Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen

Opiskelijoita


Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon tai oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle hakijalle, jolla katsotaan olevan riittävät valmiudet tutkinnon suorittamiseen ja joka esittää hyväksyttävän henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä väitöskirjasuunnitelman. Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen edellyttää, että tiedekunta voi osoittaa hakijalle työnohjaajan, joka puoltaa hakemusta ja suostuu työnohjaajaksi.

Perustelluista syistä opinto-oikeus voidaan myöntää myös muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle hakijalle, jolla katsotaan olevan riittävät valmiudet oikeustieteelliseen jatkokoulutukseen. Tällaiselta hakijalta voidaan lisäksi vaatia 20 opintopistettä oikeustieteen syventäviä opintoja.

Ylempään oikeustieteelliseen korkeakoulututkintoon verrattavan ulkomaisen oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneelle voidaan hakemuksesta myöntää oikeus suorittaa oikeustieteen tohtorin tutkinto. Hakijan on esitettävä selvitys siitä, että ulkomainen tutkinto antaa hänelle riittävät valmiudet oikeustieteelliseen jatkokoulutukseen. Vieraskielisen hakijan on lisäksi esitettävä selvitys siitä, että hänen kielitaitonsa on riittävä tiedekunnassa annettavaan jatkokoulutukseen osallistumiseen.

Harkittaessa ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneen hakijan valmiuksia suorittaa tohtorin tutkinto otetaan huomioon muun muassa tutkintosuorituksissa osoitettu opintomenestys, erityisesti tutkintoon kuuluneen kirjallisen lopputyön ansiot ja arvosana, tutkimussuunnitelman laatu ja mahdolliset julkaisut, mahdollinen tutkimustyötä varten jo hankittu kokemus ja saatu rahoitus.

Kun arvioidaan muun kuin oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneen hakijan valmiuksien riittävyyttä oikeustieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseen, otetaan edellä mainitun lisäksi huomioon muun muassa hakijan oikeustieteellisissä aineissa harjoittamat opinnot, niiden vaativuus sekä niissä osoitettu opintomenestys, käytännön kokemus oikeustieteen tuntemusta edellyttävistä työtehtävistä, aiempien opintojen, tutkimuksen tai muun toiminnan kytkeytyminen tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen, aikaisemmat opinnot, erityisesti tutkintoon kuuluneen kirjallisen lopputyön aihe, metodi, ansiot ja arvosana, sekä tieteelliset julkaisut. Lisäksi otetaan huomioon ne erityiset seikat, jotka puoltavat tutkinnon suorittamista nimenomaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa, kuten esimerkiksi suunnitellun väitöskirjatutkimuksen yhteys tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen.

Oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneen hakijan valmiuksien riittävyyden arviointi voidaan perustaa hänen lisensiaatintutkimuksensa ansioihin ja siitä saatuun arvosanaan. Myös ammatillisesti suuntautuneen oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaminen voidaan katsoa ansioksi tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta hakiessa. Jos ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon suorittanut hakeutuu suorittamaan tohtorin tutkintoa, harkitaan yksilöllisesti, missä laajuudessa aikaisempaan tutkintoon kuuluvat suoritukset luetaan hyväksi tohtorin tutkinnossa.

Hakijan tulee olla hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä yhteydessä tutkimusintressiensä kannalta relevanttiin oppiaineeseen ja keskustella alustavista opinto- ja tutkimussuunnitelmistaan sekä väitöskirjan ohjausjärjestelyistä. Työnohjaajaksi suostunut opettaja antaa tiedekunnalle jatkotutkinnon suoritusoikeutta hakeneesta erillisen kirjallisen lausunnon, jossa otetaan kantaa hakijan valmiuksien riittävyyteen sekä opinto- ja tutkimussuunnitelmien toteuttamiskelpoisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Vireille tulleesta hakemuksesta informoidaan oppiaineen vastuuhenkilöä.

Hakemukset käsitellään valmistelevasti oikeustieteen tohtoriohjelman johtoryhmässä. Tiedekunta tekee päätöksen tutkinnon suoritusoikeuden myöntämisestä sekä nimeää jatko-opiskelijan työnohjaajan(-t). Samalla vahvistetaan opiskelijan tohtoriohjelma, pääaine ja tutkimusaihe. Opiskeluoikeuden epäävä päätös on perusteltava.

Yhden korkeakoulupaikan säännös

Yhden paikan säännös laajenee kaikkiin korkeakoulujen tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Muutos koskee koulutuksia, jotka alkavat 1.8.2016 tai sen  jälkeen. Yhden opiskelupaikan säännös koskee kaikkia tutkinnonsuoritusoikeuden hakuja.

Yhden korkeakoulupaikan sääntö lyhyesti:

  • Voit ottaa vastaan saman lukukauden aikana vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan korkeakoulusta.
  • Muutos koskee myös korkeakoulujen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.
  • Siirtohaussa saatu paikka korkeakoulussa ei kuulu säännöksen piiriin.

Sinulla voi olla useampi tutkinnonsuoritusoikeus eli paikka tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta opiskelupaikat pitää ottaa vastaan eri lukukausina

 

Hakuohjeet

Tiedekunnalla on kaksi vuosittaista määräaikaa hakemusten ja liitteiden jättämiselle; vuonna 2017 hakuajat päättyvät keväällä 31.3. ja syksyllä 14.9.

Keväällä 2017 määräaika hakemusten ja liitteiden jättämiselle on 31.3.2017.

