Tehokkaat uudet testimenetelmät auttavat valitsemaan taudinkestäviä ohralajikkeita

Puolella Suomen viljanviljelyalasta kasvaa ohraa. Yleisin ohran kasvitauti on lehtiä vioittava verkkolaikku, jonka aiheuttaja on kotelosieniin kuuluva Pyrenophora teres Drechsler. Taudinkestävyys on ympäristöystävällinen ja taloudellinen keino hallita pieneliöiden aiheuttamia kasvitauteja. MMM Marja Jalli kehitti Helsingin yliopistossa 23.4.2010 tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan luotettavat ja tehokkaat menetelmät Pyrenophora teres f. teres -virulenssin testaamiseksi. Tuhkapilven vuoksi vastaväittäjä osallistuu väitöstilaisuuteen Kanadasta käsin videoväittelynä.

Taudinaiheuttajan tuntemus on taudinkestävyysjalostuksen perusta. Taudinaiheuttajan yleisyyden lisäksi on huomioitava taudinaiheuttajan virulenssi (taudinaiheuttamiskyky) ja sen muuntelun todennäköisyys. Taudinaiheuttajan kyky muuntua tuo mukanaan riskejä, joiden ennakoiminen on oleellinen osa onnistunutta taudinkestävyysjalostusta.

Testimenetelmien kehittämisen lisäksi Jalli selvitti tutkimuksessaan, mikä on suomalaisten P. teres f. teres -näytteliden taudinaiheuttamiskyky ja miten se huomioidaan taudinkestävyysjalostusohjelmassa.

- Suomalaisten P.teres f. teres -isolaattien virulenssi on pysynyt muuttumattomana vuosien 1994 ja 2007 välillä. Toisin kuin laboratoriotesteissä, Suomen ohrapelloilla ei havaittu suvullisesta lisääntymisestä johtuvaa virulenssin vaihtelua, Marja Jalli kertoo.

Suomalaisohra hyvin vastustuskykyistä

Suomalaisissa ohralajikkeissa esiintyy Jallin tutkimuksen mukaan pitkäkestoista verkkolaikunkestävyyttä. Tämä on saavutettu laajoilla perinteisiin menetelmiin perustuvilla risteytyksillä sekä testaamalla jalostusaineistoa jo ensimmäisten sukupolvien aikana eri ympäristöissä luonnon tartunnalle altistettuna. Tutkimuksessa valikoitui jalostustyössä aiemmin käyttämätöntä, hyvin verkkolaikun kestävää ohramateriaalia.

- Laaja-alaisuudeltaan ja tehokkuudeltaan poikkeavien taudinkestävyyslähteiden käyttö on suositeltavaa, jotta P. teres -isolaattien muuntumista sekä tästä aiheutuvaa taudinkestävyyden murtumisen riskiä voidaan hillitä, tutkija muistuttaa.

Jallin tutkimusaineisto koostui vuosina 1994–2007 Suomesta 19 paikkakunnalta kerätyistä 239 P. teres f. teres -isolaatista sekä 200 laboratoriossa tuotetusta suvullisten P. teres -risteytysten jälkeläisisolaatista.

MMM Marja Jalli väittelee 23.4.2010 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta The virulence of Finnish Pyrenophora teres f. teres isolates and its implications for resistance breeding. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston keskustakampuksella osoitteessa Siltavuorenpenger 1 B, 1. krs, sali 2 (K170).

Vastaväittäjänä on tuhkapilven vuoksi videoneuvotteluna pidettävässä väitöksessä professori Andrej Tekauz (Agriculture and Agri-Food Canada) ja kustoksena toimii professori Minna Pirhonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis –palvelussa.

Lisätiedot: Marja Jalli 040 763 5055, marja.jalli@mtt.fi

Kuva: Wikipedia