Känkäsen tutkimuksessa kaikkiaan 17:ää kasvilajia kylvettiin kevätviljojen aluskasveiksi vuosina 1991 - 1999 neljällä koepaikalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Tarkempaan tutkimukseen valikoitui näistä kahdeksan.

- Tutkin vuosittain toistuvaa käyttöä kahdella apila- ja yhdellä heinäkasvilla sekä yhdellä apilan ja heinän seoksella. Lisäksi tutkittiin erillisen kylvön korvaavia aluskasvin hajakylvöratkaisuja, typpilannoituksen määrää vuosittain toistuvan aluskasvin yhteydessä sekä aluskasvien siemenmääriä. Erityisesti kiinnostivat viljan jyväsato, aluskasvin kuiva-aine- ja typpisato sekä maan nitraattitypen määrä, Känkänen kertoo.

Tavoite ratkaisee: italianraiheinä vai apila?

Känkänen korostaa kehittämässään mukautuvan aluskasvimenetelmän mallissa aluskasvin valintaa sen mukaan, mikä on tavoitteena: Jos päätavoite on typen huuhtoutumisen vähentäminen, on italianraiheinän ja timotein seos paikallaan. Italianraiheinä (Lolium multiflorum Lam.) kerää maan nitraattityppeä tehokkaimmin syksyllä ja timotei (Phleum pratense L.) keväällä. Muut heinälajit keräävät heikosti typpeä tai haittaavat liiaksi viljan sadontuottoa.

Jos taas tavoitteena on monimuotoisuus, palkokasvien ja muiden kasvien seokset ovat hyvä valinta. Apilat puolestaan sopivat typpilannoitteen korvaajiksi, koska niiden myönteinen vaikutus jyväsatoon on kilpailun aiheuttamaa kielteistä vaikutusta suurempi. Puna-apila (Trifolium pratense L.) ja valkoapila (Trifolium repens L.) sopivat toistuvaan käyttöön: ne luovuttavat sitomaansa typpeä pääkasville lisäämättä olennaisesti huuhtoutumisen riskiä.

- Apilat sopivat aluskasveiksi senkin takia, että niiden kasvu painottuu syksyyn. Heinäkasvien kasvurytmi sopi menetelmään huonommin, mutta lajien välillä oli eroja, väittelijä sanoo.

MMM Hannu Känkänen väittelee 16.4.2010 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Undersowing in a northern climate: effects on spring cereal yield and risk of nitrate leaching (Aluskasvien käyttö pohjoisissa oloissa : vaikutus kevätviljan jyväsatoon ja nitraattitypen huuhtoutumisen riskiin). Vastaväittäjänä on professori Kristian Thorup-Kristensen, Kööpenhaminan yliopisto, ja kustoksena on professori Pirjo Mäkelä. Väitöstilaisuus järjestetään Viikin tiedekampuksella osoitteessa Latokartanonkaari 7 (luentosali B2). Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja sen tiivistelmän voi lukea E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot: Hannu Känkänen Hannu.kankanen@mtt.fi, (03) 4188 2473