HUOM: Hakijan tulee olla hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä yhteydessä tutkimusintressiensä kannalta relevanttiin oppiaineeseen ja keskustella alustavista opinto- ja tutkimussuunnitelmistaan sekä väitöskirjan ohjausjärjestelyistä: Hakemuksen lisäksi edellytetään lausunnot hakijan työnohjaajiksi suostuneilta opettajilta. Hakijan tulee pyytää työnohjaajakseen suostuneita opettajia toimittamaan lausuntonsa haun määräaikaan mennessä lausuntolomakkeella.

Keväällä 2017 myönnettävä opinto-oikeus astuu voimaan hakua seuraavan lukukauden alussa eli 1.8.2017.

Kaikkien hakijoiden on toimitettava seuraavat asiakirjat:

1. Hakulomake täytettynä
Sähköinen hakulomake (avoinna 1.3.-31.3.2017)

2. Tutkimussuunnitelma

Väitöskirjan tutkimussuunnitelman tulee sisältää väitöskirjan aiheen ja tutkimuskysymysten esittely, sen liittyminen aiempaan tutkimukseen, kuvaus keskeisestä tutkimusaineistosta ja metodista sekä väitöskirjan sisällön alustava jäsennys. Lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi, toteutetaanko väitöskirja artikkelimuotoisena vai monografiana. Väitöskirjahanketta varten laaditun tutkimussuunnitelman suosituslaajuus on 5 sivua. Tutkimussuunnitelma suositellaan tehtäväksi Helsingin yliopiston mallin mukaisesti.

3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) hakija esittelee jatko-opintojen ja väitöskirjatyön sisällön, aikataulun ja rahoitussuunnitelman. HOPS laaditaan vapaamuotoisena dokumenttina, suosituspituus on yksi sivu. HOPS arvioidaan erityisesti sen realistisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella.

Aikataulun osalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että kokopäiväisen jatko-opiskelijan tulisi pyrkiä väitöskirjan tekemiseen noin neljässä vuodessa ja siihen, että vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuina ennen kuin väitöskirjalle haetaan esitarkastajia. Ohjaajilta edellytetään tukea tämän tavoitteen saavuttamiseen. Ohjaajan ja väitöskirjan tekijän velvollisuus on yhdessä rajata väitöskirjan aihe ja sisältö siten, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen.

4. Tutkintotodistukset, opintosuoritusotteet korkeakouluopinnoista

Hakulomakkeeseen tulee liittää sähköiset kopiot tutkintotodistuksista sekä opintosuoritusotteista (= skannatut pdf-kopiot).

Helsingin yliopiston ulkopuolelta valmistuneilta edellytetään lisäksi virallisesti oikeaksi todistetut kopiot tutkintotodistuksista, joiden perusteella jatko-opinto-oikeutta haetaan.

Todistuskopioissa on siis oltava sellaisen viranomaisen leima ja allekirjoitus, jolla on oikeus todistaa dokumentteja oikeiksi: todistuksen antaneen yliopiston tai koulun kanslia, julkinen notaari tai muu soveltuva viranomainen. Muulla tavoin oikeaksi todistetut jäljennökset eivät kelpaa. Kaikkien käännösten tulee olla auktorisoitujen kääntäjien kääntämiä.

5. Lyhyt ansioluettelo, sisältäen luettelon hakijan mahdollisista julkaisuista

 Kohtien 1-5 lisäksi hakijan taustasta riippuen kohdat 6-8:

6. Muun kuin oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut hakija: Selvitys siitä, miksi haluaa suorittaa oikeustieteellisen jatkotutkinnon

7. Osoitus kielitaidosta, mikäli hakijan äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. HUOM. mikäli kielitaito todistetaan virallisella kielitaitotodistuksella, tulee alkuperäinen kielitaitotodistus lähettää oikeustieteelliseen tiedekuntaan postitse.

Osoitus suomen kielen taidosta - ohjeet
Osoitus ruotsin kielen taidosta - ohjeet
Osoitus englannin kielen taidosta - ohjeet

 

8. Selvitys ulkomaisesta tutkinnosta

 Hakijat voivat lisäksi tukea hakemusta seuraavilla asiakirjoilla:

  • lausunnot kirjallisista lopputöistä
  • saadut apurahat

 

Hakemuksen jättäminen

Hakemukset lähetetään sähköistä hakulomaketta käyttäen. Liitteet toimitetaan sähköisen hakulomakkeen yhteydessä kopioina sekä mahdollisesti vaaditut viralliset kopiot ja alkuperäinen kielitaitotodistus postitse.

HUOM. Helsingin yliopiston ulkopuolelta valmistuneiden viralliset todistusjäljennökset ja tiedot aiemman tutkinnon opinto-ohjelmasta ja tutkinnon sisällöstä sekä mahdolliset kielitodistukset tulee toimittaa postitse hakuajan päättymiseen mennessä oikeustieteellisen tiedekunnan kansliaan osoitteella


Oikeustieteellinen tiedekunta
Jatkokoulutus-hakemukset
PL 4 (Yliopistonkatu 3)
00014 Helsingin yliopisto

 

Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä!

Lisätietoja
Sähköposti: oik-jatkokoulutus(at)helsinki.fi

 

Tiedekuntaneuvoston hyväksymät työnohjauksen periaatteet / Principer för arbetshandledningen / Principles of postgraduate supervision