Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Symbioositiedolla kestävää typpilannoitusta peltometsäviljelmille

Maailmalta tunnetaan tuhansia puulajeja, jotka muodostavat symbioosin ilmakehän typpeä sitovien bakteerien kanssa. Nämä palkokasvipuut voivat auttaa ylläpitämään tai parantamaan maaperän hedelmällisyyttä maatalousmailla ja vähentää samalla kemiallisten typpilannoitteiden tarvetta. Tavat, joilla ilmakehästä sidottu typpi siirtyy viljelykasvien käyttöön, on tunnettu kuitenkin huonosti.

MMM Riina Jalonen selvitti Helsingin yliopistossa 23.11.2012 tarkastettavassa väitöskirjassaan palkokasvipuiden typpipitoisten juurieritteiden sekä mykorritsasienten muodostamien verkostojen merkitystä kasvienvälisessä typensiirrossa. Juurieritteet ja mykorritsasienten verkostot mahdollistavat maanalaisen typensiirron palkokasvipuilta viljelykasveille. Uusista tiedoista voi olla hyötyä kehitysmaissa, joissa peltometsäviljely on yleistä ja lannoitteiden käyttö kallista.

- Perinteisen käsityksen mukaan typpeä vapautuu palkokasvipuilta muiden kasvien käyttöön ensisijaisesti puiden lehtikarikkeen tai latvosten hajotessa. Peltometsäviljelmien suunnittelua ja hoitomenetelmiä tulisi tutkimustulosteni valossa arvioida uudelleen ja kehittää, niin että ne hyödyntävät lajien luontaisia vuorovaikutuksia, edistävät maanalaista typensiirtoa ja parantavat siten maatalouden ekologista kestävyyttä, Riina Jalonen painottaa.

Sekä puu että viljelykasvi symbioosissa sienen kanssa

Jalonen käytti työssään esimerkkinä trooppista rehuntuotantoon tarkoitettua peltometsäviljelmää, jossa Gliricidia sepium -palkokasvipuita kasvatetaan Dichanthium aristatum -rehuheinän kanssa. Keski-Amerikasta kotoisin oleva Gliricidia on yksi maailmanlaajuisesti eniten viljellyistä palkokasvipuista. Vaikka puut latvotaan säännöllisesti ja latvokset kuljetetaan pois koealalta, puulta on aiemmissa tutkimuksissa havaittu siirtyvän runsaasti typpeä heinälle. Väittelijä mittasi typensiirtoa lisäämällä puun lehtiin luonnossa harvinaista typen 15-isotooppia ja mittaamalla muutokset heinän vastaavassa pitoisuudessa. Puista eri tavoin vapautuvan typen isotooppikoostumuksen vaihtelua hän tutki kasvihuonekokeiden sekä matemaattisen mallinnuksen avulla.

- Puu ja heinä muodostivat koealalla symbiooseja saman mykorritsasienilajin kanssa. Typensiirto kasvista toiseen mykorritsasienten verkostojen kautta on siten mahdollista. Typpeä siirtyi sitä enemmän, mitä tehokkaammin sienet olivat kolonisoineet puun juuret ja mitä pienempi oli heinän typpipitoisuus.

MMM Riina Jalonen väittelee 23.11.2012 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Belowground pathways for nitrogen transfer from a tropical legume tree to an associated fodder grass (Typensiirron maanalaiset mekanismit trooppisen palkokasvipuun ja viljelykasvin välillä peltometsäviljelyssä). Väitöstilaisuus järjestetään Viikin tiedekampuksella Biokeskus 2:n auditoriossa 2041 (Viikinkaari 5). Vastaväittäjänä on maaperän ja maatalousekosysteemien funktionaalisen ekologian ja biokemian tutkimusyksikön varajohtaja Jean-Michel Harmand, CIRAD, Montpellier, ja kustoksena on professori Markku Kanninen.

Väitöskirja julkaistaan Dissertationes Forestales -sarjassa ja sen tiivistelmä ja yhteenveto ovat luettavissa verkossa.

Lisätiedot: riina.jalonen (at) helsinki.fi +60-17-2262452, 046-5499039 (suomalainen numero käytössä 28.11.2012 saakka)

Kuva: Palkokasvipuut voivat korvata typpilannoitteita trooppisilla maatalousmailla. Kuvan Gliricidia sepium -puut on latvottu karjan rehuksi, mutta ne voivat silti luovuttaa runsaasti typpea laheisille viljelykasveille maanalaisesti. Kuva: Pekka Nygren