Museologia

Museologian etusivu Opiskelu Opiskelun tueksi Tutkimus Henkilökunta Linkit In English

Yhteystiedot:

Käyntiosoite:
Unioninkatu 38 D 230, 2. kerros.

Postiosoite:
Museologian opintokokonaisuus
PL 59
00014 Helsingin yliopisto

Puh. 02941 21770

Yliopistonlehtori: Anna Wessman
e-mail: anna.wessman(at)helsinki.fi

Huom! Opintoneuvontaa antaa yliopistonlehtori Anna Wessman.

HISTORIA JA NYKYPÄIVÄ

Tehostekuva

Museoaineiden opetus ennen museologian opintokokonaisuutta

Museoalalle suuntautuvaa koulutusta on Helsingin yliopistossa annettu museoalan aineiden yhteydessä jo 1960-luvulla. Kansatieteen laitos järjesti vuodesta 1964 kahdesti vuodessa 8-10 tunnin museotekniikan kurssin, jonka ohjelmaan kuului mm. museo-esineiden, museoon tulevien valokuvien ja museoarkistojen käsittelyn opetusta, esineiden luettelointiharjoituksia, luentoja ja demonstraatioita näytteillepanotekniikasta sekä tutustumiskäyntejä museoihin. 1960-luvun lopulla laitos järjesti yhdessä Suomen museoliiton kanssa 25 tunnin museotekniikan kurssin, joka käsitteli yleismuseologiaa sekä Suomen museolaitosta ja museotyötä laajemmin.

1970-luvulla kansatieteen laitoksella jatkettiin pienimuotoisten museoteknisten kurssien sarjaa mm. museotekniikan ja kansatieteellisen valokuvauksen kursseilla. Keväällä 1973 kansatieteen ja arkeologian laitokset järjestivät yhteisen museokurssin, jossa perehdyttiin mm. näyttelyiden valaistukseen ja vartiointiin. Seuraavana syksynä taidehistorian laitos järjesti nelipäiväisen museoalan kurssin yhteistyössä Ateneumin, Helsingin kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa.

Museoalalla tarvittavia taitoja opetettiin myös eri oppiaineiden omilla kursseilla. Arkeologian oppiaineeseen on jo 1970-luvulla kuulunut olennaisesti yhteistyö Suomen kansallismuseon esihistorian osaston kanssa näyttelykäyntien ja arkeologisten kaivausten muodossa. Kansatieteessä museokurssit, kenttätyökurssit sekä museoharjoittelu niin approbatur-, cl- kuin laudaturtasollakin ovat olleet osa perustutkintoa jo 1960-luvulla. Taidehistoriassa Suomen taidehistorian peruskurssiin sisältyi jo 1970-luvulla museokäyntejä sekä cl-arvosanaan perehtymistä taidehistorian museo- kenttä- ja näyttelytyöhön ja perehtymistä mm. miljöötutkimukseen. Suomen historiassa museoalan opetusta on annettu mm. Suomen esihistorian ja esineellisen kulttuurihistorian kursseilla.

Vuodesta 1974 lähtien aina 1990-luvun alkuun järjestettiin arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian laitosten yhteistyöllä museotekniikan kurssi (4 ov) museoaineiden opiskelijoille. 1980-luvulla kurssi oli suunnattu museoalalle suuntautuville opiskelijoille täydennyskoulutukseksi ja järjestettiin humanistisen tiedekunnan yleisopintoina. 1980-luvulla kaikissa ns. museoaineissa järjestettiin lisäksi museoalaan suuntautuvaa opetusta: arkeologiassa jatkui yhteistyö Suomen kansallismuseon ja Museoviraston kanssa ja vaatimuksissa säilyi pakollinen museoharjoittelu; kansatieteessä oli mahdollisuus suorittaa museologian kirjallisuutta, museoharjoittelu sekä museologian jatkokurssi (4 ov); taidehistoriassa opinnot edellyttivät perehtymistä kotimaiseen ja ulkomaiseen museotoimintaan sekä mm. museologian ja museotoiminnan nimellä kulkeneiden kurssien suorittamista.

Museologian opintokokonaisuus

Museoalan koulutusta on pohdittu 1970-luvulta lähtien useissa eri toimikunnissa niin yliopistoissa kuin maanlaajuisestikin. Vuonna 1973 Helsingin yliopiston konsistorin asettama toimikunta pohti museoalan koulutuksen kehittämistä yliopistossa. Toimi-kuntaan kuuluivat yliopiston puolesta arkeologian, kansatieteen, taidehistorian ja luonnontieteiden edustajat sekä Museoviraston, Suomen museoliiton, Ateneumin taidemuseon ja Museoalan ammattiyhdistyksen edustajat. 1980-luvulla asiaa pohti kaksikin työryhmää; vuonna 1988 Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston asettama museologian opintokokonaisuutta suunnitellut työryhmä (arkeologian, historian, kansatieteen ja taidehistorian edustajat) sekä opetusministeriön vuonna 1987 asettama museoalan harjoittelutyöryhmä (valtakunnallinen).

