Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Vieraskasvilajit eivät aiheuta vakavaa uhkaa alkuperäislajien monimuotoisuudelle

Maatalous on luonut vieraskasvilajeille suotuisia elinympäristöjä ja vaikuttanut merkittävästi uusien kasvilajien leviämiseen. Vieraat kasvilajit voivat uhata alkuperäisen lajiston monimuotoisuutta kilpailemalla ja risteytymällä niiden kanssa sekä muuttamalla elinympäristön rakennetta. MMM Miia Jauni selvitti Helsingin yliopistossa 31.8.2012 tarkastettavassa väitöskirjassaan, onko uhka todellinen.

– Väitöstyössäni tutkin vieraskasvilajien esiintymistä ja niiden runsauteen vaikuttavia ympäristötekijöitä suomalaisissa puoliluonnontilaisissa maatalousympäristöissä. Tutkin myös vieraskasvilajien vaikutusta alkuperäisten kasvilajien runsauteen ja monimuotoisuuteen, Jauni kertoo.

Jaunin väitöstutkimuksen mukaan vieraskasvilajit eivät aiheuta vakavaa uhkaa alkuperäisten kasvilajien monimuotoisuudelle puoliluonnontilaisissa maatalousympäristöissä, kuten peltojen pientareilla ja niityillä. Haitallisimmat vieraskasvilajit ovat edelleen harvinaisia maatalousmaisemassa.

Vieraskasvilajien runsaus ja lajimäärä vaihtelivat elinympäristötyypin, maantieteellisen alueen ja tutkimusvuoden mukaan. Vieraskasvilajeja esiintyi enemmän voimakkaasti häirityissä ja hoidetuissa elinympäristöissä, kuten pellon- ja tienpientareilla, kuin satunnaisesti häirityissä ja hoidetuissa ympäristöissä, kuten niityillä.

– Häiriö on yleisesti ottaen prosessi, joka vähentää kasvien määrää ja lisää paljasta maata. Maatalousympäristön häiriöihin lukeutuvat esimerkiksi niitto ja maan muokkaus ihmisen toimesta sekä luontaiset tulvat tai vaikkapa myyrien kolot. Tutkimuksen mukaan häiriöiden vaikutus riippui myös siitä, milloin vieraslaji oli saapunut Suomeen. Myöhemmin saapuneiden vieraslajien lajimäärä kasvoi paljaan maan pinta-alan kasvaessa, kun aiemmin saapuneiden muinaistulokkaiden lajimäärää lisäsi myös niitto, Jauni kertoo.

Vieraskasvien runsaus ja lajimäärä kasvoivat kohti itää ja pienenivät siirryttäessä kohti pohjoista lämpötilan ja kasvukauden pituuden laskiessa. Lajirikkaat kasviyhteisöt eivät rajoittaneet vieraskasvien esiintymistä, vaan niiden monimuotoisuus kasvoi alkuperäislajien määrän kasvaessa.

– Tämä viittaa siihen, että lajiryhmät hyötyvät samoista ympäristöolosuhteista. Koska vieraskasvilajien menestyminen riippuu kyseessä olevasta lajista ja ympäristön ominaisuuksista, ei ole olemassa yhtä yksinkertaista ratkaisua vieraslajien hallitsemiseksi. Onkin mahdotonta määritellä vieraskasvilajien menestyksen taustalla olevia lajipiirteitä, jotka kattaisivat kaikki ympäristöolosuhteet.

Tulevaisuudessa riski vieraskasvilajien vakiintumiselle ja leviämiselle voi Jaunin mukaan kasvaa.

– Tarvitaan säännöllistä seurantaa, jotta uudet vieraskasvilajit ja muutokset jo vakiintuneiden lajien levinneisyydessä ja runsaudessa havaittaisiin ajoissa.

MMM Miia Jauni väittelee 31.8.2012 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Plant invasions in boreal agricultural habitats - the effects of environmental conditions, species traits and the impact on native diversity. Väitöstilaisuus järjestetään Metsätieteiden talossa (luentosali B6) osoitteessa Latokartanonkaari 7. Vastaväittäjänä on dosentti Marko Hyvärinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja kustoksena on professori Juha Helenius.

Väitöskirja julkaistaan Department of Agricultural Sciences Publications -sarjassa ja se on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Lisätiedot: Miia Jauni miia.jauni(at)helsinki.fi

Miia Jauni TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

kuva: Tuomo Kälviäinen