Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Majavat ovat luonnon insinöörejä

Majavista on moneksi – ne puuhailevat esimerkiksi vesistöjen ja eri aineiden kierron lisäksi ekosysteemin kanssa. Niiden räjähdysmäinen kasvu Suomen luonnossa on korostanut tutkimuksen tärkeyttä.

- Majavat ovat tärkeitä luonnolle, sillä niiden tulvaustoimet monimuotoistavat vesien ja vedenvarren eliöyhteisöjä. Ne vaikuttavat ekosysteemi-insinööreinä myös esimerkiksi vesitalouteen ja eri aineiden, kuten hiilen, kiertoon, riistaeläintieteen yliopistonlehtori Petri Nummi metsätieteiden laitokselta sanoo.

Nummi on tutkinut majavia kolmisenkymmentä vuotta. Aihe ei ole menettänyt kiinnostavuuttaan, sillä majavat pystyvät ihmisen lailla muuttamaan elinympäristöään sopivaksi.

Majavilla suuri merkitys kautta historian

Majavista erikoisia tekee niiden rakennuskyky, joka on vertaansa vailla: ne laativat patoja muodostaakseen tulva-altaita, jotka palvelevat niitä ravinnonhankinnassa, ja kanavia, joissa ne uittavat rakennustarvikkeensa. Näin majava edesauttaa ympäristön soveltumista lukuisille muille lajeille.

- Juuri nuo vaikutukset moniin lajeihin, selkärangattomista sammakoihin ja sorsista lepakoihin ovat olleet oman tutkimukseni kohteita; mutta myös esimerkiksi majavien sosiaalinen elämä on monivivahteista. Lisäksi majavalla on ollut ihmiselle suuri merkitys niin historiallisena kuin esihistoriallisenakin aikana, Nummi kertoo.

Majava on viimeisten 100 vuoden aikana runsastunut räjähdysmäisesti Euroopassa.

- Majavakanta on kasvanut tuhannesta eläimestä noin miljoonaan. Suurella määrällä majavia on myös voimakkaita vaikutuksia, ja näiden vaikutusten tunteminen on tärkeää, Nummi sanoo


Vieraslajeja Suomeen

Oma lukunsa tutkimuksessa on majava vieraslajina.

- Suomeenhan on alkuperäisen euroopanmajavan lisäksi tuotu myös amerikanmajavia. Tämä on yksi ajankohtainen aihe tutkimuksen saralla, Nummi kertoo.

Nummen kiinnostus talttahampaisia metsureita kohtaan on poikinut myös kirjan, josta hän teki ensimmäinen version uransa alkumetreillä.

- Kirjoittamani majava-aiheisen kirjan ensimmäinen versio ilmestyi 1980-luvulla, jolloin aloittelin biologin uraani. Palasin aiheeseen ja työstin uutta kirjaa viime kesänä, jolloin sen kirjoittaminen oli varsin miellyttävää väljempien aikataulujen myötä, Nummi sanoo.


Majavasta musiikkia ja kirjoja

Kirjan lisäksi majavat ovat innoittaneet Nummea lastenmusiikin tekoon.

- Maja-majava levyllä on lauluja monista muistakin kosteikkojen nisäkkäistä, kuten saukosta ja piisamista, Nummi kertoo.

Ajatus majava-aiheisesta, uutta tutkimustietoa sisältävästä kirjasta oli kypsynyt Nummen mielessä pidemmän aikaa.

- Olin aktiivisesti ja passiivisesti keräillyt siihen sopivia palasia. Majavatutkimus on ollut viimeiset 10-15 hyvin vuotta aktiivista, joten paljon kaikenlaista löytyi. Kaikesta tästä muodostui reilusti yli satasivuinen Majavan lammella –niminen kirja, joka on ilmestynyt viiko sitten, Nummi kertoo.

Kirjassa pureudutaan majavien rakennustaitojen lisäksi niiden perhe-elämään, vaikutukseen moniin muihin lajeihin, sekä merkitykseen ihmisen historiassa.

LISÄTIETOA:

Teksti: Pia-Leena Heikkilä
Kuva: Sari Holopainen

.