Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Pahamaineisen Phytophthora-suvun kasvitaudinaiheuttajia myös Suomen taimitarhoilla – uhka tulevaisuuden taimituotannolle?

Tuhohyönteiset ja kasvitaudinaiheuttajat kulkeutuvat useimmiten maasta toiseen ihmisen kuljettamien kasvien ja kasvituotteiden välityksellä. Kasvitaudinaiheuttajista ehkä pahamaineisimpia ovat Phytophthora-suvun lajit, jotka ovat vieraslajeina aiheuttaneet dramaattisiakin tautiepidemioita kasvintuotannossa, metsätaloudessa sekä luonnonekosysteemeissä ympäri maailmaa. MMM Anna Rytkönen selvittää Helsingin yliopistossa 16.12.2011 tarkastettavassa väitöskirjassaan Suomessa jo esiintyviä Phytophthora-lajeja ja niiden aiheuttamaa uhkaa.

Rytkönen löysikin koristekasvitarhojen alppiruusuista kolme Suomessa uutta Phytophthora-lajia. Yksi näistä kiusaa myös syreenejä. Näyttää siltä, että talvea pelkäämättömät Phytophthora-lajit voivat jäädä pysyväksi uhkaksi kasvintuotannolle Suomessakin.

- Esimerkiksi 1990-luvulla Suomeen vakiintunut vieraslaji Phytophthora cactorum selviää luonnonvesissä. Siten kasteluvesi on mahdollinen koivun levälaikun tartuntalähde taimitarhoilla, väittelijä kertoo.

- Kolmesta uudesta lajista ainoa karanteenilaji, P. ramorum, on parhaiten sopeutunut kasvamaan kylmissä lämpötiloissa ja se pystyy myös selviämään taimitarhalla jopa kuuden vuoden ajan huolimatta vuotuisista hävitystoimenpiteistä. Tartuntakokeissa uudet lajit P. plurivora ja lähisukulainen P. pini pystyivät paitsi tartuttamaan useampia suomalaisten puulajien ja muiden kasvien taimia kuin jo Suomeen vakiintunut P. cactorum ja karanteenilaji P. ramorum, myös aiheuttivat suurempaa kuolleisuutta.

Suomen metsätaimitarhojen yleisin puulaji, metsäkuusi (Picea abies), oli erittäin altis tiettyjen Phytophthora-lajien infektiolle. Kokeissa P. plurivoralla tartutettujen kuusen versojen solukkoleikkeissä sen havaittiin tappavan soluja nopeasti kuusen lähes kaikissa solukoissa. Oireet ilmenivät neljän päivän kuluttua tartutuksesta.

DNA-työkalu avuksi tunnistukseen

Anna Rytkönen kehitti DNA-pohjaisen työkalun, joka tunnistaa luotettavasti Phytophthora-tartunnan suoraan kasvinäytteistä lajin tarkkuudella. Menetelmä on halpa ja nopea käytettäväksi joko yksinään tai yhdessä muiden tunnistusmenetelmien kanssa.

- Löydettyjen lajien ominaisuudet, kuten kyky säilyä alhaisissa lämpötiloissa ja tartuttaa luonnonkasveja, mahdollistavat niiden vakiintumisen taimitarhoille ja myös leviämisen taimitarhoilta luontoon. Globaalin kasvikaupan edelleen kasvaessa on hyvin todennäköistä, että uusia Phytophthora-suvun aiheuttamia tauteja havaitaan sekä Suomesta että muista pohjoismaista ellei kasvikauppaa rajoiteta ja kasvintarkastustoimenpiteitä tehosteta Euroopan sisällä, Rytkönen painottaa.

MMM Anna Rytkönen väittelee 16.12.2011 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa otsikolla Phytophthora in Finnish nurseries (Phytophthora-lajit Suomen taimitarhoilla). Väitöstilaisuus järjestetään Viikin tiedekampuksella Metsätieteiden talon luentosalissa B2 (Latokartanonkaari 7). Vastaväittäjänä on professori Everett Hansen, Oregon State University, ja kustoksena on professori Fred Asiegbu.

Väitöskirja julkaistaan Dissertationes Forestales - sarjassa ja se on myös luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot : Anna Rytkönen anna.rytkonen (at) helsinki.fi, +358 44 5398 175

Kuva: P. plurivoran tartutta syreeni taimitarhalla. Väittelijän kokoelmat.