Valintakoe 2012 / Urvalsprovet 2012

Kuva

Valintakoeopas 2012


1. Uusien opiskelijoiden määrä ja kiintiöt 2012

2. Päävalinta (valintakoevalinta)

      2.1. Hakeminen

      2.2. Hakuoikeus

      2.3. Hakulomake

      2.4. Hakemuksen liitteet

      2.5. Virallisesti oikeasti todistaminen ja virallinen käännös

      2.6. Liitteiden toimittaminen

      2.7. Hakemustietojen muutokset

      2.8. Sähköisen hakulomakkeen täyttäminen ja
      hakuoppaan hankkiminen

3. Valintakoe

      3.1. Valintakoevaatimukset

      3.2. Valintakoetehtävät

      3.3. Lähtöpisteiden määräytyminen

      3.4. Hakijoiden paremmuusjärjestyksen määräytyminen

      3.5. Erityisjärjestelyt valintakokeessa

      3.6. Valintakokeen tulokset

      3.7. Oikaisupyyntö

      3.8. Opintojen aloittaminen

      3.9. Vaasassa aloittavien opintoja koskevat
      erityismääräykset

      3.10. Tietoja vuoden 2011 valintakokeesta

4. Oikeustieteelliset tutkinnot

      4.1. Oikeusnotaarin tutkinto

      4.2. Oikeustieteen maisterin tutkinto

5. Opiskelijavalintoja ja opintoja koskeva neuvonta

6. Opiskelijavalinnan aikataulu


1. Uusien opiskelijoiden määrä ja kiintiöt 2012


Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan (jäljempänä: tiedekunta) otetaan lukuvuonna 2012-2013 päävalinnan (valintakoevalinnan) kautta oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamista varten 240 uutta opiskelijaa. Aloituspaikoista 216 varataan koulutukseen, jossa oikeusnotaarin tutkinto suoritetaan Helsingissä, ja 24 koulutukseen, jossa oikeusnotaarin tutkinto suoritetaan Vaasassa. Opiskelijat valitaan erikseen Helsinkiin ja Vaasaan. Kaikilla tiedekuntaan päävalinnassa valituksi tulleilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinto Helsingissä. Vaasassa oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneilla on oikeus suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinto myös Vaasassa, jos he oikeusnotaariopintojen loppuvaiheessa valitsevat oikeustieteen maisterin tutkinnon suorituspaikaksi Vaasan. Helsingissä oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneilla on oikeus suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinto myös Vaasassa, jos he oikeusnotaariopintojen loppuvaiheessa hakevat tiedekunnalta oikeutta suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinto Vaasassa ja täyttävät tiedekunnan määrittelemät edellytykset siirtyä Vaasaan.

Helsingissä järjestettävään koulutukseen valitaan suomen kieltä taitavia hakijoita 198, joista 91-107 yhteispistekiintiöstä ja 91-107 koepistekiintiöstä. Ruotsin kieltä taitavia valitaan 18 hakijaa, joista 6-12 yhteispistekiintiöstä ja 6-12 koepistekiintiöstä. Vaasassa järjestettävään koulutukseen otetaan sekä suomen kieltä taitavia että ruotsin kieltä taitavia kumpiakin 12 hakijaa, joista kummassakin ryhmässä 4-8 yhteispistekiintiöstä ja 4-8 koepistekiintiöstä.

Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.

Yhteispistekiintiö käsittää suomalaisen ylioppilastutkinnon tai siihen ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) mukaan rinnastettavan tutkinnon suorittaneet. Yhteispistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään lähtöpisteiden ja valintakoepisteiden yhteenlasketun kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.

Koepistekiintiö käsittää ne yhteispistekiintiöön kuuluvat hakijat, jotka eivät ole tulleet hyväksytyiksi tästä kiintiöstä, sekä yhteispistekiintiöön kuulumattomat hakijat. Koepistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään valintakoepisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.

Tiedekuntaan päävalinnassa opiskelemaan hakevan on hakemuksessaan ilmoitettava
1) hakeeko hän opiskelemaan tiedekunnan Helsingissä järjestämään koulutukseen vai tiedekunnan Vaasassa järjestämään koulutukseen, ja
2) hakeeko hän tiedekuntaan suomen kieltä vai ruotsin kieltä taitavana hakijana.

Hakijan ilmoittama valinta on sitova.

Suomen kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka voi todentaa suomen kielen taitonsa jollakin seuraavalla, Helsingin yliopiston rehtorin päätöksessä 2011:75 määritellyllä tavalla:

  • Perusopetus tai toisen asteen tutkinto tai molemmat suomeksi
  • Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa suomi äidinkielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. approbatur) TAI suomi toisena kielenä (tämä koe on tarkoitettu vain niille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, ja se korvaa ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen) vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur
  • Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa suomi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI suomi suullisesti vähintään arvosanalla 8
  • IB-tutkinnossa suomi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI suomi A2-kielenä vähintään arvosanalla 5
  • EB-tutkinnossa suomi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI suomi LII-kielenä vähintään arvosanalla 7
  • Korkeakoulussa suomen kielestä tutkintoon sisältyvän kielikokeen tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa vähintään arvosanalla hyvä
  • Korkeakoulussa suomen kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta
  • Korkeakoulututkinto suomeksi
  • Korkeakoulututkinto pääaineena suomen kieli (tai vastaava).
  • Korkeakoulussa kypsyysnäyte suomeksi
  • Yleinen kielitutkinto suomen kielessä, keskiarvona vähintään taitotaso 5
  • Valtionhallinnon kielitutkinto suomen kielessä, vähintään hyvä taito
  • Helsingin yliopiston kielipalvelujen koe suomen kielessä, vähintään keskiarvona taitotaso 5

Suomen kieltä taitavana hakevan on vastattava valintakokeessa suomenkielisiin kysymyksiin ja kirjoitettava vastauksensa suomen kielellä.

