Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Tutkimuslöydös: Lämpökäsitelty puu lahoaa sittenkin

Maaperän kosteus ja sadevesi nostavat lämpökäsitellyn puun kosteutta, joka johtaa puun lahoamiseen. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa aiemmalle olettamukselle, jonka mukaan torrefioitu eli lämpökäsitelty kiinteä biopolttoaine ei lahoaisi.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkija Maija Kymäläinen suositteleekin väitöstutkimuksessaan, että lämpökäsiteltyä kiinteää biopolttoainetta säilytetään varastossa oikeaoppisesti katettuna, jotta puu ei joudu missään toimitusketjun vaiheessa kosketuksiin veden kanssa.

Kymäläisen tekemissä kokeissa huomattiin, että erityisesti homesienet kykenevät elämään lämpökäsitellyllä puulla alhaisillakin kosteusprosenteilla ja voivat näin aiheuttaa kuiva-ainetappioita.

-Sienten kasvu saattaa kostuttaa materiaalia entisestään, jolloin lämpökäsittelyllä saadut ominaisuudet heikkenevät, Kymäläinen kertoo.

Väitöstyössä havaittiin myös, että puiden homesienet heikentävät työympäristön turvallisuutta esimerkiksi allergisoimalla työntekijöitä.

 

 Lämpökäsittely tuo
 kustannustehokkuutta

Kymäläisen väitöskirjan tulokset ovat tärkeitä lämpökäsittelyn kustannustehokkuuden arvioinnissa. Puun poltto muuttuisi tehokkaammaksi, kun siihen sitoutunutta vettä ei tarvitsisi ensin haihduttaa. Vesi muodostaa jopa 60 prosenttia esikäsittelemättömän puun massasta.
 
Lämpökäsitellylle raaka-aineelle on kysyntää esimerkiksi kivihiilen ja biomassan yhteispoltossa, kaasutuksessa ja biomassan poltossa.

-Pelleteiksi tiivistettynä lämpökäsitelty biomassa on energiatehokas ja helposti käsiteltävä materiaali, jonka käytöllä voisi  saada säästöjä etenkin kuljetuksessa ja varastoinnissa, Kymäläinen toteaa.

Kymäläinen tutki lämpökäsiteltyä kuusta ja koivua neljässä osajulkaisussa, joiden tavoitteena oli selvittää, miten kosteus- ja varastointiominaisuudet vastaavat teoreettista kuvaa vettä hylkivästä ja lahoamattomasta materiaalista.

Torrefiointi on terminen eli lämmön avulla tapahtuva esikäsittely, jossa raaka-ainetta paahdetaan hapettomasti 200—300 asteessa. Näin saadaan aikaan kiinteä biopolttoaine, jonka ominaisuudet eroavat alkuperäisestä materiaalista. Torrefioidun puun kyky sitoa vettä pienenee, se muuttuu hauraaksi ja helposti jauhautuvaksi ja sen koostumus muuttuu lähes kivihiiltä vastaavaksi.

 

MMM (metsänhoitaja) Maija Kymäläinen väittelee 30.10.2015 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Moisture sorption properties and fungal degradation of torrefied wood in storage". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden laitos, B-talo (Latokartanonkaari 7), Luentosali 2.

Vastaväittäjänä on professori Holger Militz, Georg-August-Universität Göttingen, ja kustoksena on professori Marketta Sipi.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Forestales, ja väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/157086

 

Lisätiedot:
Maija Kymäläinen
Puh. 045 1142203
maija.kymalainen@helsinki.fi




Teksti: Pasi Komulainen