Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Poimintahakkuiden optimointiin tarvitaan monitieteisiä malleja

Muutokset metsälaissa sallivat metsien poiminta- ja pienaukkohakkuut avohakkuiden vaihtoehtoina. Avohakkuuseen perustuvaa metsätaloutta pidetään taloudellisesta ylivertaisena, vaikka tutkimustuloksia käsityksen tueksi on ollut niukasti.

Suomen metsälaissa vuoden 2014 alusta voimaan tulleet muutokset lisäävät metsänomistajien vapauksia metsiensä hoidossa ja sallivat metsien poiminta- ja pienaukkohakkuut avohakkuiden vaihtoehtoina. Metsäpolitiikassa tehty periaatteellinen muutos on suuri, koska aikaisemman lainsäädännön yhtenä päätavoitteena oli ohjata metsänomistajat hoitamaan metsiään poimintahakkuiden sijaan avohakkuin.

Poimintahakkuisiin perustuva metsien hoito lisää mahdollisuuksia metsien käytön ja metsäluonnon suojelun yhteensovittamisessa. Lisäksi viimeaikaisessa tutkimuksessa on korostettu metsien heterogeenisuuden merkitystä sopeuduttaessa ilmastomuutokseen ja mahdollisesti lisääntyviin hyönteistuhoihin. Ilmastomuutoksen edetessä luonnolliseen uudistumiseen perustuvat heterogeeniset metsät saattavat sisältää monia etuja verrattuna tasaikäisrakenteisiin yhden puulajin metsiin.

Pääasiallinen syy suosia avohakkuuseen perustuvaa metsätaloutta on käsitys tämän metsänhoitomuodon taloudellisesta ylivertaisuudesta verrattuna vaihtoehtoihin. Taloudellisia tutkimustuloksia tämän käsityksen tueksi on kuitenkin ollut niukasti. Lisäksi valtaosa julkaistuista tutkimuksista perustuvat virheelliseen tapaan laskea poimintahakkuisiin perustuvan metsätalouden taloudellinen tulos. Skandinavian Journal of Forest Research julkaisuun (2014, 29(8): 777-792) hyväksytyssä suomalaisessa tutkimuksessa (Rämö, J., and Tahvonen, O. Economics of harvesting uneven-aged stands in Fennoscandia) yhdistetään norjalaisten tutkijoiden ekologinen malli metsien kasvusta talousteoreettisesti perusteltuun kuvaukseen poimintahakkuista, jotka optimoidaan soveltaen dynaamisen optimoinnin menetelmiä.

Tutkimuksen perusteella taloudellisesti parhaan tuloksen tuottavat poimintahakkuut merkitsevät suurimpien puiden (rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20-25cm) poimintaa 15 vuoden välein siten, että metsän tiheys pidetään riittävän alhaisena luonnollisen uusistumisen varmistamiseksi. Kuusen kohdalla näin toteutetut poimintahakkuut tuotavat avohakkuisiin perustuvaan metsänhoitoon verrattuna kilpailukykyisen taloudellisen tuloksen ja noin 6m3 vuotuisen hehtaarikohtaisen tuotoksen. Tämä tulos tukee aikaisempia vastaaviin dynaamisiin malleihin perustuvia taloudellisia tutkimuksia. Norjalainen metsien kasvun ekologinen malli mahdollisti poimintahakkuiden optimoinnin myös männylle ja koivulle. Näiden kohdalla sekä taloudellinen tulos että kuutiotuotos jäivät vaatimattomiksi. Nämä tulokset ovat selvästi ristiriidassa joidenkin aikaisempien suomalaisten tulosten kanssa, jotka perustuvat suomalaiseen aineistoon metsien kasvusta ja virheelliseen taloudelliseen malliin.

Metsien hakkuiden optimointi soveltaen mahdollisimman yleispäteviä malleja on kiinnostava tieteellinen ongelma uusiutuvien luonnonvarojen taloustieteessä, jossa kehitetään luonnonvarojen käytön mahdollisuuksia soveltamalla kansantaloustieteen mikroteoriaa, luonnonvaroja kuvaavia ekologisia malleja ja matemaattista optimointia. Aikaisempaa monipuolisemmat metsien käyttöä kuvaavat taloudellis-ekologiset mallit ja uusien tehokkaiden optimointimetodien soveltaminen tarjoavat tähän tarkoitukseen poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat. Tutkimuksessa kehittyvää ymmärrystä ja metodeja voidaan soveltaa myös muiden luonnonvarojen käytön kehittämiseksi. Tutkimuksessa edetään seuraavaksi optimoimalla poimintahakkuita usean puulajin metsissä.

Lisätietoja: Janne Rämö, Olli Tahvonen, Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto