Yhteystiedot

Nykykielten laitos
PL 24, 00014 Helsingin yliopisto
Unioninkatu 40 B, 6. krs
puh. +358-2-941 24480
faksi +358-2-941 23072

Nykykielten laitos kuuluu humanistiseen tiedekuntaan.

Tervetuloa opiskelemaan yleistä fonetiikkaa!

Lukio-opiskelun ja tiedotusvälineiden perusteella voi olla vaikea saada kuvaa siitä, mitä fonetiikka on. Monille tutumpia yliopiston oppiaineita ovat esimerkiksi filosofia, psykologia tai erityiskieliin keskittyvät kieliaineet. Kadunmies saattaa yhdistää fonetiikka-sanan puhehäiriöiden alaan tai puheterapiaan. Helsingin yliopistossa nämä muodostivatkin pitkään fonetiikan toisen linjan, mutta se on sittemmin itsenäistynyt omaksi logopedian oppiaineeksi. Nykyisellään fonetiikka sisältää Helsingin yliopistossa kaksi linjaa, yleisen fonetiikan ja puheviestinnän linjan, joista tässä kuvaillaan ensin mainittua.

Miksi fonetiikkaa?
Kenelle fonetiikka sopii?
Mihin ammattiin valmistun?
Fonetiikan sovellusalueita

Miksi fonetiikkaa?

Puhe on ihmiskunnan välttämätön ja tärkein viestintämuoto. Mieti, millainen maailma olisi, jos ihmiset äkkiä lakkaisivat puhumasta! Asiaa ei tule helposti ajatelleeksi, koska puhuminen on meille niin luonnollista toimintaa. Yleinen fonetiikka on oppiaine, joka tarkastelee sekä puhumista, puheen välittymistä että sen kuulemista ja ymmärtämistä.

Kenelle fonetiikka sopii?

Jos olet kiinnostunut kielistä, mutta tähtäät mieluummin tutkimus- kuin opetuspainotteiseen työhön, on fonetiikka hyvä vaihtoehto. Foneetikkona voit perehtyä kielenopetukseen ja -oppimiseen liittyviin ääntämisongelmiin. Voit tehdä foneettista perustutkimusta sitoutumatta mihinkään yhteen kieleen tai penkoa eksoottisiakin kieliä. Voit tutkia lasten puheenkehitystä tai keskustelupuheen intonaatiota. Voit etsiä puheen yksilöllisiä piirteitä tai tutkia eri murteiden äänteellistä kirjoa.

Puheen alalla tutkimusaiheet eivät lopu kesken!

Toisaalta foneetikon uralle kannattaa tähdätä myös, jos sinua kiinnostavatkin esimerkiksi fysiikka, matematiikka ja tietotekniikka, mutta haluaisit perehtyä niiden ihmisläheiseen sovelluskohteeseen. Puheteknologian alalla tarvitaan sekä teknisesti että humanistisesti lahjakkaita osaajia. Sopivan yhteistyöverkoston luotuasi voit vaikkapa ryhtyä kehittämään puheella toimivia käyttöliittymiä tietokoneisiin tai kännyköihin.

Oikeastaan foneetikon pitäisikin olla melkoinen monitaituri, joka osaa tasapainoilla humanististen, teknisten ja luonnontieteiden välimaastossa ja joka ymmärtää kielitieteellistä ajattelua, muttei pelkää tekniikkaakaan.

Fonetiikka on pieni oppiaine, joten sen opiskelu on joustavaa. Yksilöllisiä suuntautumismahdollisuuksia ja suoritustapoja on runsaasti. Sivuaineet voi pitkälti valita oman kiinnostuksen mukaan. Myös maisteriohjelmien kautta voi erikoistua.

Mihin ammattiin valmistun?

Yleinen fonetiikka pääaineenaan valmistuvan kandidaatin tai maisterin ammatillista sijoittumista on vaikea ennustaa täsmällisesti, sillä se riippuu paljon opiskelijan omista sivuainevalinnoista ja kiinnostuksen kohteista. Lisäksi etenkin puheteknologian alueella tulevien työtehtävien luonteeseen vaikuttaa yleinen teknologinen kehitys. Foneetikko voi toimia erilaisissa tutkimus-, opetus- ja/tai asiantuntijatehtävissä korkeakouluissa, yrityksissä tai muissa organisaatioissa.

