Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Harmaaorvakka on tehokas ja turvallinen juurikäävän torjuntakeino

Harmaaorvakka (Phlebiopsis gigantea) on juurikäävän (Heterobasidion annosum) tehokas luontainen kilpailija. Sientä on käytetty kesähakkuiden yhteydessä tehtävässä koneellisessa biologisessa torjunnassa jo pitkään. M.Sc. Hui Sun selvitti Helsingin yliopistossa 18.11. tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten juurikäävän biologisen torjunnan tehoa voitaisiin lisätä valintajalostuksen keinoin. Hänen onnistui löytää sienikantoja, jotka olivat kasvunopeudeltaan ja torjuntateholtaan aiempaa parempia.

Harmaaorvakalla tapahtuvan torjunnan toimintamekanismia tai mahdollisia haittavaikutuksia ei aiemmin tunnettu yksityiskohtaisesti.

- Lisäksi tarvittiin lisätietoa harmaaorvakan vaikutuksista havupuiden kantojen mikrobiyhteisöihin. Myös harmaaorvakan käytön turvallisuutta oli tarpeen selvittää: Voisiko sieni sopeutua elämään nekrotrofina eli alkaa tappaa puiden eläviä solukoita, Hui Sun selittää.

Hui Sun tutki männyn, juurikäävän ja harmaaorvakan vuorovaikutuksia erilaisin menetelmin.

- Sekä juurikääpä että harmaaorvakka saivat kymmenvuotiaissa männyissä aikaan solukuolemaa, mutta ajan kuluessa harmaaorvakan aikaansaamat vauriot pysähtyivät. Männyissä, jotka altistettiin harmaaorvakalle ennen juurikäävän tartuntaa, juurikäävän aiheuttamat vauriot olivat pienempiä, väittelijä kertoo.

Tutkimusten tulokset osoittavat puun solukoissa indusoituvan paikallisen vastustuskyvyn olevan osan biologisen torjunnan toimintamekanismia. Lisäksi harmaaorvakka ei pysty tappamaan solukkoa kuten taudinaiheuttajat, eli sen käyttö ei aiheuta vaaraa eläville puille.

Harmaaorvakan vaikutuksia bakteeriyhteisöihin Hui Sun tutki kuusen kannoista, jotka oli käsitelty harmaaorvakalla vuosi, kuusi vuotta ja 13 vuotta sitten. Harmaaorvakkakäsittely vähensi aluksi bakteerien lajirikkautta, mutta ajan kuluessa bakteeriyhteisöt palautuivat luontaisiksi.

M.Sc. Hui Sun väittelee 18.11.2011 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa otsikolla The Biocontrol Agent Phlebiopsis gigantea: Efficacy and Impacts on the Stump Bacterial Biota and Conifer tree Defences. Väitöstilaisuus järjestetään Viikin tiedekampuksella Metsätieteiden talon luentosalissa B6 (Latokartanonkaari 7). Vastaväittäjänä on professori Pierluigi Bonello, The Ohio State University, USA, ja kustoksena on professori Fred Asiegbu.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Hui Sun hui.sun(at)helsinki.fi, 044 210 9439 (haastattelut englanniksi)

Kuvassa juurikääpä. Kuva: James Lindsey / Wikipedia commons