON-lopputyö arvostellaan asteikolla yhdestä viiteen kiinnittäen kokonaisarvioinnissa erityistä huomiota tehtävänasetteluun ja aiheen rajaukseen, rakenteen selkeyteen ja systemaattisuuteen, lähteiden käyttöön, argumentointiin ja päätelmien johdonmukaisuuteen sekä esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun.

Maisteritutkinnot

OTM- ja MICL-tutkintoihin kuuluu pakollisena yksi harjoitusseminaari. Harjoitusseminaarin laajuus on 6 opintopistettä, jollei seminaarin kohdalla muuta mainita. Harjoitusseminaarit tulee tehdä jossakin tiedekunnan oppiaineessa. Yhden harjoitusseminaarin voi korvata Juristin vuorovaikutustaidot -kurssilla, mikäli kurssi on suoritettu ennen vuotta 2010.

Yleistä seminaareista

Seminaareissa opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyytensä oikeudelliseen ajatteluun ja kykyä käsitellä oikeudellisia ongelmia kirjallisesti oikeustieteen menetelmin. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaarityön (5 op) ohjeellinen pituus on 10–12 sivua, harjoitusseminaarityön/ON-lopputyön (6 op) 15–20 ja ON-lopputyön (10 op) 20– 25 sivua.

Opiskelijalla on lukuvuoden aikana mahdollisuus ottaa vastaan kaksi seminaaripaikkaa. Kurssipaikka katsotaan vastaanotetuksi, mikäli opiskelija ei peruuta osallistumistaan seminaariin vähintään 5 päivää ennen seminaarin alkamista. Opiskelijan katsotaan käyttäneen seminaaripaikan, mikäli hän peruuttaa osallistumisensa kurssille myöhemmin kuin 5 päivää ennen seminaarin alkua tai jättää seminaarin kesken. Kurssipaikan peruuttamisesta tulee ilmoittaa seminaarin ohjaajalle.

Maisteritutkielma

Oikeustieteen maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii syventävien opintojen projektissa tutkielman. Tutkielma on tutkimuksellinen opinnäyte. Sen tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa selkeään oikeustieteellisten kysymysten asetteluun, oikeuslähteiden hankintaan ja hyödyntämiseen, oikeustieteelliseen argumentointiin, perusteltujen johtopäätösten tekoon ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa.

Maisteritutkintoon kuuluva tutkielma on laajuudeltaan 40 op. Kysymyksenasettelu ja siihen perustellun vastauksen löytäminen oikeustieteen menetelmin on keskeisessä asemassa maisteritutkielmassa. Tutkielma on laadittava opettajan kanssa sovitusta aiheesta, joka kuuluu projektin kohteena olevaan asiakokonaisuuteen, ellei opettaja erityisistä syistä anna suostumustansa sille, että opiskelija valitsee tutkielmansa aiheen projektin ulkopuolelta.

Tutkielman ohjepituus on 60–80 normaalikokoista (A4, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava, riviväli 1,5, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm) sivua. Kielenkäytön tulee olla huoliteltua ja kirjoittajan on tarpeellisessa määrin perehdyttävä alan kirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön. Myös alle 60-sivuinen tutkielma voidaan hyväksyä, jos kirjoittaja on osoittanut pystyvänsä käsittelemään tutkimuskohdettansa riittävän perusteellisesti. Ylimittaisen (yli 80-sivuisen) tutkielman tekeminen ei ole suositeltavaa. Kirjoituksen pituus ei voi korvata siinä olevia laadullisia puutteita. Tutkielman voi kirjoittaa myös vieraalla kielellä, esimerkiksi englanniksi. (ks. myös Maturiteetti ja kielitaidon osoittaminen).

Tutkielman tarkastaminen ja hyväksyminen

Helsingin yliopiston johtosäännön mukaan syventävien opintojen tutkielmat hyväksyy tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvoston kokouspäivät ovat lukuvuonna 2013-2014 seuraavat: 10.9., 7.10., 5.11., 3.12.2013, 28.1., 25.2., 18.3., 15.4., 27.5.2014

Tutkielman tarkastettavaksi jättämisestä on sovittava hyvissä ajoin etukäteen tutkielman tarkastajien kanssa. Opiskelijoita suositellaan jättämään tutkielmansa tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tutkielma on tarkoitus hyväksyä. Tutkielman tulee olla ulkoasultaan viimeistelty tarkastettavaksi jätettäessä.

