Tiedotteet Yhteystiedot

Tiedekunnan kanslia:

PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto
fax. (09) 1915 8575

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Alma-intranet

Facebook

Uusi menetelmä tehostaa sukkulamatojen käyttöä rypsin tuhoeläinten biologisessa torjunnassa

Sukkulamadot ovat tehokkaita rypsin ja rapsin tuhohyönteisten vihollisia. Intensiivisen viljelyn vuoksi niitä on kuitenkin nykyisin viljelymaassa vain vähän. M.Sc. Melita Zec Vojinovic kehitti Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa 29.10.2010 tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uuden, sukkulamatoja suojaavan levitysmenetelmän, joka on merkittävä keino hyötypieneliöstön palauttamiseksi viljelyekosysteemiin.

Rapsikuoriainen on paitsi Euroopan merkittävin rypsin ja rapsin tuholainen, myös enenevästi kehittynyt uusiakin torjunta-aineita kestäväksi. Uusia torjuntakeinoja tarvitaan kipeästi. Melita Zec Vojinovic selvitti laajalti tuhohyönteisten torjuntapieneliöitten luontaista esiintymistä rypsipelloilla kuudessa eri EU-maassa. Lisäksi hän tutki useitten eri bioottisten ja abioottisten tekijöitten vaikutusta isosukkulan toimintatehoon rypsin tuholaisten torjunnassa niin laboratoriossa, kasvihuoneessa, kuin avomaan oloissakin. Tältä pohjalta hän kehitti hyönteispatogeeneja hyödyntäviä biologisen torjunnan strategioita.

- Rypsipellot osoittautuivat kaikkialla lähes ”autiomaiksi’ hyönteispatogeenisten sukkulamatojen ja sienten suhteen – luontaisesti esiintyvät kannat ovat pienentyneet lähes olemattomiin intensiivisen viljelyn myötä. Näin on myös poistunut yksi luontainen ekosysteemin puskuri, jonka tehtävänä on ollut rajoittaa tuholaiskantojen kasvua, Melita Zec Vojinovic kertoo.

Kaupallisesti käytössä oleva sukkulamato Steinernema feltiae (’isosukkula’) on yksi useista maaperässä esiintyvistä torjuntapieneliöistä. Se etsii aktiivisesti kohdehyönteisen ja tappaa sen. Aikaisemmissa tutkimuksissa oli jo todettu sukkulamatojen tehokkuus rapsikuoriaisen torjunnassa, mutta tarkkaa tietoa tulokseen vaikuttavista tekijöistä ei ollut.

- Koska sukkulamadot ovat hyvin herkkiä monille ympäristötekijöille, kuten kuivuudelle tai uv-säteilylle, suojaavan levitysmenetelmän kehittäminen niitten avomaakäyttöä varten on tarpeen, Zec Vojinovic sanoo.

Zec Vojinovic kehittämä uusi levitysmenetelmä tarjoaa pitkäkestoisen torjuntatuloksen aikaisempaa pienemmällä sukkulamatomäärällä.

M.Sc. Melita Zec Vojinovic väittelee 29.10.2010 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Biological Control of Oilseed Rape Pests with Entomopathogenic Nematodes". Väitöstilaisuus järjestetään Viikin tiedekampuksella B-rakennuksen luentosalissa 2 (Latokartanonkaari 7). Vastaväittäjänä on Professor Itamar Glazer (Agricultural Research Organization, The Volcani Center) ja kustoksena on professori Heikki Hokkanen. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot: Melita Zec Vojinovic melita.zecvojinovic@helsinki.fi, tel. 091 9158359 (englanniksi)

Kuva: Väittelijän kokoelmat