"PARHAAT JUHLAT SITTEN MAAILMAN ALUN"

Axel Gallén. Vihkiäissaattue saapuu akatemiaan, luonnos yliopiston juhlasalin seinämaalaukseen.

Kuninkaallisen Turun akatemian vihkiäisjuhla järjestettiin 15. heinäkuuta 1640. Piispa Rothovius oli lähettänyt 12. heinäkuuta papistolle kiertokirjeen, jossa hän muistutti heitä osallistumaan

”mitä runsaslukuisimmin tuohon juhlalliseen toimitukseen, jollaista ei täällä sitä ennen ole pidetty maailman alusta lähtien.”

Per Brahe vihkii akatemian
Axel Gallén. Per Brahe lukee akatemian perustamiskirjaa, luonnos yliopiston juhlasalin seinämaalaukseen.

Näyttävintä juhlintaa edusti kulkue, joka trumpettien ja rumpujen soidessa siirtyi laivarannasta aka-temiataloon ja sieltä myöhemmin tuomiokirkkoon. Kulkueen kärjessä kannettiin akatemian tunnuk-sia. Niiden jäljessä kulkivat vieraat arvojärjestyksessä. Häntäpäässä astelivat ylioppilaat ja sen jäl-keen vielä ”kaikki muut”. Akatemiatalossa pidettiin puheita ja esitettiin musiikkia, kreivi Per Brahe vihki akatemian ja uusi rehtori teki virkavalan. Ylioppilaiden edustaja Johannes Stålhandske lausui onnittelunsa. Tuomiokirkossa piispa Rothovius piti kiitossaarnan, jonka jälkeen ammuttiin kunnialau-kaukset: kirkonmaalla ammuttiin kanuunoilla, sotalaiva vastasi laukauksin joelta. Juhlat jatkuivat vielä linnassa, jossa Per Brahe tarjosi illallisen. Piispan mielestä juhlimiseen oli aihettakin, hänen mukaansa Turun akatemia oli:

Isak Rothovius
Isaacus Rothovius.

”Herran Jumalan nyt tänään Turun kaupungille ja koko Suomen kansalle osoittama näin hyvä teko ja korkea kunnia, mitä tätä ennen ei täällä milloinkaan ole tapahtunut sitten maailman luomisen eikä koskaan tule tapahtumaan tämän jälkeen.”

Akatemiassa oli neljä tiedekuntaa: filosofinen, lainopillinen, lääketieteellinen ja teologinen. Ensim-mäisenä lukuvuotena opiskelemaan kirjoittautui 250 ylioppilasta. 1700-luvun loppupuolelle saakka noin puolet Turun akatemiassa opiskelleista hakeutui papeiksi. Monet kuitenkin lopettivat opiskelunsa suorittamatta mitään tutkintoa.