Ruotsin kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka voi todentaa ruotsin kielen taitonsa jollakin seuraavalla, Helsingin yliopiston rehtorin päätöksessä 2011:75 määritellyllä tavalla:

  • Perusopetus tai toisen asteen tutkinto tai molemmat ruotsiksi
  • Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ruotsi äidinkielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. approbatur) TAI ruotsi toisena kielenä (tämä koe on tarkoitettu vain niille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, ja se korvaa ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen) vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur.
  • Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa ruotsi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI ruotsi suullisesti vähintään arvosanalla 8.
  • IB-tutkinnossa ruotsi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI ruotsi A2-kielenä vähintään arvosanalla 5.
  • EB-tutkinnossa ruotsi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI ruotsi LII-kielenä vähintään arvosanalla 7.
  • Korkeakoulussa ruotsin kielestä tutkintoon sisältyvän kielikokeen tai kieliopinnot, jotka osoittavat ruotsin kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa vähintään arvosanalla hyvä.
  • Korkeakoulussa ruotsin kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta.
  • Korkeakoulututkinto ruotsiksi.
  • Korkeakoulututkinto pääaineena ruotsin kieli (tai vastaava).
  • Korkeakoulussa kypsyysnäyte ruotsiksi.
  • Yleinen kielitutkinto ruotsin kielessä, keskiarvona vähintään taitotaso 5.
  • Valtionhallinnon kielitutkinto ruotsin kielessä, vähintään hyvä taito.
  • Helsingin yliopiston kielipalvelujen koe ruotsin kielessä, vähintään keskiarvona taitotaso 5.
  • Hyväksytysti suoritettu TISUS-koe (Test in Swedish for University Studies)

Ruotsin kieltä taitavana hakevan on vastattava valintakokeessa ruotsinkielisiin kysymyksiin ja kirjoitettava vastauksensa ruotsin kielellä.


2. Päävalinta (valintakoevalinta)


2.1. Hakeminen

Jokaisen tiedekuntaan hakevan on osallistuttava tiedekunnan järjestämään valintakokeeseen (lukuunottamatta erillisvalintoja ja suoravalintoja). Velvollisuus osallistua valintakokeeseen koskee myös korkeakoulututkinnon suorittaneita. Valintaa valintakokeen kautta sanotaan päävalinnaksi. Valintakokeeseen osallistumisen edellytyksenä on korkeakoulukelpoisuus tai erivapauden saaminen.

Hakeminen oikeustieteellisen tiedekunnan päävalinnassa (valintakoevalinnassa) tapahtuu yliopistojen yhteisen hakujärjestelmän kautta. Hakemista koskevat tiedot löytyvät myös yliopiston hakijapalvelujen verkkosivuilta.

Hakuaika alkaa 5.3.2012 ja päättyy 3.4.2012 klo 16.15.


2.2. Hakuoikeus

Yliopistossa suoritettavaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon on kelpoinen hakemaan (saa osallistua valintakokeeseen):

1) ylioppilas, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:
  • suomalainen ylioppilastutkinto
  • International Baccalaureate -tutkinto (IB)
  • Eurooppalainen ylioppilastutkinto(EB)
  • Reifeprüfung-tutkinto (RP)

tai

2) henkilö, joka on suorittanut

  • AICE-tutkinnon (Cambridge Advanced International Certificate of Education)
  • vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
  • ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoi-tetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
  • alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon
  • ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
  • tai henkilö, jolla on dekaanin tai kanslerin myöntämä erivapauspäätös joltain aiemmalta vuodelta

Ylioppilastutkinnon tai vastaavan keväällä 2012 suorittavat ovat hakukelpoisia vuoden 2012 päävalinnassa. Ne, joiden ylioppilastutkinto ei ole valmistunut kesään 2012 mennessä, eivät voi hakea yhteisvalinnassa ylioppilastutkinnon perusteella vuoden 2012 päävalinnassa.

Tarkempia tietoja korkeakoulukelpoisuuden tuottavista tutkinnoista saa Helsingin yliopiston hakijapalveluista, Hakijapalvelut PL 3, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntiosoite: Fabianinkatu 33, 2. krs), puh. 09-191 24140, sähköposti: hakijapalvelut@helsinki.fi. Aukioloajat: ks. http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/yhteystiedot_ja_aukioloajat.html.


2.3. Hakulomake


Voit hakea Helsingin yliopistoon yliopistojen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta, joka löytyy osoitteesta www.yliopistohaku.fi. Järjestelmässä voit mm. etsiä koulutusta suomalaisten yliopistojen koulutustarjonnasta, sekä täyttää ja lähettää hakemuksen. Kaikkien yliopistojen hakukohteisiin haetaan samalla hakulomakkeella.

Sinun kannattaa täyttää hakulomake hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä, koska lomakkeen täyttämiseen voi mennä paljonkin aikaa, jos samalla tutustut mieleisiisi hakukohteisiin. Järjestelmä ohjaa lomakkeen täyttämisessä ja antaa tietoa hakemisesta. Täytettyäsi ja lähetettyäsi hakemuksen järjestelmä kertoo, tarvitseeko sinun lisäksi lähettää liitteitä. Saat myös kuittauksen sähköpostiisi hakemuksen tallentumisesta järjestelmään mikäli olet ilmoittanut toimivan sähköpostiosoitteen hakulomakkeellasi. Huomioithan, että lomake ei ole tallentunut järjestelmään, jos et saa sähköpostiisi vahvistusta tai näytölle ei tule tekstiä "hakemuksesi on tallennettu/vastaanotettu".

Kun olet täyttänyt ja lähettänyt sähköisen hakulomakkeen, tallenna hakulomake itsellesi tiedostona ja säilytä se todisteeksi siitä, että olet jättänyt hakemuksen. Hakulomakkeen tallentaminen on mahdollista hakemuksen lähettämisen jälkeen sähköisen hakulomakkeen viimeisellä sivulla.

