Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Piilonälkä koettelee Mosambikissa, sinkin saanti heikkoa tytöillä

Liisa Korkalo väitös

Mosambikissa sinkin saanti ruuasta on niukkaa: Väitöstutkimuksessa ilmeni, että noin kolmasosalla ei-raskaana olevista tytöistä oli pieni seerumin sinkkipitoisuus. Mosambikilaisten seerumin sinkkipitoisuuksia mitattiin nyt ensimmäistä kertaa.

ETM Liisa Korkalon Helsingin yliopistoon tekemässä väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin Keski-Mosambikin Zambézian maakunnan 14–19 -vuotiaiden tyttöjen piilonälkää. Sillä tarkoitetaan vitamiinien ja kivennäisaineiden puutoksia, jotka yleensä eivät näy päällepäin mutta joista on  haittaa terveydelle. Tutkittavia oli yhteensä 551: Tytöiltä otettiin laskimoverinäytteet ja näytteet kuljetettiin Suomeen. Niistä analysoitiin seerumin sinkkipitoisuus sekä muita ravitsemustilan indikaattoreita.

Tutkimuksissa havaittiin myös, että mosambikilaisten eläinperäisten ruokien osuus sinkin lähteinä on selvästi pienempi verrattuna länsimaisiin lapsiin. Eläinperäisen ruuan sinkki imeytyy paremmin kuin kasviperäisen.

– Tutkittujen tyttöjen sinkin saanti oli niukkaa ja lisäksi ruokavalio sisälsi runsaasti fytaattia, joka heikentää sinkin imeytymistä kasviperäisestä ruuasta, maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa perjantaina väittelevä Korkalo kertoo.

Ruokavaliota tutkittiin 24 tunnin ruuankäytön haastattelumenetelmällä. Väittelijä kokosi mosambikilaisten ruuan koostumustietokannan, jonka avulla haastatteluaineistosta laskettiin tyttöjen ravintoaineiden saanti.

Mangosta saatiin A-vitamiinia

A-vitamiinin puutosta esiintyi etenkin touko-kesäkuussa, mutta mangojen satokauden aikana tammi-helmikuussa tilanne oli parempi.

– Silloin mangoja syötiin runsaasti ja niistä saatiin kohtuullisesti A-vitamiinin esiastetta beeta-karoteenia, Korkalo sanoo.

Anemia on vakava kansanterveysongelma mosambikilaisten tyttöjen keskuudessa ja  tutkimusväestössä esiintyikin raudanpuutetta. Kaupunkilaisilla havaittiin enemmän pieniä seerumin folaattipitoisuuksia kuin maaseudun tytöillä.

– Tämä aiheuttaa huolta siitä, että liittyykö kaupungistumiseen sellaisia ruokavalion muutoksia, jotka johtavat vähäisempään folaatin saantiin, Korkalo toteaa.  

Tutkimuksen aineisto kerättiin kahtena vuodenaikana: Tammi-helmikuussa, niin sanottuna nälän vuodenaikana ja touko-kesäkuussa, maissin sadonkorjuun aikaan. Tutkittavista lähes kolmannes oli nuoresta iästään huolimatta jo tullut äidiksi tai odotti ensimmäistä lastaan.

Mosambik on yksi maailman köyhimpiä maita. Lapsiavioliitot ja teiniraskaudet ovat Mosambikissa erittäin yleisiä. Raskaaksi tulevan tytön oma kasvu voi olla vielä kesken ja lisäksi tulee raskauden aiheuttama lisäys ravinnontarpeeseen. Raskaana olevan äidin piilonälkä lisää lapsen pienen syntymäpainon riskiä ja äitiyskuolleisuutta.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden puutokset heikentävät myös vastustuskykyä ja alentavat työkykyä. Lapsilla puutokset lisäävät kuolleisuutta. Mosambik, kuten monet muutkin kehittyvät maat, on suuren haasteen edessä kun samanaikaisesti pitäisi löytää keinoja aliravitsemuksen ja lihavuuden ehkäisemiseksi.

Liisa Korkalo väittelee 5.2.2016 kello 10 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Hidden hunger in adolescent Mozambican girls: Dietary assessment, micronutrient status, and associations between dietary diversity and selected biomarkers". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XIV, Unioninkatu 34, Helsinki.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Nanna Roos Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena  professori Marja Mutanen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.



Väittelijän yhteystiedot:

Liisa Korkalo
050 584 9781
liisa.korkalo@helsinki.fi



Teksti Pasi Komulainen