Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Mikrobit auttavat selvittämään öljyllä pilaantuneen maan kuntoa

Maaperä on pitkälti uusiutumaton luonnonvara, jota ihmisellä ei ole vara tuhlata. Saastuneessa maassa kasvit eivät menesty tai metsä kasva. Myös maan tuottamat ekosysteemipalvelut, kuten ravinteiden kierrättäminen ja vesistöihin valuvan veden kontrollointi, ovat vaarassa. Saastuttavista aineista yleisimpiä ovat öljyhiilivedyt, jotka häiritsevät maaeliöstön toimintaa monella tapaa. MMM Anu Mikkonen selvittää Helsingin yliopistossa 13.1.2012 tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten öljyllä pilaantuneen maan kuntoa ja kunnostumista voitaisiin arvioida mikrobien avulla.

- Maaperän mikro-organismit, kuten bakteerit, arkit ja sienet, reagoivat muutoksiin nopeasti ja ovat suorassa kontaktissa maapartikkelien pinnoilla olevien rasvaliukoisten saasteiden kanssa. Niinpä maan mikrobiologisia ominaisuuksia kuvaavat indikaattorit voisivat palvella öljyllä pilaantuneen maan kunnon ja kunnostumisen arvioinnissa, Anu Mikkonen kertoo.

Maamikrobiologiset testit eivät korvaa kemiallisia öljyhiilivety-määrityksiä, mutta ne tarjoavat käyttökelpoisen lisätyökalun ekologiseen riskinarviointiin.

- Mikrobiekologiset indikaattorit voivat ohjata öljyllä pilaantuneiden maiden ekologisesti tiedostavaa ja kestävää käyttöä, väittelijä toivoo.

Mikkonen tutki mikrobien reaktioita öljyyn maassa kahdella erilaisella koeasetelmalla. Tavoitteena oli tunnistaa määrällisiä tai laadullisia mikrobimuuttujia, jotka olisivat helposti ja laajasti sovellettavissa öljyllä pilaantuneiden ja kunnostettujen maiden laadun arviointiin.

- Haasteena laatumittareiden löytämiselle oli, että maamikrobisto tyypillisesti reagoi hiilivetyihin lisäravintona. Yleisesti ehdotetut maaperän laadun mikrobiologiset indikaattorit eivät täten sovellu arvointiin.

Maassa olevan öljyn ikääntyessä sen saatavuus maaeliöstölle heikkenee. Täten öljysaastutuksen ekologiset haittavaikutukset vähenevät nopeammin kuin kemiallisilla uuttomenetelmillä mitattava öljyn kokonaismäärä. Missä tahansa maaympäristössä tavattavilla luontaisilla öljynhajottajabakteereilla on kuitenkin erityisiä lisäkeinoja edistää ravintona palvelevien öljyhiilivetyjen biologista saatavuutta. Täten yleisen biosaatavuuden ja samalla toksisuuden pitäisi olla minimaalista, kun öljy ei ole enää erikoistuneiden hajottajienkaan käytettävissä. Erojen hajottajamikrobien ja kokonaismikrobiston määräsuhteissa havaittiin indikoivan ennustettavasti öljyn vaikutuksia ja biosaatavuutta.

- Myös mikrobien biodiversiteetti kertoo maan saastumisesta. Saastuminen vähentää lajiston monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden palautuminen taas on merkki maamikrobiston toipumisesta öljykontaminaatiosta. Jos pitkäaikaisseuranta on mahdotonta ja vastaavaa puhdasta verrokkimaata ei ole saatavilla, voisi arvioinnin mahdollisesti tehdä maamikrobiston DNA:n ja RNA:n eroja vertailemalla, Mikkonen pohtii.

MMM Anu Mikkonen väittelee 13.1.2012 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa otsikolla The potential of microbial ecological indicators to guide ecosophisticated management of hydrocarbon-contaminated soils (Mikrobiologiset indikaattorit öljyllä pilaantuneen maan kunnon ja kunnostumisen arvioinnissa). Väitöstilaisuus järjestetään Viikin tiedekampuksella Biokeskus 2:n auditoriossa 1041 (Viikinkaari 5). Vastaväittäjänä on Dr. Angela Sessitsch (Austrian Institute of Technology) ja kustoksena on professori Kaarina Sivonen.

Väitöskirja julkaistaan Dissertationes Biocentri Viikki Universitatis Helsingiensis – sarjassa ja se on luettavissa verkossa E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot: Anu Mikkonen, anu.s.mikkonen (at) helsinki.fi, 040 7615833

Kuva Porvoon Kilpilahdesta öljyjätteen käsittelyyn käytetyltä peltoalueelta, kuvaaja Anu Mikkonen