1980-luvulla toimikunnissa tehtyjen suunnitelmien pohjalta arkeologian, historian, kansatieteen ja taidehistorian laitosten esimiehet jättivät tammikuussa 1992 humanistiselle tiedekunnalle esityksen 20 opintoviikon laajuisen museologian opintokokonaisuuden perustamisesta Helsingin yliopistoon. Perusteluina olivat mm. muissa Suomen yliopistoissa jo järjestetty museologian opetus sekä siitä aiheutuva Helsingin yliopiston opiskelijoiden eriarvoisuus työnhakutilanteissa. Opetussuunnitelma pohjautui jo olemassa olevaan eri oppiaineiden museoalan opetukseen. Humanistinen tiedekunta hyväksyi tutkintovaatimukset kokouksessaan 24.3.1992. Samalla tiedekunta päätti pyrkiä lisäämään valtionhallinnon harjoittelupaikkoja viidellä ja suunnata ne museologian opiskelijoille.

Museologian opetus päätettiin toteuttaa neljän esityksen tehneen laitoksen yhteistyönä. Vastuu opetuksesta oli tarkoitus siirtyä vuosittain kullekin laitokselle, joka nimeäisi joukostaan vastuuhenkilön. Opiskelijoita päätettiin ottaa vuosittain 15 ja heidän tuli olla jonkun em. aineista pääaineopiskelijoita. Ensimmäisissä tutkintovaatimuksissa opintokokonaisuuden rakenne oli seuraavanlainen:

Museotekniikan kurssi (10 ov)
Museologian teoriaa (5 ov)
Atk museotyössä (1 ov)
Museoharjoittelu (4 ov = 3 kk)

Ensimmäiseksi vastuulaitokseksi nimettiin arkeologia, jossa opetusta järjesti assistentti Anne Wikkula. Opetusta järjestettiin vuosittain, ja tutkintovaatimuksetkin uusittiin kerran. Syksystä 1994 alkaen opintokokonaisuus näytti seuraavanlaiselta:

Johdatus museologiaan (1 ov)
Museoetiikka (2 ov)
Museo kouluttajana (2 ov)
Museotekniikan kurssi (4 ov)
Atk museotyössä (2 ov)
Museoharjoittelu (4 ov = 3 kk)
Maisema museona (2 ov)
Museokriittinen seminaari (3 ov)

Museologian opetuksen järjestäminen jäi arkeologian laitoksen vastuulle aina syksyyn 1998 asti. Assistentti Wikkula oli yllättäen kuollut keväällä 1997 ja museologian opetus jäädytettiin 5 opintoviikkoon lukuvuodeksi 1997–98 museologisen arkeologian nimellä. Keväällä 1998 merihistorian tutkimusavustaja Anne Ala-Pöllänen sai humanistiselta tiedekunnalta toimeksiannon museologian toimintaedellytysten selvittämiseksi. 27.4.1998 jätettiin humanistisen tiedekunnan dekaanille ehdotus museologian opetuksen järjestämiseksi Helsingin yliopistossa. Allekirjoittajina olivat selvitystyön tekijän Ala-Pölläsen lisäksi arkeologian, historian, kansatieteen ja taidehistorian laitosten esimiehet.

Tiedekunnalle lähetetyn ehdotuksen liitteenä olleiden tutkintovaatimusten mukainen opetus alkoi syksyllä 1998 vaikka uudet tutkintovaatimukset hyväksyttiin humanistisen tiedekunnan kokouksessa vasta seuraavana keväänä, 16.3.1999. Vuoden 1999 alusta kulttuurien tutkimuksen laitokseen perustettiin merihistorian ja museologian amanuenssin virka, johon nimitettiin 1.3. alkaen FM Anne Ala-Pöllänen.