Tutkielma on tarkastettava kohtuullisessa ajassa siten, ettei valmistuminen tarpeettomasti viivästy. Tutkielman tekijän pyynnöstä hänelle on varattava tilaisuus saada arvio tutkielmasta ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua.

Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi kahtena painettuna versiona. Tämän lisäksi yksi tutkielman painettu versio on toimitettava tiedekunnan kansliaan tiedekunnan kirjastoa varten. Ennen tarkastukseen jättämistä opiskelijan tulee tallentaa tutkielmansa pdf-tiedostona yliopiston digitaaliseen arkistoon. Ohjeet ja linkki tallennuslomakkeeseen löytyvät sivulta: http://ethesis.helsinki.fi/fi/ohjeet/gradu/oikeustieteellinen.

Tutkielma ja siihen liittyvä maturiteettikirjoitus arvostellaan asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielmien arvioinnin osa-alueet ja tunnusmerkit löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon tutkielman tarkastaa kaksi asianomaisen aineen opettajaa. Toisen tarkastajan tulee olla professorin viran haltija tai hoitaja taikka yliopistolehtorin viran haltija tai hoitaja, jolla on dosentinpätevyys, toisen tarkastajan tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut.

Tarkastajien tulee laatia tutkielmasta tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausunto sekä ehdottaa tutkielman hyväksymistä ja arvolausetta tai tutkielman hylkäämistä. Mikäli tarkastajat ehdottavat, että tutkielma hylätään, on tutkielman tekijälle varattava tilaisuus antaa vastine ennen asian ratkaisemista tiedekuntaneuvostossa. Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.

Tutkielmien julkisuus

Tutkielmat ovat julkisia. Periaatteesta voidaan poiketa, jos tutkielma sisältää sellaisia seikkoja, joidenperusteella se voidaan katsoa viranomaistentoiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24§:n nojalla salassa pidettäviksi asiakirjoiksi. Tällöin dekaani voi myöntää luvan laatia sellainen tutkielma, joka sisältää salassa pidettävää aineista. Lupa on pyydettävä etukäteen. Tutkielmana hyväksyttävät työt on pyrittävä laatimaan siten, etteivät ne sisällä salassa pidettävää tietoa. Opiskelijan tulee koota tutkielmaan mahdollisesti sisältyvä salassa pidettävä aines erilliseen liitteeseen. Tällöin siis tutkielmasta todetaan ainoastaan liite salassa pidettäväksi. Tarkempia tietoja menettelystä voi tiedustella tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä.

Tutkielman tiivistelmä

Tekijän tulee laatia tutkielmastaan tiivistelmä,jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestäkiinnostuneille tiivistetty kuva sen sisällöstä. Jos opiskelija on osoittanut kielitaitonsa oikeusnotaarin tutkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, maisteritutkielmasta ei kirjoiteta erillistä kypsyysnäytettä, vaan maisteritutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. (ks. kohta Maturiteetit ja kielitaidon osoittaminen).

Tiivistelmä laaditaan käyttäen sähköistä lomakepohjaa. Teksti kirjoitetaan ykkösrivivälillä. Tiedekunnan kirjasto toimittaa opinnäytetiivistelmäjulkaisua. Kirjasto suosittelee, että tutkielman tiivistelmälomakkeessa käytetään kirjaston asiasanoja. Asiasanaluetteloita on esillä kirjastossa. Henkilökunta neuvoo tarvittaessa. Tiivistelmä liitetään luovutettavien tutkielmakappaleiden nimiölehden jälkeiseksi sivuksi. Tiedekunnan kansliaan jätetään lisäksi kaksi erillistä opinnäytteen tiivistelmälomaketta. Näistä toinen toimitetaan tiedekunnan kirjastoon informaatikolle ja toinen lähetetään tiedoksi yliopiston tiedotustoimistoon.

Luvaton lainaaminen kirjallisissa töissä

Oikeustieteellisiin tutkintoihin kuuluvissa kirjallisissa töissä lähteiden käyttäminen on välttämätöntä. Puutteet ja/tai virheet lähteiden käyttötavassa vaikuttavat monella tavalla työn arvostelussa. Ääritapauksessa ne voivat merkitä hyvän tieteellisen käytännön ja jopa tekijänoikeuden loukkaamista, mikä johtaa opinnäytteen hylkäämiseen ja saattavat aiheuttaa ryhtymisen Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 51 § mainittuihin kurinpidollisiin
toimiin.

