Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Kättä pitempää vieraslajien tunnistukseen

Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta haitalliset lajit tulisi torjua ajoissa. Yliopistonlehtori Petri Nummi on ollut mukana tekemässä kattavaa Suomen vieraslajeja koskevaa kirjaa.

Kansainvälinen kauppa on vilkastunut, ja tavara liikkuu rajojen yli vapaammin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Yksityishenkilönkin on helppo tilata netin kautta kasveja ulkomailta tai poiketa eteläisen naapurin kasvitoreilla hakemassa täydennystä puutarhaansa.

Mullan, kasvinosien ja pakkausten mukana Suomeen voi kuitenkin saapua kutsumattomia vieraita. Mahdolliset uhat eivät kuitenkaan rajoitu yksityistuontiin, kuten Vantaalla syksyllä paljastunut aasianrunkojäärien pääsy luontoon osoittaa.

Vaikka kasveihin liittyvät vieraslajitapaukset ovatkin olleet viime aikoina eniten esillä, vuosien kuluessa vieraslajeja on ilmaantunut lähes kaikkiin eliöryhmiin. Monet vieraat nisäkäslajit ovat saapuneet Suomeen jo vuosikymmeniä sitten, joten niitä ei usein edes pidetä vieraslajeina.

Tunnista ja torju tarpeen mukaan

Vieraslajiksi nimittäminen ei sinänsä tarkoita, että laji pitäisi torjua. Kukin maa määrittelee haitalliset vieraslajinsa, ja ne luetellaan EU:n tasolla maakohtaisesti. Vieraslajeista säädetään viime vuoden alusta voimaan tulleessa EU:n vieraslajiasetuksessa ja muutaman kuukauden voimassa olleessa Suomen vieraslajilaissa.

Kansalaisilla on velvoite torjua ja ilmoittaa haitallisia vieraslajeja. Siitä huolimatta osa vieraslajeista jatkaa voittokulkuaan.

– Esimerkiksi kanien leviäminen olisi voitu estää, jos niin olisi haluttu, toteaa yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Petri Nummi on ollut mukana kirjoittamassa äskettäin ilmestynyttä, vieraslajeja esittelevää Jättiputkesta citykaniin – Vieraslajit Suomessa -kirjaa. Kirjassa kerrotaan niin vieraslajien menestystarinoista kuin vähemmän onnistuneista siirroista. Siinä annetaan myös käytännön neuvoja haittojen torjuntaan ja eväitä ymmärtää vieraslajikeskustelun monia puolia.

––––––––––

Maiju Lehtiniemi, Petri Nummi ja Erkki Leppäkoski: Jättiputkesta citykaniin - Vieraslajit Suomessa (Docendo 2016) ISBN 978-952-291-238-1, sidottu, 160 sivua.

Linkkejä

Kuva: Linda Tammisto