Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Tarkempi mallinnus helpottaa metsänhoitotoimien ajoittamista

Suomessa metsien puiden kokojakauman selvittämiseksi käytettävät mallit eivät ole olleet riittävän tarkkoja ilmentämään luonnon vaihtelua. Metsiköiden rakenteen kuvaus on ollut metsäsuunnittelun tarpeisiin puutteellista etenkin taimikoiden ja turvemaiden osalta. Helsingin yliopistossa 30.9.2011 väittelevä MML Jouni Siipilehto kehitti tutkimuksessaan keinoja tarkentaa malleja niin, että ne palvelevat paremmin esimerkiksi metsäsuunnittelun tai valtakunnan metsien inventoinnin tulosten laskentaa.

- Jos metsikön rakenteen kuvaus on epätarkkaa, metsänhoitotoimet ajoitetaan usein väärin. Tarkemman tiedon varassa esimerkiksi harvennukset voidaan ajoittaa tarkemmin ja taloudellisesti tehokkaammin. Samalla harvennettavan puuston puutavaralajien tilavuudet saadaan tarkemmin ennustettua, Jouni Siipilehto kertoo.

Jouni Siipilehto selvitti, mitä tietoja eli puustotunnuksia metsiköstä tarvitaan, jotta niiden pohjalta tehty mallinnus vastaisi parhaiten todellisuutta.

- Nykyisin käytössä olevien puustotunnusten lisäksi tarvitaan uusia tunnuksia, jotta mallit saadaan tarkoiksi. Varttuneissa metsissä olisi suositeltavaa arvioida puuston pohjapinta-alan, keskipituuden ja -läpimitan lisäksi myös metsikön runkolukua. Taimikoissa taas runkoluvun ja keskitunnusten lisänä valtapuutunnukset toisivat jakaumaennusteisiin lisää varmuutta.

Puuston rakenteen vaihtelu on luonnossa suurta erityisesti turvemailla. Siipilehto käyttikin yhtenä aineistonaan suopuustoa. Turvemaille laadittu malli toimii hyvin myös kivennäismailla.

- Ojitetut turvemaat olivat mallintajalle kiinnostava kohde, sillä niiltä on olemassa hyvin pitkiä mittaussarjoja. Joitain rämeitä on seurattu jopa 80 vuoden ajan, väittelijä kertoo.

Jouni Siipilehdon tuloksia voidaan hyödyntää niin käytännön metsäsuunnittelussa, valtakunnan metsien inventoinnissa kuin tutkimuksissa, joissa simuloidaan puuston kehitystä ja metsikön rakennetta kuvaavat puut luodaan kokojakaumamallien avulla.

- Metsäsuunnittelu on menossa uusille urille laserkeilauksen myötä. On kiinnostavaa seurata, miten se vaikuttaa mallien käyttöön. Ovatko mallit yhä käyttökelpoisempia laseraineistosta saatavien tarkempien puustotunnusten vuoksi vai laaditaanko laseraineistoista omat puuston rakennetta kuvaavat mallit? Valtakunnan metsien inventoinnissa on kuitenkin tarkennettu kuviotiedon keräystä maastossa, mikä tekee väitöskirjan malleista entistä hyödyllisempiä, hän toteaa.

MML Jouni Siipilehto väittelee 30.9.2011 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Methods and applications for improving parameter prediction models for stand structures in Finland (Menetelmiä ja sovelluksia jakaumaparametrien ennustemallien parantamiseksi kuvattaessa suomalaisten metsiköiden rakennetta). Väitöstilaisuus järjestetään Viikin tiedekampuksella Metsätieteiden talon luentosalissa B5 (Latokartanonkaari 9).

Vastaväittäjänä on professori Matti Maltamo Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena on professori Annika Kangas. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Forestales. Se on myös luettavissa sähköisesti.

Lisätiedot: Jouni Siipilehto jouni.siipilehto@metla.fi, 050 3207484

Kuva: Panu Siipilehto