Oikeustieteellisiä opinnäytteitä laadittaessa on viitattava lähdeaineistoon silloin, kun kirjoittajan esittämät ajatukset perustuvat olennaisilta osiltaan johonkin oikeus- tai muuhun lähteeseen. Kirjoituksessa on käytävä myös selkeästi ilmi, miltä osin ajatus on kirjoittajan oma. Lähteiden suora (tai vähäisillä poikkeamilla suora) lainaaminen ei ole suotavaa, ellei siteeraamalla haluta erityisesti korostaa esimerkiksi jonkun yksittäisen sanonnan tai ilmaisun merkitystä. Mikäli lähdettä lainataan suoraan (tai lähes sanasta sanaan), sitaatti on laitettava lainausmerkkeihin (osoittamalla selkeästi asiayhteydessä se, miltä osin lainaus ei ole sanatarkka). Lakitekstin suoraa lainausta ei tarvitse laittaa sitaatteihin.

Lähteinä tulee pääsääntöisesti käyttää alkuperäisiä lähteitä. Niin sanottuja toisen käden viittauksia (käytetään lähdettä, jossa kerrotaan, mitä jossakin toisessa lähteessä on kerrottu) käytettäessä opinnäytteeseen on merkittävä selvästi näkyviin viittauksen laatu (esimerkiksi AX:n mukaan Y on todennut, että ...@ , jonka jälkeen viitataan X:ään).

Käytettyjen lähteiden merkitsemistavan osalta on tärkeää, että lähdeviittaus (lähteestä viittauksissa käytetty lyhennetty ilmaisu) yksilöi lähteen selvästi ja lähdeluettelosta helposti löydettävällä tavalla. Lähdeluettelossa on mainittava jokainen käytetty lähde täydellisine bibliografisine tietoineen sekä siitä viittauksissa käytetty lyhennetty ilmaisu. Viitteiden merkitsemistavan osalta kirjallisuudessa on käytetty useita erilaisia viittaustekniikoita. Yleisesti tunnettuja seikkoja ei tarvitse dokumentoida lähdeviittauksilla. Edellä mainitut ohjeet soveltuvat myös varsinaiseen opinnäytetyöhön valmentaviin kirjallisiin töihin kuten harjoitusaineisiin, harjoitusseminaaritöihin ja muihin kirjoituksiin, joissa edellytetään lähteiden käyttämistä.

Opinnäytetyötä edeltävissä valmentavissa töissäkin opiskelijan tulee pyrkiä noudattamaan näitä ohjeita mahdollisimman tarkasti, sillä myös lähteiden käyttötavan ja viittaustekniikan oppii vain harjoittelemalla. Varsinaiseen opinnäytetyöhön valmentavista töistä vastaavan opettajan tulee ennen kirjoitustehtävän antamista selvittää opiskelijalle lähteiden käyttöä ja viittaustekniikkaa koskevat yleiset periaatteet. Opiskeli jalla tulee olla mahdollisuus saada asianomaiselta opettajalta ohjausta lähteiden käytössä ja viittaustekniikkaan liittyvissä kysymyksissä myös työn suorittamisen aikana. Jo valmentavien kirjallisten töiden arvostelemisessa tulee kiinnittää huomiota myös lähteiden käyttöön ja viittaustekniikkaan, mikä on selvitettävä etukäteen myös opiskelijalle. Kirjallisen työn valmistuttua opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaisesti valmistavan työn teettäneeltä opettajalta arviointi kirjoituksensa sisällöstä sekä lähteiden käytöstä ja viittaustekniikasta. Jos opiskelijaa on syytä epäillä vilpistä, toimitaan yliopiston oikeusturvajohtosäännön sekä rehtorin plagiointi- ja vilppitapauksissa noudatettavaa menettelyä koskevan ohjeen mukaisesti.

