19. YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUS - TOIMINNAN TOTEUTTAMINEN

19.1 Johdanto

19.2 Neuvottelukuntatoiminta

19.3 Sektoritutkimuslaitokset

19.4 Työelämäyhteydet

19.5 Alueellinen vuorovaikutus

19.6 Kansainvälinen vuorovaikutus

19.7 Yhdistys- ja järjestötoiminta

19.8 Viestintä

 

19.1 Johdanto

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu ensisijaisesti tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen yhteiskunnalliseen relevanssiin sekä tutkijoiden ja opettajien tuottamiin erillisiin asiantuntijapalveluihin. Tiedekunta edistää tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen avulla yhteistyössä alan muiden toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa uusiutuvien luonnonvarojen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä.

Tiedekunta profiloituu myös muulle yliopistolle ja sidosryhmille hyvänä ja hyödyllisenä yhteistyökumppanina. Tiedekunta ja sen laitokset tukevat toimintansa avulla yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehitystä ja työllisyyttä.

Tiedekunta pitää huolta sen vastuulla olevien alojen työelämän osaamisesta tuottamalla tutkimustietoa ja kouluttamalla työelämän palvelukseen vuosittain noin 200 maisteria ja 30 tohtoria akateemisiksi asiantuntijoiksi.


19.2 Neuvottelukuntatoiminta

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan neuvottelukunta edistää tiedekunnan ja sen eri tieteenaloja edustavien yhteiskunnan keskeisten toimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Neuvottelukunta esittää arvioita tiedekunnan toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja niiden tiedekunnalta edellyttämistä toimenpiteistä, täydennyskoulutuksen tarpeesta sekä määrällisistä ja laadullisista tutkintotavoitteista. Se avustaa tiedekuntaa tutkinnon sisällön suunnittelussa, seuraa ja edistää tiedekunnasta valmistuvien rekrytoitumista työelämään ja edistää opiskelijoiden hakeutumista tiedekuntaan. Neuvottelukunta ylläpitää kiinteitä yhteyksiä elinkeinoelämän ja sidosryhmien kanssa. Harjoittelu, maisterin tutkielmien ja väitöskirjojen laatiminen sekä tutkimusyhteistyö alan yritysten kanssa tutustuttaa opiskelijat opintojen käytännön soveltamiseen ja alan yritystoimintaan sekä edistää valmistuneiden työllistymistä.
Ote dekaanin päätöksestä 10.8.2007 koskien neuvottelukuntaa:

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta kehittää toimintaansa missionsa ”uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ja ihmisen hyvinvoinnin edistäminen tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen avulla” pohjalta myös suunnittelukaudella 2007 – 2009. Tiedekunnalla on soveltavien alojen tiedekuntana ollut perinteisesti hyvät ja kiinteät yhteydet elinkeinoelämään ja sidosryhmiin.

Tiedekunta on tänään päättänyt nimetä Maatalous-metsätieteellinen tiedekunnan neuvottelukunnan 31.03.2010 päättyväksi määräajaksi. Neuvottelukunnan kokoonpano muodostuu siihen pyydettyjen organisaatioiden nimeämistä edustajista ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistänsä sekä tiedekunnan edustajista.

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan neuvottelukunta


19.3 Sektoritutkimuslaitokset

Laaja sektoritutkimuslaitosyhteistyö on maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan erityispiirre ja vahvuus osana yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vastavuoroista kumppanuutta. Sektoritutkimuksella tarkoitetaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimusta. Sektoritutkimuksen avulla hallinnonalat kasvattavat tietopääomaansa ja luovat edellytyksiä yhteiskunnan kehittämiselle.

Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on jo pitkään ollut laajaa tutkimus- ja opetusyhteistyötä useiden sektoritutkimuslaitosten ja -virastojen kanssa. Tiedekunnan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Kuluttajatutkimuskeskus (KTK), Kansanterveyslaitos (KTL), Oy Keskuslaboratorio Ab (KCL), Lihateollisuuden tutkimuskeskus (LTK) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Yhteistyön päämuoto on yhteisissä tutkimushankkeissa, mutta yhteistyötä tehdään merkittävästi myös hankinnoissa, opetuksessa, yhteistyöverkostoissa sekä runsaasti myös projektien ulkopuolella yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keinoin.


