Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Puut kilpailevat energiatehokkuudessa peltokasvien kanssa

Kannattaako peltobioenergian tuottaminen Suomessa? Agronomi Hannu Mikkola tutki peltobioenergian tuotantoa energian näkökulmasta Helsingin yliopistossa 27.6.2012 tarkastettavassa väitöskirjassaan ja sai selville, että Suomessa olisi mahdollista tuottaa peltobioenergiaa 3-5 prosenttia maan kokonaisenergiankulutuksesta.

- Korkein energiasuhde saavutettaisiin metsittämällä pelto nopeakasvuisilla puulajeilla, kuten hybridihaavalla tai rauduskoivulla, Hannu Mikkola kertoo.

- Toisaalta pellon säilyttämisellä peltona viljelemällä peltokasveja on oma arvonsa elintarvikehuollon turvaamisen ja maisema-arvojen näkökulmasta, hän pohtii.

Puiden korkea energiasuhde peltokasveihin verrattuna perustuu muun muassa siihen, että istutuksen jälkeen ne vaativat vain hyvin vähän peltokasveille tyypillisiä energiapanostuksia kuten lannoitteita, kalkkia, torjunta-aineita ja konetyötä.

-Nopeakasvuisista puulajeista olisi mahdollista saada energiaa suunnilleen yhtä hyvällä suhteella – noin 50-kertaisesti alkupanokseen nähden – kuin Etelä-Euroopassa viljellyistä energiakasveista kuten elefanttiheinästä tai maissista. Nyt viljelyssä olevista energiakasveista Suomessa paras on ruokohelpi, jonka energiasuhde on 18. Pelkästään energian määrällä tarkasteltuna peltobioenergian tuotanto on siis kannattavaa Suomessakin, mutta kokonaistarkastelussa täytyy ottaa huomioon erilaisia taloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä ympäristöasioita, Mikkola selittää.

Direktiivi uusiutuvan energian käytön edistämisestä asettaa Suomen tavoitteeksi tuottaa 38 prosenttia energiasta uusiutuvista energianlähteistä vuoteen 2020 mennessä. Siksi myös peltobioenergian käyttöä tulisi pohtia ja tehostaa. Tehostaminen ei tarkoita pelkästään tuottamista, vaan myös esimerkiksi oljen energiakäytön lisäämistä.

- On kuitenkin selvää, että pelkällä peltobioenergialla ei ratkaista Suomen energiakysymyksiä, väittelijä painottaa.

Peltobioenergiatutkimusten yhtenäistämiseksi Mikkola ehdottaa kansainvälistä, avointa tietokantaa, johon hyväksyttäisiin läpinäkyvästi ja huolellisesti dokumentoitujen tutkimusten tuloksia tuotteiden ja palveluiden energiapanoksista.

- Kuinka paljon energiaa kuluu esimerkiksi lannoitteiden valmistamiseen? Tällä hetkellä jokainen tutkija kerää tietonsa suuresta määrästä erilaisia julkaisuja, tilastoja ja raportteja, mikä vie paljon aikaa ja vaikeuttaa eri puolilla maailmaa tehtävien tutkimusten vertailua. Tietokanta yhtenäistäisi menetelmiä, nopeuttaisi analyysien tekoa, parantaisi niiden laatua ja helpottaisi tulosten tulkintaa.

Mikkolan tutkimus antaa eväitä myös sen pohtimiseen, miten maataloudessa voitaisiin tuottamisen lisäksi edistää energia-asioita energiaa säästämällä ja sen käyttöä tehostamalla.

Agronomi Hannu Mikkola väittelee 27.6.2012 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Peltobioenergian tuotanto Suomessa - Potentiaali, energiasuhteet ja nettoenergia. Väitöstilaisuus järjestetään Metsätieteiden talon Raision tutkimussäätiön salissa (B2) osoitteessa Latokartanonkaari 7. Vastaväittäjänä on professori Pekka Ahtila Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulusta ja kustoksena on professori Jukka Ahokas.

Väitöskirja julkaistaan Maataloustieteiden laitoksen julkaisuja -sarjassa ja se on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Lisätiedot: Hannu Mikkola 050-3185489, hannu.j.mikkola (at) helsinki.fi

Kuva: Vapon kuva-arkisto