Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Aitojen maaseutualueiden tukeminen vaatii täsmätoimia

Tasapuolisen aluekehityksen turvaamiseen Suomessa on käytössä monenlaisia maaseutu- ja aluepolitiikkoja. MMM Nina Hyytiä selvitti Helsingin yliopistossa 27.4.2012 tarkastettavassa väitöskirjassaan, kasautuvatko nykykeinoilla saavutetut taloudelliset hyödyt aidolle maaseudulle vai kaupunkikeskuksiin.

- Kasvukeskukset keräsivät suuremman potin hyödyistä kummassakin tutkimassani maakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Koko maakunnan kehitystä tavoiteltaessa keskuskaupungit, kuten tässä Seinäjoki ja Joensuu, voivat toimia maakuntien vetureina, koska ne kykenevät levittämään hyötyjä myös ympäröivälle maaseudulle. Kääntöpuolena on taloudellisen toimeliaisuuden kasautuminen keskuksiin, Nina Hyytiä kertoo.

- Aitojen maaseutualueiden tukemiseen tarvitaan tarkemmin kohdennettuja keinoja. Paikallinen asiantuntemus ja alueiden erityispiirteet on otettava huomioon nykyistä paremmin, hän painottaa.

Hyytiä rakensi tutkimustaan varten maakunnista maaseudun ja kaupungin erottelevat sosiaalisen tilinpidon matriisit (SAM). Nämä aluetalouden rahavirtoja kuvaavat matriisit ovat perusaineistona erilaisissa politiikkasimulaatioissa, jotka kuvaavat Euroopan unionin sekä kansallisten ja paikallisten politiikantekijöiden näkemyksiä maaseutualueiden kehitystä parhaiten tukevista keinoista. Huomioon otettiin maataloustuen siirto maatilojen muuhun yritystoimintaan, paikallisen infrastruktuurin kehittäminen sekä investointien ja turismin kasvu.

- Samoilla politiikoilla oli maakunnissa erilaiset vaikutukset. Etelä-Pohjanmaalla ruokaklusterin tärkeys korostui. Myös elintarvikkeiden vienti ja maataloussektorin kautta tulevat tuet olivat tärkeitä maakunnalle. Sen sijaan maataloustuen siirtäminen varsinaisesta maataloudesta maatilojen monialaistumiseen ei ollut kovin tehokasta kehityksen kannalta. Taustalla ovat maatalouden kytkökset alueella. Sen sijaan infrastruktuuriin ja turismiin panostaminen kannatti myös työllisyyden näkökulmasta.

Pohjois-Karjalassa infrastruktuurin ja turismin sekä paikallisten palveluiden kehittäminen nousivat vieläkin tärkeämmiksi. Maataloustuen osittainen siirtäminen maatilojen yhteydessä olevaan muuhun yritystoimintaan lisäsi alueellista arvonlisäystä.

- Lisäpanostukset infrastruktuuriin pitävät maaseudun elävänä ja hidastavat keskittymiskehitystä harvaan asutussa Pohjois-Karjalassa, Nina Hyytiä summaa.

MMM Nina Hyytiä väittelee 27.4.2012 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Rural-urban policy effects on the regional economies of South Ostrobothnia and North Karelia. Väitöstilaisuus järjestetään ylipiston päärakennuksen auditoriossa XIII (Unioninkatu 34). Vastaväittäjänä on professori Hannu Tervo Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Kola. Väitöskirja on luettavissa e-thesis-palvelussa.

Lisätiedot: Nina Hyytiä nina.hyytia at helsinki.fi, 050 415 1192

Kuva: Noora Happonen