Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Optimistinen geneetikko

Maataloustieteiden laitoksella kotieläinten jalostustieteen professorina aloittaneen Asko Mäki-Tanilan mukaan eläinjalostus on optimismia: Kun on tietoa, valinta on tehokas väline muuttaa asioita paremmiksi.

Rakkaus matematiikkaan veti aikoinaan Asko Mäki-Tanilan kasvinjalostuksesta kotieläinten jalostuksen pariin.

- Kotieläinpuolella käytetään enemmän matematiikkaa ja tilastotieteen menetelmiä, mikä kiehtoi minua. Jalostus on monimutkainen systeemi, joka saadaan tilastotieteen avulla puristettua melko yksinkertaiseksi, hallittavaksi ja ennustettavaksi, syyskuun alussa työssään aloittanut professori kertoo.

Hän on tutkimuksessaan paneutunut jalostuksen perustaan: Millaista perinnöllistä vaihtelua on ja miten sitä voidaan hyödyntää?

- Nykyisillä molekyyligenetiikan keinoilla on helppoa löytää vikageenejä. Menetelmät ovat periaatteessa samoja eri eläinlajeilla, kuten meillä esimerkiksi lehmillä ja sioilla. Viime aikoina olen jalostuksessa tehnyt töitä myös poroista.

Lypsykarjan hyvinvoinnin ja tuottavuuden tutkimuksella on tiedekunnassa pitkät perinteet. Myös Mäki-Tanilalla on suunnitelmissa tehdä lehmiin liittyvää tutkimusta.

- Kun maitotuotosta halutaan lisätä, on tärkeä tutkia, miten se vaikuttaa lehmän terveyteen ja esimerkiksi poikimisiin. Suomessa on tällaiseen työhön olemassa hyvät aineistot.

Kansainvälisyys palkitsee

Työ eläinjalostuksen parissa on professorin mukaan palkitsevaa, koska oman työnsä tulokset voi nähdä melko nopeasti. Myös alan kansainvälisyys ja hyvät yhteistyömahdollisuudet viehättävät Edinburghin yliopistosta väitellyttä Mäki-Tanilaa.

- Esimerkiksi lypsykarjan jalostuksessa on ollut hyvää yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa jo pitkään. Suuriin kansainvälisiin jalostusalan yrityksiin on tärkeää pitää yhteyttä.

MTT:ltä tiedekuntaan siirtynyt professori painottaa myös lähempien yhteistyökumppanien merkitystä.

- Viikin kampuksella ja alan sektoritutkimuslaitoksissa tutkitaan usein samoja aiheita eri näkökulmista. Hyviä yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi eläinlääketieteen, genetiikan ja evoluutiobiologian kanssa.

Opiskelijoille tuore professori haluaa antaa tukevan kivijalan menetelmäpuolella. Kun välineet ovat kunnossa, pärjää tulevaisuudenkin jalostushaasteissa.

Klassista, Rauman murteella

Töiden vastapainoksi Asko Mäki-Tanila harrastaa kulttuuria. Erityisesti klassinen musiikki on lähellä sydäntä. Kunto puolestaan kohenee suunnistamalla.

Helsinkiläistynyt professori viettää edelleen paljon aikaa Rauman kyljessä kotopuolessa , jossa hän varttui lypsykarjatilalla.

- Toinen puoli sydämestä on Pyhärannassa. Siellä on tuttu pieni kylä ja raumalaiselle aina rakas meri.

Teksti ja kuva: Sanna Schildt