Vuoden 1999–2001 tutkintovaatimuksissa perusopinnot jakautuivat kahteen osaan, 11 ov:n Museologian perusteet -osioon ja 9 ov:n Museologian käytännössä -osioon. Opetus järjestettiin kaksivuotisena siten, että perusteet suoritettiin ensimmäisenä vuonna ja Museologia käytännössä -osion opetus seuraavana lukuvuonna. Opinto-oikeus oli arkeologian, historian, kansatieteen tai taidehistorian pääaineopiskelijoilla, joita valittiin n. 20 joka toinen vuosi. Kokonaisuus näytti seuraavanlaiselta:

Kmu101 Museologian perusteet (11 ov)

Kmu110 Johdatus museologiaan (2 ov)
Kmu111 Museologian teoriat (2 ov)
Kmu112 Museolaitoksen historiaa (1 ov)
Kmu113 Museolaitos nykypäivänä (1 ov)
Kmu114 Kulttuuriperintö (1 ov)
Kmu123 Harjoittelu (4 ov)

Kmu102 Museologia käytännössä (9 ov)

Kmu121a+b Kokoelmien hallinta (3 ov)
Kmu122 Näyttelyt (3 ov)
Kmu132 Museokriittinen seminaari (3 ov)

 

Vuoden 2001–2003 tutkintovaatimuksissa jako perusosioon ja käytännön osioon säilyi, mutta kokonaisuus jäsennettiin uudelleen. 10 op:n puoliarvosanan opinto-oikeus oli vapaa kaikille humanistisen tiedekunnan pääaineopiskelijoille, koko perusopinnot oli mahdollista ainoastaan arkeologian, historian, kansatieteen ja taidehistorian pääaineopiskelijoille. Museologian perusopinnot näyttivät tuolloin seuraavanlaisilta:

Kmu101 Museologian perusteet (10 ov):

Kmu110 Johdatus museologiaan (2 ov)
Kmu111 Museologian teoriat (3 ov)
Kmu115 Museologian erityiskysymykset (2 ov)
Kmu116 Kokoelmat ja näyttelyt I (3 ov)

Kmu102 Museologia käytännössä (10 ov):

Kmu123 Harjoittelu (4 ov)
Kmu125 Kokoelmat ja näyttelyt II (3 ov)
Kmu132 Museokriittinen seminaari (3 ov)

 

Keväällä 2003 museologiaan saatiin yliopistonlehtorin virka, jonka haltijaksi valittiin 1.8.2003 alkaen FT Marja-Liisa Rönkkö.

Vuoden 2001–2003 tutkintovaatimuksien voimassaoloa jatkettiin syksyyn 2004 asti, jolloin museologiassa siirryttiin uusiin ns Bolognan prosessin mukaisiin vaatimuksiin vuosi etuajassa. Tämä johtui siitä, että opetus oli edelleen kahden vuoden sykleissä ja uusia opiskelijoita otettiin juuri syksyllä 2004. 

Bolognan prosessin myötä perusopinnot muuttuivat 15 ov:n laajuisiksi (25 op) ja opetusohjelmaan lisättiin 20 ov:n aineopinnot (35 op). Samalla syksystä 2004 alkaen yhdessä lukukaudessa suoritettavat perusopinnot avattiin kaikille Helsingin yliopiston pääaineopiskelijoille, joka aiheutti opiskelijaryntäyksen: opiskelijaksi ilmoittautuneita oli 123. Ensimmäisiin aineopintoihin keväälle ja syksylle 2005 valittiin 18 perusopinnoissa menestynyttä opiskelijaa.

Syksyllä 2004 aloitetut, ns. Bolognan prosessin mukaiset tutkintovaatimukset ovat seuraavat:

Kmu100 Perusopinnot (25 op/15 ov)

Kmu110 Museon idea ja historia (6 op/3 ov)
Kmu111 Museologian teoriat I (6 op/4 ov)
Kmu114 Museologian praktikum I (7 op/4ov)
Kmu117 Museologian essee (6 op/4 ov)

Kmu200 Aineopinnot (35 op/20 ov)

Kmu210 Museologian praktikum II (6 op/3ov)
Kmu220 Museologian erityiskysymykset (9 op/5 ov) 
Kmu230 Museologian teoriat II  (6 op/3 ov)
Kmu123 Harjoittelu (6 op/4 ov)
Kmu240 Museoprojekti (8 op/5 ov)

Tätä rakennetta on pienin nimimuutoksin käytetty syksystä 2007 voimassa olleissa tutkintovaatimuksissa. Opiskeluoikeus on syksystä 2004 lähtien ollut vapaa kaikille Helsingin yliopiston pääaineopiskelijoille. Toisella avoimella perusopintokerralla, keväällä 2006, opiskelijoita ilmoittautui 88, ja syksyllä jatkuneisiin aineopintoihin valittiin 23 opiskelijaa. Kolmannella vapaan sivuaineen kerralla, syksyllä 2007, opiskelijoita oli 104 ja kevään 2008 aineopintoihin valittiin 20 perusopinnot suorittanutta opiskelijaa. Vuonna 2009 perusopintoihin ilmoittautui 62 opiskelijaa ja lukuvuoden 2009-2010 aikana aineopinnoissa oli 14 opiskelijaa. Syksyllä 2010 perusopinnot aloitti 74 uutta opiskelijaa ja vuoden 2011 aineopintoihin valittiin 22 opiskelijaa.

Sivun alkuun