Tutkielman tekoon liittyvät vaikeudet

Opiskelijat voivat saada tukea erityisesti sellaisten opinnäytetöiden loppuunsaattamiseksi, jotka eivät ole valmistuneet vuoden kuluessa projektin päättymisestä. Tavoitteena on pedagogisen yliopistonlehtorin ja professoreiden tiiviin yhteistyön avulla kartoittaa opiskelijoiden mahdollisia tutkielman kirjoittamiseen liittyviä ongelmia ja tehostaa siten opinnäytteiden ohjausta. Yliopistonlehtori antaa kyseisille opiskelijoille ohjausta ja tukea kirjoittamisprosessiin liittyvissä asioissa ja ohjaa edelleen professoreiden vastaanotoille sellaiset opiskelijat, joiden ongelmat liittyvät enemmän tutkielman sisältöön kuin sen kirjoittamisprosessiin. Tukea ja neuvontaa tarvitsevat opiskelijat voivat ottaa yhteyttä tiedekunnan pedagogiseen yliopistonlehtoriin (Anne Haarala-Muhonen, anne. haarala-muhonen(at)helsinki.fi, p. 191 22544) henkilökohtaisen neuvonta-ajan sopimiseksi.

 

Maturiteetit (kypsyysnäytteet)

Tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Edellä sanottu ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Tiedekunta kuitenkin edellyttää kaikilta opiskelijoilta, jotka suorittavat ON- tai OTM-tutkinnon edellä sanotun tasoista kielitaitoa.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 § 1 momentin mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon ollessa pätevyysvaatimuksena valtion virkaan, henkilöstöltä vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Tutkintoasetuksen 10 ja 16 §:n mukaan opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäyte (eli maturiteetti), joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kypsyysnäytteet eri tutkinnoissa

1) ON- ja OTM-tutkintoja suorittamaan valitut opiskelijat Kotimaisten kielten taito osoitetaan oikeusnotaaritutkintoon sisältyvillä äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnoilla (5op + 5op) sekä maturiteetilla eli kypsyyskokeella. Kielitaitovaatimukset koskevat myös niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.

Valintakokeessa ja erillisvalinnoissa ON- ja OTM-tutkintoja suorittamaan valitut opiskelijat osoittavat kielitaitonsa pääsääntöisesti ON-tutkinnon maturiteetilla. ON-lopputyö sekä sen laatimisprosessi kokonaisuutena, kun ne suoritetaan sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä, muodostavat pääsääntöisesti kypsyysnäytteen. Perehtyneisyyden tutkielman alaan toteaa tutkielman tarkastaja. Opiskelijan suomen tai ruotsin kielen erinomaisen taidon toteaa äidinkielenopettaja tekstitaidon näytteessä. Tekstitaidon näytteen voi suorittaa kummasta hyvänsä harjoitusseminaarityöstä. Tällöin OTM -tutkielman tiivistelmä toimii OTM-tutkinnon kypsyysnäytteenä, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan.

Jos opiskelija ei ole osoittanut suomen tai ruotsin kielen (koulusivistyskielensä) erinomaista taitoa ON-tutkinnossa, hänen tulee OTM-tutkinnossa kirjoittaa erillinen maturiteettikirjoitus tällä kielellä. Maturiteetiksi kirjoitetaan tällöin 1-4 sivuinen aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Sen tarkastavat suomen tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Maturiteetti on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa. Käytännössä tämä määräys koskee niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet koulusivistyksenä suomen tai ruotsin kielellä, mutta jotka ovat kirjoittaneet molemmat harjoitusseminaarityönsä muulla kielellä.

2) Erillisvalinnan kautta suoraan OTM-tutkintoa suorittamaan hyväksyttyjen opiskelijoiden sekä niiden MICL-tutkintoa suorittamaan hyväksyttyjen opiskelijoiden, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi, tulee osoittaa kielitaitonsa suorittamalla ON-tutkintoon sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5op + 5op ilman tekstitaidon näytettä) ennen valmistumistaan. Nämä äidinkielen ja toisen kotimaisen opinnot eivät sisälly tutkinnon 120 op:n minimivaatimuksiin. Opiskelijan on kirjoitettava OTM- tai MICL tutkinnon kypsyysnäyte sillä kielellä kuin äidinkielen kurssit on suoritettu. Maturiteetiksi kirjoitetaan tällöin 1-4 sivuinen aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Maturiteettikirjoituksen tarkastavat suomen tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Maturiteetti on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa. Maturiteettiin ilmoittaudutaan täyttämällä kansliasta saatava tentti-ilmoittautumislomake.

3) MICL-tutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat, jotka eivät ole saaneet koulusivistystään suomeksi tai ruotsiksi. MICL-tutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Maturiteettiin ilmoittaudutaan kuten tentteihin. Maturiteettiin ilmoittauduttaessa on ilmoittautumiskorttiin merkittävä suorituksen vastaanottaja, projektin nimi ja tutkielman nimi.