Esimerkkejä yleisen fonetiikan sovellusalueista

Vieraiden kielten oppiminen ja opettaminen
Hyvät taidot vieraan kielen kuulemisessa ja ääntämisessä voivat lisätä henkilön vakuuttavuutta. Esimerkiksi maahanmuuttajilla hyvä suomen kielen ääntäminen voi parantaa heidän sopeutumistaan ja ehkäistä syrjäytymistä yhteiskunnasta. Fonetiikka on ainoa tutkimusala, joka voi pureutua suoraan kielen ääntämiseen ja sen oppimiseen.

Lapsen kielenkehitys
Fonetiikan menetelmin voidaan kartoittaa, millaista on lasten normaali puheen ja kielen kehitys ja toisaalta milloin siinä tulisi epäillä erilaisia häiriöitä.

Logopedia
Ennen kuin henkilöä voidaan auttaa puheterapian keinoin, on osattava varmasti erottaa poikkeava puhe tai puheääni normaalista. Sekä logopedisessa tutkimuksessa että kliinisessä puheterapiassa sovelletaan usein fonetiikan menetelmiä, erityisesti puheen akustista tutkimusta.

Psykologia ja aivotutkimus
Foneettiseen metodiikkaan voidaan yhdistää psykologian ja aivotutkimuksen kokeellisia menetelmiä (esimerkiksi havaintopsykologiset kokeet tai aivoissa syntyvien sähköisten vasteiden mittaukset). Näin voidaan tutkia esimerkiksi puheen kuulemiseen ja vaikkapa sanojen tunnistamiseen liittyviä prosesseja.

Laulun tutkimus ja musiikki
Laululla ja puheella on sekä yhteneväisyyksiä että eroja, joita on mahdollista tutkia. Foneettinen tutkimustieto voi tukea laulunopetusta.

Oikeinkirjoitusjärjestelmien kehittäminen
Maailmassa on paljon kieliä, joista puuttuu oma oikeinkirjoitusjärjestelmä tai joiden ortografiassa on havaittu kehitystarpeita. Ortografian kehittämisessä tarvitaan tietoa kielen eri murteiden ääntämyksestä. Kirjoitusjärjestelmän pohjaksi voidaan sitten valita murre, jolla on muiden murteiden kanssa eniten yhteneväisyyksiä.

Kieli- ja väestöhistoria ja murteet
Kielten ja murteiden foneettiset ominaisuudet vaikuttavat toisiinsa. Toisaalta väestöryhmät vievät siirtyessään mukanaan oman kielensä ja puhetapansa. Puhe ja kieli muuttuvat luonnostaan jatkuvasti ja käytössä on samanaikaisestikin erilaisia tilannekohtaisia puhetyylejä. Monista äänteellisistä muutoksista jää jälkiä sekä puheeseen että kirjoitettuun kieleen. Murteita, puhetyylejä ja kielen ajallisia muutoksia voidaan tutkia myös fonetiikan keinoin.

Puhujien tunnistaminen ja erottaminen puheen perusteella
Jos johonkin oikeusjuttuun liittyy rikoksen tekijän ja epäillyn ääninäytteet ja pitäisi todistaa, esiintyykö näytteissä sama vai eri henkilö, miten voidaan toimia? Puheen akustinen muoto voidaan rekisteröidä ja ns. forensisen fonetiikan menetelmillä voidaan päätellä, kuinka todennäköisesti puhuja on sama.

Puhesynteesi
Olet varmasti kuullut monissa teknisissä välineissä puhetta, joka on tuotettu keinotekoisesti ns. puhesyntetisaattorilla. Yleensä synteettisen puheen erottaa helposti luonnollisesta. Puhesynteesiä pyritään kuitenkin jatkuvasti kehittämään luonnollisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Muu puheteknologia
Puheteknologian alaan kuuluvat puhesynteesin lisäksi myös automaattinen puhujantunnistus, automaattinen kielen tunnistus sekä yleisempi automaattinen puheentunnistus. Puheteknologisessa kehitystyössä vaaditaan fonetiikan lisäksi akustiikan ja signaalinkäsittelyn sekä kieliteknologian asiantuntemusta - siis monitieteistä yhteistyötä. Yritysten kiinnostus puheteknologisia sovelluksia kohtaan on kasvanut ja alalla on ollut useita tutkimushankkeita.