Jos et pysty täyttämään hakemusta sähköisesti, voit tilata paperisen hakemuksen opetushallituksen yliopistohaun neuvontapalvelusta puh. 020 690 696. Paperiset hakemukset on palautettava määräpäivään klo 16.15 mennessä osoitteeseen Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki. Kirje kannattaa postittaa kirjattuna, jotta sinulle jää tosite hakemuksen lähettämisestä.

Hakuaika päättyy 3.4.2012 klo 16.15, jolloin myös postitse saapuvien hakemusten on oltava perillä. Viimeisen hakupäivän postileiman päiväys ei riitä. Määräajan jälkeen saapuvia hakemuksia ei oteta huomioon.

Voit luoda käyttäjätilin sähköisen hakujärjestelmän hakijapalveluun tunnistautumalla verkkopankkitunnuksen tai HST-kortin avulla. Rekisteröitymällä pystyt esimerkiksi muokkaamaan hakemustasi, tarkistamaan valintojen tuloksia ja ottamaan opiskelupaikan vastaan. Rekisteröityminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä sähköisen hakemuksen täyttämiseksi. Järjestelmä on avoinna ympäri vuoden ja vuorokauden lukuun ottamatta arkipäivinä huoltotöistä aiheutuvaa käyttökatkoa klo 08.00 – 10.00. Hakeminen on kuitenkin mahdollista vain hakuaikana. Osoitteessa www.yliopistohaku.fi/ohjeet löydät ohjeita siitä, miten hakua ja hakijapalvelua käytetään.


2.4. Hakemuksen liitteet

Mikäli olet suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon vuonna 1990 tai sen jälkeen tai jos ylioppilastutkintosi valmistuu keväällä 2012, niin sinun ei tarvitse toimittaa korkeakoulukelpoisuusliitettä. Tarkista kuitenkin tarvitseeko sinun toimittaa muita liitteitä, kuten esim. osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitosi.

Sinun tulee toimittaa korkeakoulukelpoisuuden osoittava liite, mikäli korkeakoulukelpoisuutesi perusteena on jokin seuraavista tutkinnoista:

  • Ennen vuotta 1990 suoritettu suomalainen ylioppilastutkinto
  • International Baccalaureate -tutkinto, Reifeprüfung-tutkinto tai European Baccalaureate –tutkinto
  • AICE-tutkinto
  • Vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
  • Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto
  • Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto
  • Ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin

Kaikissa näissä tapauksissa sinun on toimitettava virallisesti oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksestasi. Jos korkeakoulukelpoisuutesi perusteena on ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, niin sinun on lisäksi toimitettava todistuksestasi virallinen käännös suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, mikäli todistuksesi alkuperäinen kieli ei ole mikään näistä.

Mikäli olet saanut kanslerilta tai tiedekunnalta erivapauden osallistua valintakokeeseen, sinun tulee toimittaa virallisesti oikeaksi todistettu kopio päätöksestä.

Jos olet suorittanut useita korkeakoulukelpoisuuden tuottavia tutkintoja, riittää korkeakoulukelpoisuuden toteamiseen, että toimitat todistuksen vain yhdestä tutkinnosta. Jos olet suorittanut sekä ylioppilastutkinnon että jonkin muun tutkinnon, sinun kannattaa toimittaa hakukelpoisuuden osoittavana liitteenä ylioppilastutkinnon tai siihen rinnastettavan tutkinnon (IB, EB, RP) todistus, koska tällöin sinun on mahdollista saada lähtöpisteitä.

Hakijan, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitonsa jollakin muulla tavalla kuin koulusivistyksen saamisella kyseisellä kielellä on hakujärjestelmän pyytämänä toimitettava hakijapalveluun virallisesti oikeaksi todistettu kopio todistuksesta, jolla osoittaa vaaditun kielitaidon.


2.5. Virallisesti oikeasti todistaminen ja virallinen käännös

Kaikkien liitteiden on oltava virallisesti oikeaksi todistettuja kopioita. Kopion voi virallisesti todentaa oikeaksi ainoastaan julkinen notaari tai todistuksen myöntänyt oppilaitos. Jos todistuksessa on useampia sivuja, niin kaikkien sivujen on oltava oikeaksi todistettuja.

Ulkomaisesta todistuksesta on lisäksi toimitettava virallinen käännös suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, mikäli todistuksen alkuperäinen kieli ei ole mikään näistä. Virallinen käännös voi olla joko 1) todistuksen antaneen oppilaitoksen myöntämä käännös, 2) virallisesti oikeaksi todistettu kopio oppilaitoksen myöntämästä käännöksestä, 3) virallisen kääntäjän tekemä käännös tai 4) virallisesti oikeaksi todistettu kopion virallisen kääntäjän tekemästä käännöksestä.

RP-, IB- tai EB-todistuksia ei tarvitse käännättää. Suomenkielinen Reifeprüfung-vastaavuustodistus ei kelpaa, vaan RP-tutkinnon suorittaneen on toimitettava virallisesti oikeaksi todistettu kopio nelisivuisesta saksankielisestä tutkintotodistuksesta Zeugnis der allgemeinen Hochschulreife. IB-tutkinnon suorittaneen on toimitettava virallisesti oikeaksi todistettu kopio varsinaisesta tutkintotodistuksestaan (Diploma).


2.6. Liitteiden toimittaminen

Hakemuksen liitteet toimitetaan 12.4.2012 klo 16.15 mennessä osoitteeseen

Hakijan liitepalvelu
Yliopistonkatu 2
00170 Helsinki

Liitteet voi toimittaa joko postitse tai henkilökohtaisesti liitepalvelun postilaatikkoon. Huomaathan, että liitteiden tulee olla perillä määräaikaan mennessä; postileima ei riitä.

