DANIEL JUSLENIUS – opiskelurahoja laivamiehenä

Daniel Juslenius
Daniel Juslenius, Lorens Pasch vanhemman tyyliä, öljy. Tampereen tuomiokapituli.

Turku oli Daniel Jusleniuksen (1676-1752) koulukaupunki. Hän kävi Turun katedraalikoulun ja kir-joittautui akatemiaan vuonna 1691.

Daniel Juslenius oli Mynämäen kappalaisen poika, arvostettua pappissukua, mutta varaton niin, että joutui itse kustantamaan opintonsa. Juslenius tiesi mitä tehdä: hän pestautui kotiopettajaksi turkulai-seen perheeseen ja anoi akatemialta stipendiä. Kun opettajantoimi toi vain katon pään päälle ja myös stipendi antoi odottaa itseään, eivät rahavaikeudet hellittäneet. Daniel Juslenius ei kuitenkaan luovuttanut: hän jätti Turun ja lähti ensin Inkerinmaalle kotiopettajaksi rahaa tienaamaan. Myöhem-min hän purjehti kaksi kesäkautta (1696 ja 1697) Uudenkaupungin ja Riian väliä tavallisena laiva-miehenä. Daniel Juslenius palasi Turkuun opiskelemaan syksyllä 1697.

1600-luvun lopussa oppineisuuden yhtenä rakennusaineena oli kaunopuheisuus. Sen hallinta saat-toi olla tärkeä porras tulevalle pappis- tai virkamiesuralle. Daniel Jusleniuksen harjoitusväitöskirja Aboa vetus et nova (Vanha ja uusi Turku, 1700) oli ylistyspuhe kotiseudulle. Opinnäytteen tarkoituk-sena oli ”tehdä eräitä ihanaa isänmaata koskevia asioita tunnetuiksi ja pelastaa niiden muisto ja var-jella sitä vihamiestemme halveksunnalta”. Kehuja sai mm. suomalainen ruoka:

Aboa Vetus er Nova
Aboa vetus et nova (Vanha ja uusi Turku), Daniel Jusleniuksen pro exercitio-väitöskirjan nimiölehti, 1700. Helsingin yliopisto.

”Erityisesti täällä huolehditaan elintarvikkeiden hankkimisesta monin tavoin sekä taita-vasta ruoanlaitosta, jossa Turku ei jää jälkeen mistään muusta kaupungista eikä Suo-mi mistään muusta maasta. Haljetkoot arvostelijamme kateudesta!” (Suom. Tuomo Pekkanen ja Virpi Seppälä-Pekkanen.)

Juslenius kirjoitti myös tietävänsä, että suomalaisten esi-isät olivat tulleet Nooan pojanpojan johdolla Suomeen ja perustaneet Turun. Maisterinväitöskirjassa Vindiciae fennorum (Suomalaisten puolus-tus, 1703) esittelyssä oli koko maa ja suomalaisten ”luontaiset kyvyt ja kuntoisuus”.

Kotiopettajan toimi oli haluttu opiskeluajan tulolähde. Ylioppilaat tienasivat myös esittämällä soittoa hautajaisissa, häissä ja muissa juhlissa sekä laatimalla häärunoja ja hautakirjoituksia latinaksi ja ruotsiksi. Jo Turun akatemian ensimmäisessä menoarviossa oli myös määräraha stipendejä varten. Niitä oli kolmea suuruusluokkaa: 2, 4 ja 6 tynnyriä viljaa. Määrät vastasivat 5, 10 ja 15 taalaria ho-peaa lukukaudessa. Daniel Juslenius sai ylimmän luokan stipendin marraskuussa 1699.

Vuonna 1712 Juslenius nimitettiin Turun akatemian heprean ja kreikan professoriksi, josta hän nou-si paremmin palkattuihin teologian professuureihin. Juslenius valittiin vuonna 1734 Porvoon piispak-si, ja vuonna 1744 Skaran piispaksi. Hänen tunnetuin teoksensa on suomi-ruotsi-latina -sanakirja, jonka 16 000 sanaa on järjestetty pääkielen, suomen mukaan. Sen nimiölehdellä lukee: ”Suomalai-sen Sana-Lugun Coetus, Jumalan awulla, Suurella työllä, pitkällä ajalla, monen neuwolla, Suomen Kielen Cunniaxi, Coottu Daniel Jusleniuxelda”.