Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Maaperän hiili on vähentynyt peltomailla

Kivennäismaiden maaperän hiili on vähentynyt peltomailla viimeisten vuosikymmenien aikana, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.  Maaperäseurannan perusteella hiiltä on kadonnut kivennäismaiden pintaosasta vuosittain noin 220 kiloa hehtaarilta.

Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevän Jaakko Heikkisen tutkimuksen perusteella suomalaisesta peltomaasta löytyy kuitenkin runsaasti hiiltä. Kivennäismaiden pintakerroksessa (0-15 cm) hiiltä on keskimäärin 41 ja 67 tonnia hehtaarilla riippuen maalajista, viljelykasvista ja alueesta.

Pelloilla havaittava hiilen väheneminen johtuu metsävaiheessa, ennen pellonraivausta, kertyneen hiilen hajoamisesta. Osaltaan väheneminen on aiheutunut viljelystoimien voimaperäistymisestä ja yksivuotisten kasvien viljelyn yleistymisestä. Yksivuotisten viljelyssä maata muokataan säännöllisesti, mikä rikkoo maan hiiltä sitovaa mururakennetta.  Karikkeen laadulla on tutkimuksen perusteella suuri vaikutus karikkeen hajoamisnopeuteen ja siten maahan kertyvän hiilen määrään.

- Havaittu hiilen määrän laskeva suuntaus on epäedullista ilmaston, ympäristön ja kestävän ruuantuotannon kannalta. Pintamaassa tapahtuvat muutokset mahdollisesti heijastelevat syvemmissäkin maakerroksissa tapahtuvia muutoksia. Erityisesti ilmastovaikutusten näkökulmasta olisikin tärkeää saada tietoa syvien maakerrosten hiilivarastosta ja maanviljelyn pitkäaikaista vaikutuksista siihen, Heikkinen toteaa.

Maaperään on sitoutunut enemmän hiiltä kuin maanpäälliseen kasvillisuuteen. Ilmakehään verrattuna maassa on lähes kaksinkertainen määrä hiiltä. Tästä syystä pienikin muutos maaperän hiilen määrässä voi vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ja siten ilmaston muutokseen. Maatalousmaiden hiili on tärkeässä roolissa, koska lähes 38 prosenttia maapallon maa-alasta on peltokäytössä ja maatalousmailla ihmistoiminnan vaikutus on suurta. Maan eloperäinen aines koostuu pääosin hiilestä, ja siten maaperän hiili luo myös perustan peltoviljelylle ja ruuan tuotannolle.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisiin kivennäismaiden peltoihin varastoituneen hiilen määrä ja siinä tapahtuneet muutokset viimeisten vuosikymmenien aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksiin johtaneita syitä. Hiilivarastossa tapahtuneiden muutosten ymmärtäminen avaa myös maaperän hiilen tulevaa kehityssuuntaa ja ilmastovaikutusta. Tutkimus perustui valtakunnallisen maaperäseurannan aineistoon sekä Upsalan ja Pushchinon pitkäaikaiskenttäkokeisiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös kahta maaperän hiilimallia (Yasso07 ja RothC).


Jaakko Heikkinen väittelee 11.3.2016 kello 12.15 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Carbon storage of Finnish agricultural mineral soils and its long-term change". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Viikki, Latokartanonkaari 7, B4-sali, Helsinki.

Vastaväittäjänä on professori Hannu Ilvesniemi Lukesta ja kustoksena on professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.


Lisätiedot:
jaakkohe@mappi.helsinki.fi