TUPAKAN JA KAHVIN VOIMALLA

Tupakkaviljelmiä
Tupakanviljelyä Kupittaalla 1797.

Kauppias J. R. Heldt perusti vuonna 1731 Turun ensimmäisen tupakkatehtaan, josta aikanaan ke-hittyi valtakunnan suurin. 1760-luvulla se työllisti kahdeksankymmentä miestä ja valmisti vuosittain 100 000 kg tupakkaa. Tupakan menekki oli melkoinen ja tehtaan menestyminen houkutteli alalle uu-sia yrittäjiä: kaupunkiin perustettiin vuonna 1765 toinen tupakkatehdas, lisäksi Turussa toimi useita pienyrittäjiä. Ulkomailta tuotua raaka-ainetta pyrittiin korvaamaan kotimaisella. Kaupungit velvoitet-tiin perustamaan tupakkaistutuksia.

1700-luvulla opittiin myös juomaan kahvia. Carl Fredrik Mennander nuorempi kirjoitti maisterinväi-töskirjansa juhlinnasta isälleen Tukholmaan kesäkuussa 1765:

”Päivällistä söimme eno Jusleen ja muutamat muut tutut opponenttien kanssa aika hyvin Äidinisäni luona. Mutta kello 4 iltapäivällä tulivat päivää aikaisemmin kutsumani vieraat, paitsi herra maaherra, joka jo akatemiassa pyysi anteeksi ankaran luuvalonsa vuoksi, […] herra tuomiorovasti vetosi huonoon kuuloonsa; prof. Kalmilla oli suruaika rouva äitinsä jälkeen. […] muutamia harvoja lukuun ottamatta jäivät kaikki, jopa herra presidentti, kello 12:een yöllä. […] Sekä Äidinisän luona että meillä tarjottiin kahvia, punssia, bischoffia ja konfekteja.” (Suom. Matti Klinge.)

Kahvin menekki oli aluksi vähäinen, vuonna 1753 sitä tuotiin Turun kautta maahan vain 63 naulaa eli noin 30 kg. Turun vakituiset kahvinjuojat osattiin luetella: piispa Browallius, piispa Fahleniuksen leski, professorit Pryss, Leche, Hasselblom ja Mesterton sekä ranskalainen kielimestari Chefdeville. Kahvin käyttö levisi kuitenkin nopeasti, jolloin huolenaiheeksi nousi tuonnin myötä maasta pois vir-taava valuutta. Ensin sille asetettiin ylellisyysvero ja lopulta kahvi, suklaa, arrakki, punssi, useimmat viinit sekä jälkiruoat julistettiin kielletyiksi koko valtakunnassa. Kiellettyjä olivat myös miesten silkki- ja samettivaatteet sekä liian koristeelliset ruumisarkut. Turussa kahvia juotiin kuitenkin salaa, vaikka monet pannut ja kahvikalustot takavarikoitiin. Kiellot olivat voimassa 1766-1770, sekä uudelleen 1794-1796 ja 1799-1802.