Valmistuminen

Oikeustieteellisen tiedekunnan publiikkeja eli todistusten jakotilaisuuksia järjestetään lukuvuonna 2013-2014 seuraavasti:

• pe 30.8.2013 (ke 14.8.2013),
• pe 20.9.2013 (ke 4.9.2013),
• pe 18.10.2013 (ke 2.10.2013),
• pe 15.11.2013 (ke 30.10.2013),
• ti 17.12.2013 (pe 29.11.2013),
• pe 7.2.2014 ( ke 22.1.2014),
• pe 7.3.2014 (ke 19.2.2014),
• pe 4.4.2014 (ma 17.3.2014),
• pe 9.5.2014 (ma 14.4.2014) ja
• pe 13.6.2014 (pe 23.5.2014)

Viimeinen publiikkiin ilmoittautumispäivä on suluissa publiikkipäivän jälkeen.

Publiikit pidetään yleensä konsistorin istuntosalissa (Fabianinkatu 33, 2. krs) ja ne alkavat klo 13.00. Publiikeissa on kahvitarjoilu. Kummankin lukukauden viimeinen publiikki järjestetään ns. juhlallisena publiikkina yliopiston juhlasalissa (Aleksanterinkatu 5). Vuonna 2013 järjestetään myös kesäpubliikki 30.8.2013, mutta tutkielmia ei kuitenkaan
hyväksytä kesällä. Mahdollisista publiikkeihin liittyvistä muutoksista tiedotetaan tiedekunnan ilmoitustaululla ja verkkosivuilla.

Publiikkiin tulee ilmoittautua viimeistään 16 päivää ennen publiikkia tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikana 9.00-12.00. Ilmoittautumislomakkeen saa kansliasta tai sen voi itse tulostaa tiedekunnan verkkosivuilta. Lukukauden viimeisiin publiikkeihin voidaan määrätä varhaisempi ilmoittautumisaika, ks. tarkemmin yllä.. Publiikki-ilmoittautumisen voi perua viimeistään viikkoa ennen publiikkia.

Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää tutkintoonsa muualla suoritettuja opintoja tai hakea työharjoittelusta opintosuoritusta, hänen on haettava hyväksilukua opintoasiaintoimikunnalta tai asiasta päättävältä opettajalta viimeistään 6 viikkoa ennen suunniteltua publiikin ajankohtaa tai sitä ajankohtaa, jolloin hän viimeistään tarvitsee merkinnän opintosuorituksesta. Muualla suoritettua opintojaksoa ei voida sisällyttää tutkintoon, ellei sitä ole luettu hyväksi, vaikka itse opintosuoritus näkyisikin rekisterissä.

Publiikkiin ilmoittautuessaan opiskelijalla tulee olla
mukana:
a) opiskelijakortti
b) WebOodista tulostettu opintorekisteriote
c) ON-lopputyö paperimuodossa tai sähköisessä
muodossa tai maisteritutkielman sidottu kirjastokappale
ja kaksi kappaletta tutkielman tiivistelmäsivua,
ellei näitä ole aikaisemmin jätetty kansliaan sekä tuloste sähköpostista joka vahvistaa tutkielman pdf-tallennuksen yliopiston digitaaliseen arkistoon.

Mikäli tutkielman hyväksymistä koskeva asia on esillä tiedekuntaneuvostossa vasta viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, tulee publiikkiin ilmoittautua määräajassa ehdollisesti.

Opiskelijat suorittavat ON-tutkinnon ennen OTM-tutkinnon suorittamista. Kaikkien oikeustieteellisestä tiedekunnassa tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden tulee ilmoittautua publiikkiin.

Opiskelupalkintoja

Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallitus jakaa vuosittain kaksi Oivallisen OTM-tutkielman palkintoa edellisenä vuonna valmistuneiden OTM-tutkielmien joukosta. Yhden palkinnon suuruus on viime vuosina ollut 2000 euroa. Tiedekuntaneuvosto valitsee palkittavat tutkielmat.

Asianajotoimisto Dittmar & Indrenius on vuodesta 1999 alkaen myöntänyt tiedekuntaneuvoston ehdotuksen perusteella yhden tai kaksi tutkielmapalkintoa. Tutkielmapalkinnon yhteissumma on viime vuosina ollut 4 000 euroa. Tutkielmapalkinnot myönnetään seuraavilta aloilta: osakeyhtiöoikeus, arvopaperioikeus, kilpailuoikeus ja välimiesmenettelyoikeus.

