Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Mitä on puutuotteen laatu? Asiakkaat arvioivat laatua useiden ulottuvuuksien avulla

Niin kuluttajat kuin yritysasiakkaatkin arvioivat puutuotteita sekä aineellisiin että aineettomiin ominaisuuksiin, kuten palveluun, liittyvien laatu-ulottuvuuksien perusteella. Nämä ulottuvuudet ovat melko samanlaisia, olipa kyseessä eurooppalainen yritysasiakas tai suomalainen kuluttaja, selviää MML Ritva Toivosen Helsingin yliopistossa 25.3.2011 tarkastettavassa metsäekonomian ja markkinoinnin alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa. Satsaukset lopputuotteen ulkonäköön, ympäristölaatuun ja palveluun avaavat puuteollisuudelle mahdollisuuksia suotuisaan kehitykseen.

- Asiakkaan havaitsemaa tuotteen laatua voidaan kuvata yleisellä mallilla. Yleistettävyys pätee ainakin erilaisiin puutuotteisiin, mutta todennäköisesti laajemminkin, Ritva Toivonen kertoo.

Toivosen tutkimus perustuu neljään kyselyaineistoon, jotka on kerätty Suomesta, Saksasta ja Iso-Britanniasta.

Satsaus palveluun ja tuotteen ulkonäköön kannattaa

Asiakkaat arvioivat tuotteen laatua sekä aineettomien että aineellisten ominaisuuksien kautta. Puutuotteiden aineellisiin ominaisuuksiin liittyvää laatua voidaan kuvata selkeimmin tuotteen teknisen laadun ja ulkonäön avulla. Tuotteen aineettomiin osiin liittyivät ainakin tuoteinformaatio ja ympäristölaatu sekä valmistajaan tai toimittajaan liittyvät ominaisuudet, kuten luotettavuus, tuotteeseen liittyvien palveluiden laatu ja myyntihenkilöstön käyttäytyminen.

- Puutuotteiden tekninen laatu ja tuotteen ulkonäkö ovat kriittisiä laatutekijöitä kuluttajille. Erityisesti yritysasiakkaat arvostavat teknisen laadun ohella myös toimittajan luotettavuutta ja palvelua, väittelijä painottaa.

Puutuoteyrityksille korkea tekninen laatu on välttämättömyys kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Siitä on siksi pidettävä jatkuvasti huolta, mutta korkea tekninen laatu on markkinoilla pikemmin strateginen välttämättömyys kuin erityisen kilpailijoista erottautumisen keino. Sen sijaan ulkonäön ja aineettomien ominaisuuksien laadun kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia erottumiseen ja kilpailuaseman kohentamiseen.

- Näiden laatuominaisuuksien kehittäminen onkin välttämätöntä muun muassa siksi, että pohjoismaiset tuottajat eivät saksalaisten yritysasiakkaiden mielestä yltäneet esimerkiksi toimittajien luotettavuudessa ja palvelussa keskieurooppalaisten toimittajien kanssa samalle tasolle, vaikka tuotteiden teknistä laatua pidettiinkin hyvänä, Toivonen arvioi.

Väittelijän mukaan asiakaslähtöisessä tuotekehityksessä kannattaa satsata yhä enemmän palveluun ja lopputuotteiden ulkonäköön ja muotoiluun. Vahvistuvaa huomiota kannattaa kiinnittää loppukuluttajien mieltymyksiin.

Ympäristölaatu on vielä osin käyttämätön mahdollisuus – metsien kestävän hoidon lisäksi sosiaaliset kysymykset ja terveysvaikutukset kiinnostavat

Ympäristölaatu on vielä osin käyttämätön mahdollisuus – metsien kestävän hoidon lisäksi sosiaaliset kysymykset ja terveysvaikutukset kiinnostavat

- Globaali tarve hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen tuomiin luonnonilmiöihin vahvistaa kiinnostusta uusiutuviin materiaaleihin ja siten puurakentamiseen ja puutuotteisiin. Näyttää siltä, että puumateriaalin ympäristölaatua ei ole puuteollisuudessa hyödynnetty mahdollisuuksiin nähden täysimääräisesti. Ympäristölaatua tulisi kehittää tarjoamaan asiakkaille myös selkeitä henkilökohtaisia hyötyjä yhteiskunnan saaman hyödyn lisäksi. Ympäristölaadusta kannattaa myös tarjota enemmän tietoa esimerkiksi informaatioteknologian avulla tai selkeitä, ympäristölaatua viestiviä brändejä rakentamalla, Ritva Toivonen vinkkaa.

MML Ritva Toivonen väittelee 25.3.2011 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Dimensionality of quality from a customer perspective inthe wood industry. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopisto päärakennuksen Auditoriossa XIV (Unioninkatu 34). Kustoksena toimii professori Anne Toppinen ja vastaväittäjänä erikoistutkija Ander Q Nyrud Norjan Puuteknologian Instituutista. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Forestales 114. Finnish Society of Forest Sciences ja on luettavissa verkossa.

MML Ritva Toivonen on kotoisin Pöytyältä ja asuu nykyään perheineen Euran Kiukaisissa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1981 Elisenvaaran lukiosta ja valmistui maatalous-metsätieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1987 ja lisensiaatiksi vuonna 1995. Hän toimii Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIOn johtajana. Aiemmin hän on toiminut pitkään Pellervon Taloustiedon (PTT) tutkimusjohtajana ja lisäksi hän on työskennellyt mm. metsäteollisuuden, Metlan, Helsingin yliopiston ja YK:n Metsäfoorumin (UNFF) palveluksessa.

Lisätietoja: Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, ritva.toivonen@tapio.fi tai ritva.toivoen@dnainternet.net puh: 040-526 8412