Keväällä 2012 korkeakoulukelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneet toimittavat kuitenkin kopion lopullisesta tutkintotodistuksesta edellä kerrotun sijasta poikkeuksellisesti 6.7.2012 klo 16.15 mennessä suoraan tiedekunnan valintakoekansliaan osoitteeseen Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Valintakoekanslia, PL 4 (Yliopistonkatu 3), 00014 Helsingin yliopisto. Tällaisia hakijoita pyydetään etukäteen olemaan yhteydessä valintakoekansliaan ja ilmoittamaan, että he toimittavat todistuskopion tähän myöhempään määräaikaan mennessä. Tiedekunnan valintakoekanslia avataan 16.5.2012 ja sen käyntiosoite on Yliopistonkatu 3, 6. krs, Sali 669, puh. (09) 191 23138, sähköposti oik-valintainfo(at)helsinki.fi.

Mikäli hakijan osalta liitteissä ilmenee epäselvyyksiä, hakijaan otetaan yhteyttä siihen sähköpostiosoitteeseen, minkä hän on hakemuksessaan ilmoittanut tai sen puuttuessa hakemuksessa ilmoitettuun postiosoitteeseen. Pyydettyjen lisäselvitysten toimittamisen aikaraja ilmoitetaan yhteydenotossa.


2.7. Hakemustietojen muutokset

Mahdollisia muutoksia hakulomakkeella antamiisi hakukohdetietoihin voit tehdä vain hakuaikana, rekisteröitymällä hakijapalveluun osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Jos teet muutoksia lomakkeeseen, viimeiseksi antamasi tiedot jäävät voimaan.

Yhteystietojasi voit muuttaa läpi vuoden hakijapalvelussa www.yliopistohaku.fi. Tekemistäsi yhteystietojen muutoksista lähtee ilmoitus yliopistoihin, joihin hakulomakkeellasi haet. Muutoksista yhteystiedoissa voi ilmoittaa yliopistojen hakijapalveluihin myös puhelimitse. Helsingin yliopiston hakijapalvelut (09) 191 24140.


2.8. Sähköisen hakulomakkeen täyttäminen ja hakuoppaan hankkiminen

Hakijapalvelut
Puh: (09) 191 24140 (asiakaspalvelu)
PL 3, 00014 Helsingin yliopisto
Käyntiosoite: Fabianinkatu 33, 1.krs.
hakijapalvelut(at)helsinki.fi

Aukioloajat
Katso aukioloajat osoitteesta:
www.helsinki.fi/opiskelijaksi/yhteystiedot_ja_aukioloajat.html


3. Valintakoe

Valintakoe järjestetään keskiviikkona 13.6.2012 klo 12.00 alkaen. Koe kestää viisi tuntia. Erillistä kutsua valintakokeeseen ei lähetetä.


Koepaikkakunnat ja -paikat ovat:

1) Helsinki: Helsingin yliopisto, Päärakennus (Fabianinkatu 33), Porthania, (Yliopistonkatu 3), sekä muita tiloja näiden rakennusten lähistöllä

2) Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Konetalo, Korkeakoulunkatu 6, Hervanta (keskustasta n. 7 km)

3) Kuopio: Kuopion yliopisto, Canthia, Harjulantie 1

4) Oulu: Oulun yliopisto, Linnanmaa-yliopistorakennus (keskustasta n. 5 km), Pentti Kaiteran katu 1

5) Vaasa: Vaasan yliopisto, Wolffintie 34

Koesaleja koskevat tiedot ovat Helsingissä päärakennuksen ala-aulassa ja muilla paikkakunnilla koepaikan ilmoitustaululla koepäivänä klo 9.00 lähtien. Oikean salin löytämiseksi on koepaikalle saavuttava hyvissä ajoin. Koesaleja koskevat tiedot ovat nähtävillä myös tiedekunnan verkkosivuilla viimeistään valintakoeviikolla.

Koeaika on viisi tuntia. Valintakokeeseen osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus, joka on esitettävä valintakokeen yhteydessä. Lisäksi hänen on ehdottomasti merkittävä henkilötunnuksensa kuhunkin koepaperiin. Henkilötunnus ei tule näkyviin julkisissa tuloslistoissa. Kirjoitusvälineet on otettava mukaan kokeeseen. Käsipuhelimia, hakulaitteita, taskulaskimia, sanakirjoja tai muita apuvälineitä ei sallita. Vastauspaperit jaetaan koetilaisuudessa.


3.1. Valintakoevaatimukset

Valintakoevaatimukset (valintakoetta varten luettava kirjallisuus) ovat erilaiset niille, jotka osallistuvat valintakokeeseen suomen kieltä taitavina ja niille, jotka osallistuvat valintakokeeseen ruotsin kieltä taitavina. Valintakoevaatimukset julkistetaan 21.3.2012 (huom. ei siis aiemmin ilmoitettu päivämäärä 22.2.2012. Samanaikaisesti julkistetaan myös valintakoevaatimusten ilmestymisaikataulu, joka on kuitenkin aikaisintaan huhtikuun alussa.

Näkövammaiset hakijat voivat tilata Näkövammaisten kirjasto Celian (www.celia.fi) kautta valintakoekirjoista elektronisia, piste- ja ääniversioita. Valintakoekirjat ovat saatavissa Celian kautta aikaisintaan samaan aikaan kuin painetut versiot. Näkövammaisten hakijoiden on suositeltavaa ottaa yhteyttä Celiaan jo siinä vaiheessa kun valintakoevaatimukset julkistetaan.


3.2. Valintakoetehtävät

Valintakoekysymykset laaditaan suomen kieltä taitavien valintakokeeseen suomen kielellä ja ruotsin kieltä taitavien valintakokeeseen ruotsin kielellä. Suomen kielen taitoisena valintakokeeseen osallistuvan hakijan on valintakokeessa laadittava vastauksensa suomen kielellä. Ruotsin kielen taitoisena valintakokeeseen osallistuvan hakijan on valintakokeessa laadittava vastauksensa ruotsin kielellä.

