Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Maatalousmaan kunnostaminen avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä Etiopiassa

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja ruokaturvaa edistää Etiopiassa parhaiten eroosiosta kärsivän maatalousmaan kunnostamisella: Maan hiilinielu kasvaisi ja orgaanisen aineen lisääntyminen edistäisi maan kasvukuntoa. Saharan eteläpuolinen Afrikka on yksi maapallon haavoittuvimpia alueita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Alueen maataloussektori sisältää merkittävän potentiaalin ilmastonmuutoksen hillinnälle.

Tutkimuksissa havaittiin, että Etiopian maatalousmaan hiilensidonnan potentiaali on aikaisempia arvioita suurempi. Aiemmat arviot perustuivat malleihin, joita ei ole kehitetty Itä-Afrikan olosuhteissa. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että sitomalla hiiltä maatalousmaahan voidaan edistää ruokaturvaa.

–Hiilensidontapotentiaalin hyödyntäminen laajasti Etiopian maatalousmaahan voisi kompensoida jopa täysin ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, kertoo MMM Karoliina Rimhanen, joka väittelee 12. helmikuuta maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Rimhasen tekemissä kokeissa saavutettiin vaihtoehtoisilla maatalouden menetelmillä suurempi maan hiilivarasto kuin perinteisillä tavoilla viljellyissä kontrollilohkoissa: Peltometsäviljelyllä saavutettiin 6–20 vuodessa reilut 11 tonnia hehtaarilta, vapaan laidunnuksen rajoittamisella 6–17 vuodessa yli 9 tonnia hehtaarilta ja viljellyillä terasseilla 5–10 vuodessa miltei 2 tonnia hehtaarilta isompi maan hiilivarasto.

 

Lannasta ja oljesta isoimmat hiilihävikit

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös Etiopiassa sijaitsevien pientilojen hiilen hävikkejä.
Suurimmat hiilihävikit syntyivät puun, oljen ja lannan poltosta ja kotieläinten aineenvaihdunnasta. Maanparannukseen käytettävää hiiltä voitaisiin lisätä vähentämällä kaasumaisia hiilen hävikkejä.

–Menettely voisi kasvattaa oljen ja lannan käyttöä maanparannusaineena. Hävikeistä biomassan poltto olisi jopa täysin vältettävissä, jos käytettäisiin vaihtoehtoisia energialähteitä, Rimhanen toteaa.

Jo nyt ilmastonmuutoksen vaikutukset ravisuttavat entuudestaan eroosiosta kärsiviä maatalousjärjestelmiä. Tulevina vuosikymmeninä pienviljelijöiden on pystyttävä sopeutumaan entisestään lisääntyvään kuivuuteen ja vaikeasti ennustettaviin sateisiin, heikentyviin satoihin ja nouseviin ruoan hintoihin.  

 

MMM Karoliina Rimhanen väittelee 12.2.2016 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "From carbon source to sink - Managing agriculture for climate change mitigation and food production in Ethiopia". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Luentosali B1, Latokartanonkaari 7, Helsinki. 

Vastaväittäjänä on professori Kristina Lindström Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha Helenius.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot:
Karoliina Rimhanen
Puh. 050- 330 8442
karoliina.rimhanen@luke.fi



Teksti Pasi Komulainen