Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Kasvisruokapäivä tuli kouluihin – mitä sitten tapahtui?

Kasvisruokapäivä tuli kovalla kohulla Helsingin kouluihin vuonna 2011. Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen tutkijat Chiara Lombardini ja Leena Lankoski selvittivät, miten oppilaiden reaktiot kasvisruokapäivään näkyivät heidän kouluruokailussaan. Oppilaiden ensireaktio oli selvästi kielteinen, mutta alun vastustus on lieventynyt. Osa oppilaista on myös alkanut suosia kasvisruokaa aiempaa enemmän.

Oppilaiden kielteinen reaktio kasvisruokapäivään näkyi ruokaloissa monella tavalla.

- Kouluruokailuun osallistuminen väheni kasvisruokapäivinä keskimäärin seitsemän prosenttia. Nekin, jotka osallistuivat ruokailuun, ottivat yhdeksän prosenttia vähemmän ruokaa ja ruokaa jätettiin 60 prosenttia enemmän, Lombardini ja Lankoski kertovat.

Ajan mittaan alun vastustus osittain lieveni. Osallistuminen kouluruokailuun ja jätetyn ruoan määrä palautuivat ennalleen, mutta ruokaa otettiin edelleen kasvisruokapäivänä vähemmän

Eroja kouluasteiden välillä

Eri kouluasteiden oppilaat reagoivat kasvisruokapäivään eri tavoin ja vastustus muutti myös muotoaan. Lukiolaisten keskuudessa kasvisruokapäivän vastustus näkyi aluksi ruokajätteen kasvuna ja myöhemmin pienempien annosten ottamisena. Yläasteilla vastustus näkyi aluksi sekä osallistumisessa, otettujen annosten koossa että ruoan jättämisessä, mutta myöhemmin enää ruokailuun osallistumisessa. Samaan aikaan yläasteilla oli havaittavissa pientä vapaaehtoisen kasvissyönnin lisääntymistä. Ala-asteen oppilaiden vastustus näkyi koko ajan pienempien annosten ottamisena.

Erityisesti ala-asteen oppilaiden pienentynyt ruoankulutus ja joidenkin yläasteen oppilaiden poisjäänti ruokailusta kasvisruokapäivinä ovat vastustuksen muotoja, joita on tutkijoiden mielestä syytä seurata.

- Kasvisruokapäivän kannalta on mielenkiintoista, lieveneekö siihen kohdistuva vastustus edelleen vai vakiintuuko se tietylle tasolle. On myös kiinnostavaa seurata, kasvaako kasvisruokailijoiden määrä jatkossakin niinä päivinä kun muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Tähän tarvitaan kuitenkin pitkän aikavälin tutkimuksia.

Reaktiot yksilöllisiä, ratkaisut räätälöityjä

Ruokavalintoihin vaikuttaminen valinnanvapautta rajoittamalla voi herättää vastareaktioita, jotka riippuvat yksilöllisistä tekijöistä. Tämä näkyy vastustuksen vaihteluna kouluasteiden välillä sekä myös siinä, että saman ikäisten oppilaiden keskuudessa toiset vastustivat kasvisruokaa ja toiset valitsivat sen entistä useammin.

- Toisinaan kasvisruoan vastustus johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei sen mausta pidetä. Tällöin ratkaisuna on ruokalajien kehittäminen. Jos vastustus kohdistuu nimenomaan kasvisruoan pakollisuuteen, kasvisruoasta voidaan tehdä houkutteleva oletusvaihtoehto pakollisuuden sijaan. Jos pakollisuudesta halutaan pitää kiinni, toteutuksen yhteydessä jaettavaan informaatioon ja hankkeen markkinointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, tutkijat painottavat.

Chiara Lombardini ja Leena Lankoski tekivät tutkimuksen yhteistyössä Opetusviraston ja Palmian kanssa. Siinä seurattiin oppilaiden osallistumista kouluruokailuun, lautaselle otetun ruoan määrää ja syntyneen lautasjätteen määrää 43 helsinkiläisessä ala- ja yläasteen koulussa, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Näistä 33 koulussa otettiin kasvisruokapäivä käyttöön tammikuussa 2011. Vertailuaineistona toimi 10 koulua, joissa kasvisruokapäivää ei otettu vielä käyttöön tutkimuksen aikana. Mittauksia tehtiin vuosina 2010 - 2011 kaikkiaan 15 päivänä, joista osa oli kasvisruokapäiviä ja osa sekaruokapäiviä. Osa mittauksista tehtiin ennen kasvisruokapäivän käyttöönottoa, osa kasvisruokapäivän oltua käytössä 3-4 kuukautta ja osa kasvisruokapäivän oltua käytössä kahdeksan kuukautta. Rajoituksena on huomattava, että mittaukset tehtiin koulu- eikä oppilastasolla eikä oppilaiden ruoankäyttöä kouluruokailun ulkopuolella huomioitu.

Lisätiedot:
Yliopistonlehtori Chiara Lombardini, taloustieteen laitos. 09-19158066, chiara.lombardini (at) helsinki.fi
Yliopistonlehtori Leena Lankoski, taloustieteen laitos. 09-19158509, leena.lankoski (at)helsinki.fi

Tutkimus on julkaistu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen Discussion papers -sarjassa ja se on luettavissa verkossa osoitteessa www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/DP58.pdf