Uutta tietoa perunaruven torjunnasta

Perunarupi on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä perunan ulkoista laatua pilaavista kasvitaudeista. Sitä aiheuttavat useat eri Streptomyces-suvun sädebakteerit, jotka säilyvät maassa ja leviävät maan välityksellä. MMM Lea Hiltunen etsi Helsingin yliopistossa 17.12.2010 tarkastettavassa väitöskirjassaan tehokkaita uusia keinoja rupibakteerien torjuntaan. Hiltusen kokeissa saatiin ensimmäistä kertaa viitteitä biologisen torjunnan tehosta pohjanrupibakteeria vastaan.

Perunarupi on vaikeasti torjuttava tauti eikä tehokkaita ja luotettavia torjuntamenetelmiä ole. Suomessa perunarupea aiheuttaa kaksi sädebakteerilajia: tavallinen rupibakteeri (Streptomyces scabies) ja pohjanrupibakteeri (S. turgidiscabies).

Molemmat rupibakteerit aiheuttivat samanlaisia oireita perunalla. Oireet olivat kullekin perunalajikkeelle tyypillisiä ja riippumattomia rupibakteerilajista. Rupibakteerilaji ei vai-kuttanut myöskään lajikkeiden ruvenkestävyyseroihin. Siksi näille kahdelle rupibakteerille ei tarvita erillisiä kestävyyskokeita, vaan kestävyys yhtä rupibakteerilajia vastaan osoittaa kestävyyttä myös toista vastaan.

- Pohjanrupibakteeri esti tavallisen rupibakteerin kasvua laboratoriokokeissa, mikä viittaa siihen, että nämä rupibakteerilajit ovat kilpailijoita keskenään. Pohjanrupibakteeri lisäsi tautiriskiä ja oireiden ankaruutta sekä kasvoi alhaisessa pH:ssa. Kaiken kaikkiaan pohjan-rupibakteeri osoittautui tavallista rupibakteeria sopeutuvammaksi ja kilpailukykyisem-mäksi ruvenaiheuttajaksi. Sitä tavattiin yleisesti kaikilla tutkimuspelloilla, Lea Hiltunen kertoo.

Sädebakteerin ei-patogeeniset kannat apuun torjunnassa

Perunarupea aiheuttavat Streptomyces-lajit tuottavat fytotoksiineja, takstomiineja, jotka ovat edellytys rupioireiden synnylle. Hiltunen selvitti mahdollisuuksia hyödyntää taksto-miineja ruvenkestävyysjalostuksessa. Näyttää siltä, että tietyn taksomiinin sietokykyyn perustuvaa laboratoriotestiä voitaisiin käyttää ruvenkestävyysjalostuksen alkuvaiheessa esimerkiksi alttiimpien genotyyppien poisvalitsemiseen risteytysaineistosta.

Perunapelloilla voi kehittyä luonnostaan rupibakteereille antagonistinen mikrobilajisto. Aiemmissa tutkimuksissa näiksi antagonisteiksi ovat usein osoittautuneet sädebakteerien ei-patogeeniset eli tautia aiheuttamattomat lajit tai kannat.

- Sädebakteerikantojen ei-patogeenisia kantoja voidaan hyödyntää biologisessa ruventor-junnassa. Rupilaikusta eristetty sädebakteerikanta sekä kaupallisen biotorjunta-aineen sädebakteerikanta kasvoivat laajalla pH-alueella, hidastivat rupibakteerien kasvua labora-torio-oloissa sekä estivät pohjanrupibakteerin aiheuttamien rupioireiden kehittymistä kasvihuoneessa, väittelijä selittää.

MMM Lea Hiltunen väittelee 17.12.2010 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Streptomyces scabies and S. turgidiscabies as pathogens causing potato common scab, and potential methods for their control”. Väitös-tilaisuus järjestetään Viikin tiedekampukslla Metsätieteiden talon salissa B4 (Latokar-tanonkaari 9). Vastaväittäjänä on professori Carole Beaulieu ja kustoksena on professori Minna Pirhonen.

Lisätiedot: Lea Hiltunen lea.hiltunen@mtt.fi, 040 3543 800

Kuva: Lea Hiltunen.