CARL FREDRIK MENNANDER nuorempi – ”muistetaanko säästöpossua, Fredrik”

Daniel Juslenius, Lorens Pasch vanhemman tyyliä, öljy. Tampereen tuomiokapituli.

Carl Fredrik Mennander nuorempi (1748-1803) oli kuusivuotias, kun hänet ilmoitettiin Turun akate-miaan. Silloin tällöin opiskelijaksi kirjoitettiin 7-10 -vuotias poika, joka suoritti lukujaan kotiopettajan johdolla. Ikäjakauma akatemiassa oli laaja, sillä vanhimmat opiskelijat olivat jo naimisissa.

Carl Fredrikin isä nimitettiin Turun piispaksi vuonna 1757. Pojan elämä piispantalossa oli etuoikeu-tettua, eikä jokaista kolikkoa tarvinnut venyttää. Syksyllä 1760 kolmetoistavuotias Carl Fredrik jär-jesteli säännöt ja aikataulun itselleen ja piispantalossa asuvalle Fredrik Steenmanille, joka myös opiskeli akatemiassa. He alkoivat nousta aamukuudelta ja puhua keskenään vain latinaa. Carl Fredrik oli tiukkana: ”Rikkomus tästä edellyttää yhteisen säästöpossun muistamista.”

Tukholmassa ollessaan piispa Mennander sai kirjeitä pojaltaan. Carl Fredrik Mennander nuorempi kirjoitti opinnoistaan ja toisinaan myös harrastuksistaan: hän piirsi, maalasi ja harrasti hedelmäpui-den hoitoa. Osa kirjeistä on kirjoitettu latinaksi tai ranskaksi, toisinaan uutisista on loppusoinnutteltu pitkiä runoja. Syksyllä 1760 hän kuvasi senhetkistä lukujärjestystään:

”Teologiassa olen ehtinyt kappaleeseen de regeneratione. Logiikassa olen toiseen kertaan lukenut partem theoreticam. Ciceron Offician olen lukenut melkein kokonaan. Kreikan kieliopissa olen lukenut paradigmaan ja Uudessa Testamentissa 19 ensim-mäistä säettä Matteuksen ensimmäisestä luvusta sen lisäksi että joka sunnuntai seli-tän evankeliumin kreikasta. Ranskassa olen lukenut 14 kirjaa Telemaquea ja lisäksi jonkin verran kielioppia. Olen myös kaksi kertaa ollut opponenttina osakuntakokouk-sessa”. (Suom. Matti Klinge.)

Virtute librae civitatis fundamentarum principipium
Virtute librae civitatis fundamentarum principipium (Hyveestä, vapaan yhteiskunnan tärkeimmästä perustasta), Carl Fredrik Mennander nuoremman maisterinväitöskirjan nimiölehti, 1765. Helsingin yliopisto.

Carl Fredrik Mennander nuorempi opiskeli myös moraalia, historiaa, maantietoa sekä matematiik-kaan kuuluvia astronomiaa, geometriaa sekä almanakan laskemista, joka oli tuleville papeille tärkeä taito. Maisterinväitöskirjansa hän viimeisteli keväällä 1765 äidinisänsä, professori Henrik Hasselin maatilalla Piikkiössä.

Carl Fredrik Mennander nuorempi asettui asumaan Tukholmaan vuonna 1766. Virkaurallaan hän nousi ulkoasiaintoimikunnan ensimmäiseksi sihteeriksi. Hänet aateloitiin vuonna 1772, jolloin hän alkoi käyttää nimeä Fredenheim. Kustaa III:n käytti Carl Fredrik Fredenheimia neuvonantajana tai-deteosten ostamisessa ja järjestelyssä. Hän sai tehtäväkseen järjestää ne antiikin kuvanveistokoko-elmat, jotka kuningas oli ostanut Italianmatkallaan vuonna 1783. Myöhemmin Fredenheim suoritti itse kaivauksia Forum Romanumilla. Vuonna 1792 hänestä tuli Kuninkaallisen museon johtaja, ja vuonna 1795 rakennusten yli-intendentti, rakennushallinnon johtaja.