Asianajotoimisto Veikko Palotie Co Oy on vuonna 2009 päättänyt jakaa vuosittain yhden (tai useamman) tutkielmapalkinnon, jonka suuruus vuonna 2009 oli 4 000 euroa. Tiedekuntaneuvosto valitsee vuosittain 2-3 OTM-tutkinnon tutkielmaa, jotka ovat aiheensa puolesta mielenkiintoisia elinkeinoelämän näkökulmasta. Paulon Säätiön Veikko Palotie -rahasto tekee päätöksen palkinnon myöntämisestä.

Tiedekuntaneuvosto myöntää tutkielmapalkinnon niille tutkielmastaan laudaturin saaneille, jotka eivät ole saaneet edellä mainittuja tutkielmapalkintoja. Palkinnon suuruus päätetään vuosittain.

Talentum Media Oy:n on lahjoittanut tiedekunnan publiikeissa vuosina 2010-2012 valmistuville parhaille opiskelijoille:

Suomen laki I-III teokset x 1/publiikki ja Talentum Lakikoulutuspäivä x 1 /publiikki.

Suoritusten rekisteröinti

Opintosuoritustiedot rekisteröidään yliopiston opintosuoritusrekisteriin, jonka tietoja käytetään mm. kirjoitettaessa tutkintotodistusta.

Valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita kehotetaan hyvissä ajoin (n. 3-4 viikkoa) ennen suunniteltua publiikkia tulostamaan ote opintosuoritusrekisteristä, jotta opiskelija voi tarkistaa rekisterissä olevien suoritustietojensa oikeellisuuden. Otteesta
puuttuvista opintosuorituksista – tai siinä virheellisinä olevista suoritustiedoista – opiskelijan tulee hankkia opettajilta vastaanottoaikoina oikeat tiedot.

ON- ja OTM -tutkinnot ovat erillisiä tutkintoja. Tutkintoihin ei voi käyttää samoja opintoja, vaan kukin opintojakso sidotaan vain yhteen tutkintoon. Pakollisten aineopintotenttien osalta rekisteröintejä koskeviin tiedusteluihin vastaavat oppiaineiden yhteydessä toimivat hallintosihteerit.

Suoritusten vanhentuminen

Tiedekunnan pakollisten aineopintojen suoritukset
eivät vanhene.

Luentosuoritusten vanhentuminen

Ennen 1.9.2013 suoritetut hyvityspisteluentojen ja korvaavien luentojen suoritukset ovat voimassa suoritusvuoden ja kolme seuraavaa kalenterivuotta, eli suoritusvuodesta riippuen enintään 31.12. 2016 saakka. Eräiden oppiaineiden ennen 31.8.2013 tehdyt luentosuoritukset eivät vanhene. Näiden luentosuoritusten huomioon ottamisesta ilmoitetaan kyseisen oppiaineen tutkintovaatimuksissa.

Uuteen opetussuunnitelmaan siirryttäessä osa oppiaineista järjestää vielä lukuvuonna 2013–2014 hyvityspisteluentoja ja korvaavia luentoja. Näiden luentosuoritusten voimassaolo ilmoitetaan kunkin luentosarjan kohdalla erikseen. Hyvityspisteluentojen ja korvaavien luentojen suoritukset ovat voimassa kuitenkin enintään 31.12.2016 saakka. Mikäli tutkinnon rakenteen, tentin rakenteen tai opetussuunnitelman muutoksesta johtuen luentosuoritusta ei voida enää samalla tavalla hyvittää, hyvitys tapahtuu muulla kohtuullisella tavalla.

Poikkeuksen myöntäminen perustutkintoja koskevista pysyväismääräyksistä

Dekaanilla on oikeus myöntää toimivaltansa rajoissa poikkeuksia pysyväismääräyksistä. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää painavia perusteita. Poikkeuksen myöntämistä hakevalla opiskelijalla on vastuu siitä, että hän toimittaa tiedekunnalle riittävän aineiston päätöksen tekemiseksi. Poikkeuksia koskevat hakemukset toimitetaan opintoasiainpäällikölle, joka esittelee asian dekaanille.

Tutkintotodistus

Opiskelija saa valmistuessaan tutkintotodistuksen. Tutkintotodistuksesta voi pyytää maksullisia jäljennöksiä ja käännöksiä. Lisätietoja saa toimistosihteeri Leena Isotalolta.