Kysymyspaperin vastausohjeet on luettava tarkasti. Ohjeiden noudattamatta jättäminen (esim. vastaustilan ylittäminen) koituu hakijan vahingoksi. Valintakoetehtävät voivat olla luonteeltaan esimerkiksi oikeustapaus-, essee- tai monivalintakysymyksiä. Vastauksen tulee perustua valintakoekirjoissa oleviin tietoihin ja mielipiteisiin ja kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon, ja vastaus on pyrittävä kirjoittamaan keskitetysti. Mahdollisiin oikeustapauksiin vastattaessa on sekä ilmaistava sovellettava sääntö että sovellettava tätä sääntöä kyseiseen tapaukseen. Käsialan tulee olla selkeästi luettavaa. Valintakoekirjoissa mainittujen lainkohtien pykälänumeroita ei tarvitse valintakokeessa osata; riittää kun tuntee valintakokeessa pykälänumeroiden yhteydessä kerrotut asiat.

Valintakokeessa vilppiin syyllistyneen hakijan koesuoritus hylätään.


3.3. Lähtöpisteiden määräytyminen

Hakijoille annetaan suoritetun ylioppilastutkinnon perusteella enintään 32 lähtöpistettä (vuonna 1996 tai myöhemmin ylioppilastutkinnon suorittaneet) tai enintään 28 lähtöpistettä (vuosina 1970-1995 ylioppilastutkinnon suorittaneet) tai enintään 24 lähtöpistettä (ennen vuotta 1970 ylioppilastutkinnon suorittaneet) äidinkielen kokeesta, toisen kotimaisen kielen kokeesta sekä kahdesta seuraavasta: vieraan kielen koe, matematiikan koe tai reaalikoe, sen mukaisesti mitkä kaksi koetta antavat korkeimman pistemäärän. Jos hakija on suorittanut ylioppilastutkinnossa useamman kuin yhden ainereaalin kokeen, otetaan huomioon parempi arvosana.

Ennen hakuajan päättymistä korotetut arvosanat otetaan huomioon korotettuina. Henkilön, joka haluaa käyttää hyväkseen ylioppilastutkintolautakunnan suorittamaa jälkiarvostelua, on hakemuksessaan ilmoitettava jälkiarvostelun tulos.

Hakijalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame ja joka on äidinkielen kokeen sijasta suorittanut ylioppilastutkinnossa suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen, katsotaan suomi/ruotsi toisena kielenä -koe lähtöpisteiden määräytymisessä äidinkieleksi.

Vuonna 1996 tai myöhemmin ylioppilastutkinnon suorittaneet

äidinkieli ja reaali
laudatur   8
eximia cum laude approbatur 6
magna cum laude approbatur 5
cum laude approbatur 4
lubenter approbatur 3
approbatur 2

toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe ja matematiikan koe

*pitkän oppimäärän koe

laudatur   8
eximia cum laude approbatur 6
magna cum laude approbatur 5
cum laude approbatur 4
lubenter approbatur 3
approbatur 2

*keskipitkän ja lyhyen oppimäärän koe
laudatur   5
eximia cum laude approbatur 4
magna cum laude approbatur 3
cum laude approbatur 2
lubenter approbatur 1


Vuosina 1970 - 1995 ylioppilastutkinnon suorittaneet

äidinkieli ja reaali
laudatur   7
magna cum laude approbatur 5
cum laude approbatur 4
lubenter approbatur 3
approbatur 2

toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe ja matematiikan koe

*pitkän oppimäärän koe/vaativamman oppimäärän mukainen koe
laudatur   7
magna cum laude approbatur 5
cum laude approbatur 4
lubenter approbatur 3
approbatur 2

*keskipitkän ja lyhyen oppimäärän koe/yleinen koe
laudatur   4
magna cum laude approbatur 3
cum laude approbatur 2
lubenter approbatur 1


Ennen vuotta 1970 ylioppilastutkinnon suorittaneet

äidinkieli ja reaali

laudatur   6
cum laude approbatur 3
approbatur 1

toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe ja matematiikan koe

*pitkän oppimäärän koe/vaativampi oppimäärä
laudatur   6
cum laude approbatur 3
approbatur 1

*keskipitkän ja lyhyen oppimäärän koe/yleinen koe
laudatur   4
cum laude approbatur 2


Hakijoille myönnetään suoritetusta Reifeprüfung-tutkinnosta enintään 32 lähtöpistettä kokeessa suoritetuista neljästä tutkintoaineesta seuraavasti:

15-13 pistettä 8
12-10 pistettä 6
9-8 pistettä 5
7 pistettä 4
6-5 pistettä 3
4 pistettä 2


Hakijoille myönnetään suoritetusta IB-tutkinnosta enintään 32 lähtöpistettä tutkinnossa suoritetuista kolmesta laajasta oppimäärästä (higher level) ja yhdestä suppeasta oppimäärästä (subsidiary level). IB-tutkinnon suorittaneet voivat valita parhaan suppean oppimäärän tuloksen. Tutkinnon arvosanoista annetaan lähtöpisteitä seuraavasti:

7 Excellent 8
6 Very good 6
5 Good 5
4 Satisfactory 4
3 Mediocre 3
4 Poor 2


Eurooppakoulussa eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) suorittaneille myönnetään enintään 32 lähtöpistettä tutkinnossa suoritetusta neljästä kokeesta. Tutkinnon arvosanoista annetaan lähtöpisteitä seuraavasti:

Pitkän matematiikan koe
10.00-9.50 8
9.45-8.50 6
8.45-7.00 5
9.95-6.00 4
5.95-5.00 3
4.95-4.00 2

Muut kokeet
10.00-9.00 8
8.95-8.00 6
7.95-7.00 5
6.95-6.00 4
5.95-5.00 3
4.95-4.00 2

Lyhyen matematiikan koe
10.00-9.00 5
8.95-8.00 4
7.95-7.00 3
6.95-6.00 2
5.95-5.00 1
4.95-4.00 0


3.4. Hakijoiden paremmuusjärjestyksen määräytyminen

Yhteispistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään lähtöpisteiden ja valintakoepisteiden yhteenlasketun kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Helsingissä järjestettävää koulutusta varten ja Vaasassa järjestettävää koulutusta varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Lisäksi suomen kieltä taitavia hakijoita ja ruotsin kieltä taitavia hakijoita varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Saman pisteluvun saaneiden kesken järjestyksen ratkaisee ensi sijassa valintakokeessa saatu pistemäärä. Jos näiden kriteerien soveltamisen jälkeen on hyväksymisrajalla hakijoita, joilla on tasapisteet, kaikki tasapisteillä olevat hakijat hyväksytään.

Koepistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään valintakoepisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Helsingissä järjestettävää koulutusta varten ja Vaasassa järjestettävää koulutusta varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Lisäksi suomen kieltä taitavia hakijoita ja ruotsin kieltä taitavia hakijoita varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Saman pisteluvun saaneiden kesken järjestyksen ratkaisee ensi sijassa saadut lähtöpisteet. Jos näiden kriteerien soveltamisen jälkeen on hyväksymisrajalla hakijoita, joilla on tasapisteet, kaikki tasapisteillä olevat hakijat hyväksytään.

Valintakokeessa hyväksytyksi tulemisen edellytyksenä on kuitenkin, että hakija on saanut valintakokeessa vähintään puolet valintakokeesta saatavasta enimmäispistemäärästä. Valintakoelautakunta voi harkintansa mukaan poiketa tästä säännöstä, jos säännön soveltaminen johtaisi siihen, että jonkin valintakohteen aloituspaikkoja ei voida täysimääräisesti hyödyntää. Poikkeuksen perusteella otettavien opiskelijoiden valintakokeessa saavuttama pistemäärä ei kuitenkaan saa merkittävästi jäädä alle säännön osoittaman pistemäärän.


3.5. Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Hakijoiden erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä valinta-koetilanteessa. Tällaisia voivat olla esim. liikuntaesteiden poistaminen, rauhallinen koetila, lisäaika, laajempi kirjoitustila, apuvälineiden käyttö tai muu vastaava järjestely. Näillä järjestelyillä on tarkoitus huolehtia siitä, että erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevat hakijat ovat tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa.

Erityisjärjestelyjä hakevan on liitettävä hakemukseen erikoislääkärinlausunto tai muu siihen rinnastettava asiantuntijalausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyjen tarve. Lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi riittää erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lau-sunto. Hakija voi esittää hakemuksen liitteeksi lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan vastaavan päätöksen.

Valintakoe voidaan järjestää erillisissä tiloissa tai kokeessa voidaan käyttää tarvittaessa erityismateriaalia tai apuvälineitä. Kokeeseen voidaan myös myöntää lisäaikaa. Tiedekunta tekee päätöksen haetuista erityisjärjestelyistä hakijan esittämän selvityksen ja valintakokeen keston ja luonteen perusteella.

Erityisjärjestelyjä haetaan hakuajan loppuun mennessä eli 3.4.2012 mennessä tiedekunnalta. Oikeustieteellisen tiedekunnan kanslian postiosoite: Oikeus-tieteellinen tiedekunta, Kanslia, PL 4, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO. Käyntiosoite: Yliopistonkatu 3 (3. kerros). Kyseisen ajankohdan jälkeen saapunut hakemus voidaan hyväksyä vain siinä tapauksessa, että hakija osoittaa, että tarve erityisjärjestelyihin on syntynyt hakuajan päättymisen jälkeen. Erityisjärjestelyjä hakevat ilmoittautuvat ja osallistuvat valintakokeeseen samoin kuin muut hakijat.


3.6. Valintakokeen tulokset

Valintakokeen tulokset julkistetaan 17.7.2012 koepaikkakunnilla. Valintakokeessa hyväksytyille ilmoitetaan hyväksymisestä kirjeitse. Tulosten julkistamisesta tiedotetaan tarkemmin valintakoetilaisuudessa. Hyväksyttyjen nimilistat julkaistaan myös tiedekunnan verkkosivuilla niiden hyväksyttyjen osalta, jotka ovat antaneet tähän luvan.


3.7. Oikaisupyyntö

Valintakoetta koskeva oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja se osoitetaan tiedekunnan valintakoelautakunnalle. Oikaisupyynnön on oltava perillä tiedekunnan kansliassa viimeistään 31.7.2012. Oikaisupyyntö on yksilöitävä ja perusteltava. Sen tulee sisältää täydelliset tiedot vaatimuksen tekijästä, mitä valintakokeen tehtävää vaatimus koskee, vaatimuksen sisältö ja peruste, jolla muutosta haetaan. Jos hakija lähettää oikaisupyyntönsä postitse ja haluaa siitä itselleen tositteen, hänen on kirjattava lähetys. Postin antama kuitti riittää tarvittaessa tositteeksi oikaisupyynnön lähettämisestä. Kirjattuna lähettäminen on erittäin suositeltavaa. Oikeustieteellisen tiedekunnan kanslian postiosoite: Oikeustieteellinen tiedekunta, Kanslia, PL 4, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO. Käyntiosoite: Yliopistonkatu 3 (3. kerros).

Oikaisupyynnöt käsittelee ja ratkaisee valintakoelautakunta. Lautakunnan oikaisupyynnöstä antamaan päätökseen haetaan yliopistolain 83 §:n mukaisesti muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta.

Mikäli hakijan tekemä oikaisupyyntö hyväksytään ja valinnan tulos muuttuu hyväksytyksi, hakijalle lähetetään päätös valinnan tuloksen muuttamisesta ja hyväksymiskirje, jonka liitteenä on opiskelupaikan vastaanottamislomake. Vaikka hakija olisi aiemmin vastaanottanut opiskelupaikan muualta, hänellä on vielä tässä vaiheessa oikeus päättää, kumman paikan hän lopulta ottaa. Mikäli hakija on jo ottanut sitovasti paikan vastaan muualta, hänen tulee toimittaa siihen korkeakouluun ilmoitus opiskelupaikan perumisesta sekä päätös valinnan tuloksen oikaisusta.