19.4 Työelämäyhteydet

Tiedekunnan laitokset tekevät aktiivisesti yhteistyötä elintarvikeketjun eri osia edustavien tahojen kanssa. Työelämäyhteyksiä edistetään mm. vierailevien asiantuntijaluennoitsijoiden, opinnäyteyhteistyön, erikoisharjoittelujen sekä tutkimusyhteistyön avulla.

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ainejärjestöt edistävät osaltaan opiskelijoiden ja työelämän vastavuoroista tuntemusta mm järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja ekskursioita.
Agronomiliitto ja Metsänhoitajaliitto edistävät opiskelijoiden ja työelämän vastavuoroista tietoutta ja kumppanuutta mm. mentoritoiminnan avulla. :

19.5 Alueellinen vuorovaikutus

Alueellista yhteistyötä vahvistavat tiedekunnan tutkimusasemat (Viikin opetus- ja tutkimustila, Hyytiälän metsäasema, Värriön tutkimusasema, Muddusjärven tutkimusasema).
Viikin arboretum, puulajipuisto toimii tutkimus- ja opetuskäytössä sekä suosittuna Vanhankaupungin alueen ulkoilu- ja virkistysalueena.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi tiedekunta ylläpitää ja kehittää yhteistyötä tiedekunnan edustamien koulutusalojen, Hebiot-koulutusohjelman, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, muiden yliopistojen (mm. Joensuu, Kuopio ja Turku) ja ammattikorkeakoulujen (mm. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja Yrkeshögskolan Sydväst) sekä ammattijärjestöjen kanssa.

19.6 Kansainvälinen vuorovaikutus

Kansainvälisestä, globaalista yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta (global societal interaction) on tavoitteena rakentaa tiedekunnan erityinen vahvuusalue, jonka pohjana ovat tiedekunnan missio ja arvot (uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja ihmisten hyvinvoinnin edistäminen) sekä tiedekunnan monitieteisyys, monialaisuus ja monivaikutteisuus.

Tiedekunnan tutkimusryhmien vahva osallistuminen kansainvälisiin, mm. EU-rahoitteisiin tutkimushankkeisiin edistävät tätä päämäärää. Opetuksen ja opiskelun kautta tapahtuvaa kansainvälisyyttä tiedekunta edistää englanninkielisten maisteriohjelmien avulla, joiden tavoitteena on kansainvälisen ja monikulttuurisen toimintaympäristön kehittäminen sekä tiedekunnan kansainvälisen tunnettuuden edistäminen.

VITRI (Viikki Tropical Resources Institute) on organisaatio, jonka toimialaan liittyvää kansainvälistä maaseudun ja luonnonvarojen kestävän käytön kehittämistyötä tehdään yhteistyössä keskeisten toimijoiden, kuten ulkoasiainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön sekä sektoritutkimuslaitosten kanssa.

VITRIn roolia selvennetään ja vahvistetaan kaudella 2007-09 tiedekunnan kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden tutkimuksen ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin edistämiseksi. Tätä kehitystyötä varten tiedekunnassa on käynnistetty selvitystyö. Linkki:

VITRI

Helsingin yliopisto ja Nicaraguan maataloustutkimuslaitos INTA ovat aloittaneet Suomen ulkoministeriön rahoituksella koulutusyhteistyön, joka tuottaa biotekniikan maistereita Nicaraguan maatalouden tarpeisiin. Koulutushanke on osa Suomen Nicaraguaan suuntautuvaa kehitysyhteistyötä, jonka keskeisinä tavoitteina ovat maaseudun elinolojen kehittäminen ja köyhyyden poistaminen.

