Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Tehokkuusoppia maatalousyrittäjille

Maatalous on suunnilleen yhtä tehokasta Ranskan muhevimmilla viljelysalueilla ja Etelä-Pohjanmaan aakeilla laakeilla – ainakin, jos vertailu tehdään niin, että olosuhteet otetaan huomioon.

- Molemmilla alueilla voi olla tehokas eli saavuttaa sen, mikä on niissä olosuhteissa mahdollista. Sen sijaan tuottavuudessa on suuria eroja. Sama panos ei tuota pohjoisessa yhtä hyvää tuotosta. Syynä ovat juuri olosuhteet. Kasvukauden pituudelle ja lämpötilalle viljelijä ja karjankasvattaja kun eivät voi mitään, syyskuun alussa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitoksella professorina aloittanut Timo Sipiläinen selittää.

Maatalouden tuottavuuteen ja tehokkuuteen paneutunut mies tähdentää, että olosuhde-erojen huomioon ottaminen tehokkuuslaskelmissa ei ole kovin helppo tehtävä.

Argumentteja tukineuvotteluihin

Sipiläisen tutkimusten on tarkoitus tuottaa tietoa, joka auttaisi maatalousyrittäjiä mahdollisimman tehokkaaseen ja tuottavaan yritystoimintaan.

- Vastaisuudessa haluaisin ottaa opetuksessa enemmän esiin strategian näkökulmaa ja tavoitteellisuutta. Miten tuotanto pitäisi organisoida, jotta tuottavuus ja tulos paranisivat pitkällä aikavälillä?, Sipiläinen selittää.

Kylmässä Pohjolassakin maatalouden kestävän tehostamisen kannalta aivan keskeistä on maatalousyrittäjän ja hänen työntekijöidensä osaaminen sekä tuotannon järkevä suunnittelu.

Viljelijöiden lisäksi myös Suomen valtio on ottanut vaarin tuottavuustutkimuksesta. Poliitikot ja virkamiehet ovat hyödyntäneet Sipiläisenkin laskelmia Euroopan unionin kanssa käydyissä maataloustukineuvotteluissa.

Taloustieteessä tuottavuutta ja tehokkuutta on mitattu ja pohdittu jo pitkään. Myös maatalouden tuottavuutta mitattiin innokkaasti vielä 1970-luvulla, kunnes muut tarkastelukulmat syrjäyttivät suuntauksen. Yrittäjänäkökulma palasi voimalla tutkimukseen vasta 2000-luvulla.

- Nykymuodossaan maatilat ovat yrityksiä siinä missä muutkin. Vaikka toki tällä alalla on omat erityispiirteensä, Sipiläinen tähdentää.

Kouriintuntuvaa kokemusta

Vaikka Sipiläinen pyörittelee paljon numeroita ja taulukoita, on hänellä maatalouden tuottavuuteen myös varsin konkreettinen kosketus. Mies näet omistaa pienen tilan Orimattilan Artjärvellä. Tallissa on muutama hevonen, ja pelloilla kasvaa kauraa ja heinää.

- Oman tilan kautta pysyy tuntuma alaan ja pääsee ihan eri tavalla tekemisiin muiden viljelijöiden kanssa, Sipiläinen tuumaa kotitilastaan.

Teksti: Anu Valllinkoski
Kuva: Sanna Schildt