OIKEUSTIETEEN KUNNIATOHTORIT

Lainoppineet eivät ole avokätisesti jakaneet kunniaansa muille kuin itselleen. Ennen vuotta 1900 tiedetään järjestetyn vain neljä promootiota. Kaksi ensimmäistä promootiota pidettiin Turussa, ensimmäinen 14.6.1650 ja toinen 19.6.1660. Ensimmäisen promootion promoottorina toimi Turun yliopiston kansleri, kreivi Pietari Brahe. Tilaisuudessa promovoitiin tohtoreiksi Michael Olofsson Wexionius, aateloituna Gyldenstolpe (1609-1670) ja Johannes Gartzius (k.1682). Toisessa promootiossa promovoitavia oli vain yksi, Olof Wexionius (1626-1671).

Kolmas promootio järjestettiinkin jo Helsingissä, yliopiston kaksisataavuotisen riemujuhlan yhteydessä heinäkuun 17. päivänä 1840. Lakitiedetten kunniatohtorin arvon saivat senaatin oikeusosaston varapuheenjohtaja, vapaaherra ja myöhemmin vielä todellisen salaneuvoksen arvon saanut Axel Gustaf Mellin (1775-1856), senaatin talousosaston jäsen, vapaaherra ja todellinen salaneuvos Carl Johan Walleen (1781-1867), Vaasan hovioikeuden presidentti Carl Adam Adlerstjerna (1776-1857), Viipurin hovioikeuden presidentti, kreivi Carl Gustaf Mannerheim (1797-1854), senaatin oikeusosaston jäsen, Turun hovioikeuden presidentti, jo nimensäkin vuoksi oikealle uralle antautunut Carl Fredric Richter (1782-1858), senaatin oikeusosaston jäsen ja todellinen valtioneuvos Gustaf von Kothen (1778-1851), senaatin oikeusosaston jäsen, Karjalan laamannikunnan laamanni, todellinen valtioneuvos Carl Gerhard Hising (1782-1844) ja senaatin oikeusosaston jäsen, Vaasan laamannikunnan laamanni Albrecht Fredrich Richard De la Chapelle (1785-1859). On ehkä oikein luonnehtia tätä joukkoa ensimmäisiksi varsinaisiksi kunniatohtoreiksi lainopillisessa tiedekunnassa.

Kuva vuoden 2000 promootiosta