Tiedekunta on mukana NOVA-yliopistoverkoston jatkokoulutus- ja maisterikurssitarjonnan kehittämistyössä. NOVA on keskittynyt pohjoismaisten jatkokoulutus-kurssien järjestämiseen sekä nykyään yhä enemmän myös perustutkinto-opiskelijoille tarkoitettujen syventävien opintojaksojen järjestämiseen ja maisteriohjelmien suunnitteluun. NOVA tarjosi vuoden 2006 aikana 14 jatkokoulutuskurssia, joista maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitosten järjestämiä oli kolme. Linkki:

NOVA-yliopistoverkosto

Kansainvälistä opiskelijavaihtoa tiedekunta toteuttaa NOVAn, Sokrates- ja Nordplus-ohjelmien sekä yliopiston kahdenvälisten sopimusten ja verkostojen avulla.

Tiedekunnan kutsumien ulkomaalaisten luennoitsijavieraiden asiantuntemusta hyödynnetään laitoksilla ja tiedekunnassa mm. luento-opetuksen ja vastaväittäjinä toimimisen keinoin.


19.7 Yhdistys- ja järjestötoiminta

Tiedekunta kannustaa henkilöstöään osallistumaan oman alansa yhdistysten ja järjestöjen toimintaan ja johtotehtäviin, kuten kansainvälisten kokousten ja kongressien järjestämiseen. Tämä toiminta on tärkeä osa tiedekunnan globaalia vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta, mikä – yhdessä korkeatasoisen tutkimuksen ja asiantuntijuuden kanssa – luo lisämahdollisuuksia mm. kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön ja -rahoitukseen sekä opettaja-, tutkija- ja opiskelijavaihtoon. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kansallisten sekä kansainvälisten opiskelijajärjestöjen toimintaan.

Maatalous-metsäylioppilaiden liiton (MMYL) alaisuudessa toimii kahdeksan opiskelijoiden ainejärjestöä, jotka pyrkivät edistämään oman oppiaineen opiskelijoiden asemaa ja vuorovaikutusta yliopistossa ja sen ulkopuolella. Linkit tiedekunnassa toimiviin opiskelijajärjestöihin ovat osiossa C. (Voimavarat kpl 1, opiskelijat). Linkki:

MMYL

Opiskelijoiden kansainvälistä yhteistyötä ja tietoutta edistävän IAAS:n (International Association of Students in Agricultural and Related Sciences) tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita vaihtamaan kokemuksia, tietoa ja ajatuksia sekä parantaa yhteisymmärrystä edustamiensa alojen opiskelijoiden keskuudessa ympäri maailmaa. Linkki:

IAAS

Tiedekunnan entisillä opiskelijoilla ja yliopistolla on mahdollisuus ylläpitää molempia osapuolia hyödyttävää vuorovaikutussuhdetta Helsingin yliopiston ylläpitämän alumnitoiminnan avulla. Tiedekunnan oma alumnitoiminta on tarkoitus käynnistää lähitulevaisuudessa. Linkki:

Helsingin yliopisto alumneille

19.8 Viestintä

Tiedekunta ja laitokset tiedottavat aktiivisesti toiminnastaan mm. ulkoisten verkkosivujen avulla. Tutkijoita kannustetaan tekemään tutkimustaan ja sen tuloksia tunnetuksi ammattitiedottajaverkoston avustamana suurelle yleisölle.

Tietoisuutta tiedekunnan toiminnasta edistetään myös mm. messujen (esim. Farmari-messut) sekä kampuksella järjestettävien yleisötapahtumien avulla. Yliopistollisen ja yhteiskunnallisen näkyvyyden kannalta merkittävä tapahtuma tulee olemaan vuonna 2008 järjestettävä tiedekunnan 100-vuotisjuhla sekä juhlallinen maisteri- ja tohtoripromootio. Linkki:

Tiedekunnan tiedottajan palvelusivut Alma-intranetissä

[Sivun alkuun]

Päivitetty 03.11.2008