3.8. Opintojen aloittaminen

Valintakokeessa hyväksytyn opiskelijan on viimeistään 31.7.2012 ilmoitettava, ottaako hän vastaan saamansa opiskelupaikan. Opiskelupaikan voi ottaa vastaan hyväksymiskirjeessä lähetetyllä opiskelupaikan vastaanottamislomakkeella tai sähköisessä hakijapalvelussa osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Opiskelijan on kuitenkin jälkimmäisessä tapauksessa toimitettava tiedekunnan kansliaan muut kirjoittautumisasiakirjat. Tarkemmat ohjeet annetaan hyväksymiskirjeessä.

Opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksella valvotaan ns. yhden korkeakoulu-paikan säännöksen toteutumista. Yliopistolain mukaan opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ESR-rahoitteiset koulutukset ja työvoimapoliittiset koulutukset jäävät säännöksen ulkopuolelle.

Ohjeita ja esimerkkejä korkeakoulusektorin yhden paikan säännöksestä löytyy Opetushallituksen sivuilla www.koulutusnetti.fi

Mikäli ilmoittautuminen tehdään postitse (Osoite: Oikeustieteellinen tiedekunta, PL 4, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO), hakijan tulee liittää muut kirjoittautumisasiakirjat opiskelupaikan vastaanottamisilmoitukseen.

Tiedekuntaan hyväksytyn ja opiskelupaikan vastaanottaneen opiskelijan on, jollei hänellä ole laillista estettä, kuten sairaus tai asevelvollisuus, aloitettava opintonsa lukuvuotena 2012-2013.


3.9. Vaasassa aloittavien opintoja koskevat erityismääräykset


Kun opiskelija hyväksytään aloittamaan opintonsa Vaasassa, häneen sovelletaan sen lisäksi, mitä opinnoista tiedekunnassa yleensä on määrätty, myös Vaasan koulutuksesta erikseen vahvistettuja määräyksiä (www.helsinki.fi/oik-vaasa/files/maarsu.pdf). Vaasassa opiskelu on kurssimuotoista ja luento-opetuksen seuraaminen on pääsääntöisesti pakollista ennen oppiaineen tenttimistä.

Vaasassa järjestetään opetusta sekä suomeksi että ruotsiksi, kummallakin kielellä suurin piirtein yhtä paljon. Opetuksen kaksikielisyys toteutetaan siten, että eri kieliryhmille ei järjestetä rinnakkaista opetusta. Jokaisen oletetaan pystyvän seuraamaan opetusta kummallakin kielellä. Vaasan yksikössä on pilottikokeiluna mahdollista suorittaa oikeusnotaarin tutkinto myös kaksikielisenä siten, että opiskelija voi suorittaa opintojaan vähintään 60 opintopistettä toisella kotimaisella kielellä.

Tiedekunta järjestää viisivuotisena kokeiluna oikeustieteen maisterin tutkintoon johtavaa koulutusta tiedekunnan Vaasan yksikössä syksystä 2010 alkaen. Vaasaan valittu opiskelija suorittaa oikeusnotaarin tutkinnon kokonaisuudessaan Vaasassa, mutta kokeilun aikana hän voi suorittaa halutessaan Vaasassa myös oikeustieteen maisterin tutkinnon. Tarkempia tietoja on saatavilla Vaasan koulutusta koskevilta verkkosivuilta.


3.10. Tietoja vuoden 2011 valintakokeesta

Helsinki

Valintakokeeseen osallistui 1109 suomen kielen taitoista hakijaa ja 96 ruotsin kielen taitoista hakijaa.

Pisteraja yhteispistekiintiössä oli suomenkielisinä hakeville 73 yhteispistettä ja ruotsinkielisinä hakeville 84 yhteispistettä.

Koepistekiintiössä pisteraja oli 46/19 suomenkielisinä hakeville (hyväksytty kaikki vähintään 47 koepistettä saavuttaneet sekä 46 koepistettä saavuttaneista ne, joilla oli vähintään 19 lähtöpistettä) ja ruotsinkielisinä hakeville 53 koepistettä.

Vaasa

Valintakokeeseen osallistui 45 suomen kielen taitoista hakijaa. Ruotsin kielen taitoisten valintakokeeseen osallistui 36 hakijaa.

Pisteraja yhteispistekiintiössä oli suomenkielisinä hakeville 68 yhteispistettä ja ruotsinkielisinä hakeville 72 yhteispistettä.

Koepistekiintiössä pisteraja oli suomenkielisinä hakeville 42 koepistettä ja ruotsinkielisinä hakeville 43 koepistettä.


4. Oikeustieteelliset tutkinnot


Oikeustieteellisen koulutusalan tutkintoja ovat oikeusnotaarin tutkinto (ON), joka on alempi korkeakoulututkinto ja oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM), joka on ylempi korkeakoulututkinto. Oikeusnotaarin tutkinto on oikeustieteen maisterin tutkinnon pakollinen välitutkinto.

Vuoden 2012 valintakokeessa tiedekuntaan hyväksytyt uudet opiskelijat saavat suorittaa tiedekunnassa sekä oikeusnotaarin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto, että oikeustieteen maisterin tutkinnon, joka on ylempi korkeakoulututkinto.

Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (OTL) ja oikeustieteen tohtorin tutkinto (OTT).


4.1. Oikeusnotaarin tutkinto

Oikeusnotaarin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, ja sen voi tutkintoasetuksen mukaisesti suorittaa kolmen vuoden kuluessa. Tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja siihen kuuluvat perus- ja yleisopinnot ja pakolliset aineopinnot sekä käytännöllisiä kursseja tai valinnaisia opintoja sekä kaksi kirjallista työtä, joista toinen on ON-lopputyö.

Tutkintoon kuuluvissa opinnoissa opiskelija perehtyy Suomen oikeusjärjestelmän sisältöön, oikeudellisen toiminnan perusteisiin ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen.

