Tiedotteet Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Vieraslaji ja pyhä puu – Proposis juliflora Etelä-Intian hyötynä ja kiusana

Vieraspuulaji Proposis juliflora on Etelä-Intiassa hyödyllinen kiusankappale ja paikoitellen pyhäksi puuksikin ylennetty, selviää Helsingin yliopistossa 25.3.2011 tarkastettavasta M.Sc. Kurt Walterin trooppisen metsänhoidon alan väitöskirjasta. Walter tutki kasvimaailman harvinaiseksi aarteeksi aikoinaan hehkutetun puulajin merkitystä maaseudun asukkaiden toimeentulossa Etelä-Intian kuivilla alueilla sekä hindulaista luonnon luokitusjärjestelmää erityisesti puihin liittyen.

Uusia ympäristöjä valtaaviin vieraslajeihin ja niiden haittoihin on kiinnitetty huomiota jo melko pitkään. Trooppisilla kuivilla alueilla yksi tällainen on Prosopis juliflora -puulaji, joka tuotiin trooppisesta Amerikasta uusille kuumille ja kuiville alueille polttopuun saannin turvaamiseksi, hiekkadyynien sitomiseksi ja yleisemminkin aavikoitumisen torjumiseksi. Intiassa prosopis tuotiin Andhra Pradeshiin vuonna 1877. Laji onkin muodostunut tärkeäksi polttopuun sekä muiden tuotteiden ja hyötyjen lähteeksi, mutta se on myös monin paikoin ongelmallinen rikkakasvi. Prosopiksen hallitsematon leviäminen viljelymaalla sekä kastelukanavien ja muiden vesiväylien rannoilla aiheuttaa viljelijöille tappioita.

- Viljelijät ja maanomistajat kärsivät taloudellista vahinkoa siitä, että prosopis valtaa peltomaata ja kilpailee satokasvien kanssa vedestä ja ravinteista. Toisaalta huomattavalle osalle maaseudun asukkaista prosopiksesta on tullut tärkeä toimeentulon lähde. Tämä puu, joka yleisimmin esiintyy valtion omistamilla joutomailla, on useimmiten kenen tahansa hyödynnettävissä, mistä johtuen siitä on tullut erityisen tärkeä polttopuun ja puuhiilen lähde, Kurt Walter kertoo.

Prosopiksen tuottamia hyödykkeitä tai palveluja ei Walterin mukaan käytetä hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Hän ehdottaakin tutkimuksessaan metsänhoidollisia toimenpiteitä, joiden avulla puu antaisi vielä enemmän myynti- ja työtuloja. Myös torjuntatoimia tarvitaan puun leviämisen pysäyttämiseksi ja sen mahdollisesti aiheuttamien tulevien, vielä suurempien haittojen estämiseksi.

- Tuloksellinen puu- ja metsävarojen hoito riippuu paljon paikallisten asukkaiden halusta olla mukana tässä toiminnassa, Walter painottaa.

Vain paikallisesti pyhä – helposti hyödynnettävä

Hindulaisuudessa pyhä ylittää kaiken muun, jopa taloudellisen hyödyn. Pyhien metsien ja pyhien puiden suojelulla on syvät historialliset juurensa Intiassa. Kurt Walter selvitti tutkimuksessaan hindulaista luonnon luokitusjärjestelmää ja siinä erityisesti puiden merkitystä. Perinteisiä pyhiä puita ovat alkuperäiset puulajit kuten bodhi (Ficus religiosa), banyan (Ficus benghalensis) ja neem (Azadirachta indica).

- Hindulaisuuden puuluokituksessa prosopis oli Etelä-Intiassa alimmaksi arvioitu. Vaikka sitä arvostetaan sen varsinkin köyhimmille ihmisille tuottamien monien hyötyjen vuoksi, se on edelleen muukalainen paikallisiin alkuperäisiin puulajeihin verrattuna. On huomattava, että kaikkein pyhimmät puut, kuten bodhi tai banyan, on suojeltu kokonaan hakkuulta ja jopa oksien katkominen niistä katsotaan pyhyyden loukkaukseksi. Yllättävä havainto oli kuitenkin, että joissakin tapauksissa prosopis oli paikallisesti ylennetty pyhien puiden joukkoon, väittelijä kertoo.

Prosopiksen alhainen arvo pyhien puiden hierarkiassa helpottaa varmasti sen taloudellista hyödyntämistä. Siinä se on samassa asemassa kuin muut vieraat puulajit Intiassa, kuten esimerkiksi eukalyptukset. Ei ole todennäköistä, että prosopiksen paikallisesti syntynyt uusi uskonnollinen merkitys vaikeuttaisi tämän lajin poistamista sieltä, missä se aiheuttaa haittaa.

- Pyhiksi muuttuneita prosopis-puita kunnioitetaan enemmän puuyksilöinä kuin tietyn lajin edustajina, Walter painottaa.

Kurt Walter keräsi aineistonsa haastattelemalla kahden tutkimusjakson aikana Andhra Pradeshin ja Tamil Nadun osavaltioissa Etelä-Intiassa.

M.Sc. Kurt Walter väittelee 25.3.2011 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Prosopis, an Alien among the Sacred Trees of South India". Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen Autotoriumi XII:ssa (Unioninkatu 34). Vastaväittäjänä on Dr., President Dina N. Tewari (Utthan Centre for Sustainable Development & Poverty Alleviation, Allahabad, Uttar Pradesh, India) ja kustoksena on professori Olavi Luukkanen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Tropical Forestry Reports. Se on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot: Kurt Walter, kurt.walter@helsinki.fi, 050-3823458

Kuva: Väittelijän kokoelmat