Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki


Mehiläisten kaupunkitarhaus lisääntyy vuosi vuodelta

Mehiläisillä on monia tärkeitä tehtäviä luonnossa, ja niiden pesimiseen liittyy kiehtovia tapoja ja perinteitä. Mehiläiset ja niiden tuottama hunaja maistuu monelle, mutta yhä useampi kaupunkilainen innostuu myös hoitamaan niiden kaupunkitarhausta.

- Tarhamehiläinen on todennäköisesti maailman tärkein yksittäinen eliölaji. Maailman kukkakasvilajeista 80 prosenttia tarvitsee hyönteispölytystä,  ja mehiläiset hoitavat niistä 85 prosenttia, maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen maataloustieteiden laitokselta sanoo.

Tarhamehiläiset eivät elä Suomessa luonnonvaraisina, vaan niitä hoidetaan - kuten muitakin kotieläimiä - erilaisissa tarhoissa. Helsingissä yksi sellainen löytyy Töölöstä. Kaupunkimehiläistarhaus on nostanut suosiotaan vuosi vuodelta.

- Luonnossa mehiläiset perustavat kotinsa puunkoloon tai muuhun vastaavaan onkaloon. Yhdyskunta elää siellä ja siihen voi kuulua kerrallaan 50 000-80 000 yksilöä, talvisin tosin vähemmän. Kaupunkilaisversiot ovat ihmisten rakentamia, Hokkanen kertoo.

Pesässä kuningatar on pomo

Hunaja maistuu monelle, mutta harva tietää kuinka paljon muutakin kiehtovaa tapahtuu mehiläispesässä.

- Mehiläispesässä on tarkka rakenne ja valtahierarkia, sillä mehiläiset ovat kukin erikoistuneet omaan alaansa. Pesästä löytyy kuningattaren lisäksi kuhnureita, työläisiä ja toukkia. Esimerkiksi työläiset hoitavat eri tehtäviä – osa muun muassa pitää toukkia lämpiminä, osa vartioi pesää ja osa rakentaa kennoja, Hokkanen selittää.

Kuningatarmehiläinen on pesän ainoa lisääntymiskykyinen naaras, joka voi elää jopa 4-5 vuotta. Pian syntymänsä jälkeen se lähtee häälennolle, jonka aikana se voi saada haltuunsa jopa sata miljoonaa siittiötä.

- Kuningatar tekee yleensä muutaman lennon, jonka jälkeen se palaa pesään munimaan uusia jälkeläisiä. Varastoidut siittiöt riittävät kuningattarelle koko sen elämän loppuun saakka, Hokkanen tarkentaa.

Mehiläiset merkittäviä maailmanlaajuisesti

Kaiken kiehtovuutensa lisäksi mehiläiset ovat tärkeitä myös maailman ruokatilannetta silmälläpitäen.

- Monet viljelykasvit sekä hedelmä- ja marjakasvit ovat pitkälti riippuvaisia mehiläisistä. Tällaisia ovat esimerkiksi omenat, mansikat, mustikat ja puolukat. Esimerkiksi herukka nojaa täysin mehiläisten ja muiden pölyttäjähyönteisten apuun, Hokkanen kertoo.

Lisäksi kaikki maailman lykopeeni on hyönteispölytteisten kasvien tuottamaa.

- Myös muut elimistöä suojaavat antioksidantit, kuten yli 90 prosenttia C-vitamiinista, iso osa A-vitamiinista ja karotinoideista ovat näiden kasvien tuottamia. Lista jatkuu myös valtaosalla rasvoista, kalsiumista, fluoridista ja foolihapoista, Hokkanen kertoo.

Tutkijoita on viime vuosina huolestuttanut mehiläisten riesaksi muodostuneet punkki- ja sienitaudit.

- Mehiläiset ovat liian tärkeitä menetettäviksi. Niitä ei pidä päästää hupenemaan, vaan mehiläisten selusta pitäisi turvata tulevaisuudessakin, Hokkanen sanoo.

Lisää aiheesta Yle Areenan kaupunkitarhauksesta tehdyssä videohaastattelussa >>>
Teksti ja kuva: Pia-Leena Heikkilä