Kaikissa opintovaiheissa opetuksen suunnittelun ja järjestämisen perusyksikkönä ovat opintojaksot. Opintojakson laajuus määritellään opintopisteinä. Opintopisteellä tarkoitetaan noin 27 tunnin työskentelyä, joka koostuu eri opiskelumuodoista, kuten luentojen ja muun opetuksen seuraamisesta, harjoitustöiden tekemisestä ja itsenäisestä oppikirjoihin perehtymisestä. Opintopiste ei siten ole ajan vaan työmäärän mitta.

Perus- ja yleisopinnoissa opiskelija saa korkeakouluopintojen aloittamista ja harjoittamista koskevaa tietoa sekä perehtyy yleisiin, yhteiskuntatieteitä ja oikeustiedettä sekä oikeusjärjestystä koskeviin kysymyksiin. Opintovaiheen tarkoituksena on osaltaan luoda pohjaa aineopintovaiheen opinnoille. Perus- ja yleisopintoihin kuuluu myös kieliopintoja sekä tieto- ja viestintätekniikan opintoja.

Aineopinnoissa opiskelijalle annetaan perusteellinen kokonaiskuva oikeusjärjestyksen sisällöstä, kehityksestä sekä yhteiskunnallisista tehtävistä ja vaikutuksista. Opintojen pääpaino on opiskeltavan aineksen (lainsäädännön, oppikirjojen ja muun kirjallisuuden) omatoimisessa opiskelussa, jota tukevat luennot, harjoitukset ja seminaarit. Aineopinnoissa opiskelu ei ole pääainekeskeistä, vaan kaikki opiskelijat suorittavat suurelta osin samat opintojaksot. Aineopintoihin sisältyy lisäksi harjoitusseminaareja sekä oikeusnotaarin tutkinnon lopputyö.


4.2. Oikeustieteen maisterin tutkinto

Oikeustieteen maisterin tutkinto on oikeudellinen yleistutkinto, joka soveltuu monipuolisuutensa vuoksi moniin erilaisiin oikeuslaitoksen, hallinnon ja elinkeinoelämän tehtäviin. Oikeustieteen maisterin tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin.

Oikeustieteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, ja sen voi tutkintoasetuksen mukaisesti suorittaa kahden vuoden kuluessa. Tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä, ja siihen kuuluu mm. valinnaisia opintoja, syventäviä opintoja ja kieliopintoja.

Valinnaisissa opinnoissa opiskelija voi valintansa mukaan syventää osaamistaan eri oikeuden aloilla. Valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää myös muualla suoritettuja opintoja (esim. ulkomailla vaihdossa tehtyjä opintoja), ja osan valinnaisista opinnoista pitää olla käytännöllisiä opintoja. Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittyy oman valintansa mukaan johonkin aineopinnoissa opiskeltuun oikeudenalaan. Opinnot koostuvat vuoden pituisesta projektista, joka sisältää tiettyyn aihepiiriin keskittyvää seminaarityöskentelyä sekä projektin teemaan liittyviä tai sitä tukevia luentoja sekä projektiin kuuluvan kuulustelun. Projektin aikana opiskelija saa tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen liittyvää metodologista opetusta ja kirjoittaa tutkielman.


5. Opiskelijavalintoja ja opintoja koskeva neuvonta

Tarkempia opiskelijavalintoja ja oikeustieteen opintoja koskevaa neuvontaa saa

  • valintakoelautakunnan sihteeriltä (16.5.2012 alkaen), puh. (09) 191 23138 tai oik-valintainfo[at]helsinki.fi
  • opintoneuvojalta, puh. (09) 191 22 459. Vastaanotot ma 14-17.00, ti-to 9-11.30, kesällä ma-to 10-12, oik-opintotoimisto[at]helsinki.fi
  • opintoasiainpäälliköltä, puh. (09) 191 22 460 (vastaanotto ti ja to klo 9.00-9.30) ,
    oik-opintoasiainpaallikko[at]helsinki.fi
  • oikeustieteellisen tiedekunnan kansliasta, puh. (09) 191 22 477,
    käyntiosoite: Yliopistonkatu 3, 3. krs,
    postiosoite: Oikeustieteellinen tiedekunta, PL 4, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Huom! Tiedekunnan valintakoekysymyksiä ja mallivastauksia viime vuosilta on nähtävissä maksutta työvoimatoimistojen tietopalvelupisteissä sekä valintakokeen verkkosivuilta.


6. Opiskelijavalinnan aikataulu

  • Kansainvälisen maisteriohjelman erillisvalinnan hakuaika päättyy 31.1.2012
  • Hakuaika suoravalintaan ja erillisvalintoihin alkaa 1.3.2012
  • Hakuaika päävalintaan (valintakoevalintaan) alkaa 5.3.2012
  • Hakuaika päävalintaan (valintakoevalintaan) päättyy 3.4.2012
  • Hakemusten erityisjärjestelyistä valintakokeeseen (vammaiset hakijat) oltava perillä viimeistään 3.4.2012
  • Hakemusten suoravalintaan avoimen yliopiston väylän kautta oltava perillä viimeistään 2.5.2012
  • Hakemusten suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan (erillisvalinta) oltava perillä viimeistään 2.5.2012
  • Tulokset julkistetaan suoravalinnan (ns. avoimen väylä) ja erillisvalintojen (valinnat suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan) osalta viimeistään 6.6.2012; suoravalintaa ja erillisvalintoja koskevien oikaisupyyntöjen oltava tiedekunnassa 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta.
  • Valintakoe 13.6.2012
  • Tulokset julkistetaan päävalinnan (valintakoevalinnan) osalta 17.7.2012
  • Päävalintaa koskevien oikaisupyyntöjen oltava tiedekunnassa viimeistään 31.7.2012
  • Myönnetyn opiskelupaikan vastaanottaminen viimeistään 31.7.2012
  • Hyväksyttyjen ja opiskelupaikan vastaanottaneiden ilmoittauduttava tiedekuntaan viimeistään 31.7.2012

Helsingin yliopiston sivut hakijoille