Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Bisnesajattelu vetää nuoria maatalousopintoihin Keniassa

Jotta kaikille maailman ihmisille saadaan riittävästi kunnollista ruokaa, on ratkaistava nopealla aikataululla monia ongelmia. Avainroolissa ruoan tuotanto, maatalous, sekä ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun sille tuottamat paineet. Silti maatalous ei kiinnosta nuoria Afrikassa, kuultiin Euroscience Open Forum -konferenssissa Kööpenhaminassa.

Konferenssissa globaaleista ruokaturva-aiheista puhunut maatalousekonomian professori Willis Oluoch-Kosura Nairobin yliopistosta kertoi, että yhtenä pulmana Keniassa on maataloutta harjoittavien ikääntyminen.

- Maataloudessa työvoimasta suuri osa on pientilallisia ja naisia. Viljelijät vanhenevat, mutta vaikka nuorten työttömyys on kova, maatalous ei heitä kiinnosta.

Nuorten kiinnostusta maataloutta kohtaan vähentävät heikot tulonäkymät ja tuotannon kehittämisen vaikeus nykyisellä tuotantorakenteella. Lisäksi ala ei ole muodikas.

- Nuoria kiinnostaa bisnes. He haluavat jotain vetävämpää ja elegantimpaa kuin perinteinen maatalous.

- Olemmekin Nairobin yliopistossa muuttaneet näkökulmaa. Ennen opinnoissa keskityttiin tiukemmin tuotantoon. Nyt ideana on agribisnes, jossa huomioidaan koko tuotanto- ja kulutusketju. Mukana on liike-elämän näkökulma, Oluoch-Kosura sanoi.

Aiemmin maataloudessa oli suurena ongelmana kehitysmahdollisuuksien rajallisuus. Uudenlaiset luotonsaantimahdollisuudet pistävät vauhtia modernisointiin. Esimerkiksi kasvihuoneet ja muu teknologia tuovat uusia vaihtoehtoja osaaville nuorille.

- Hakijamäärät maatalousalan opintoihin ovat lähteneet hyvään kasvuun. Siinä samalla opiskelijat sitten kiinnostuvat muistakin suuntautumisvaihtoehdoista, Oluoch-Kosura kertoi.

Viikistä viemisiksi osaamista

Korkeamman maatalousalan osaamisen kannalta monissa Afrikan maissa ongelmana on riittävän korkeasti koulutettujen yliopisto-opettajien puute. Kehittyneempien maiden apu nuorison kouluttamisessa otetaankin mielihyvin vastaan.

Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuu vuosittain useita afrikkalaistaustaisia opiskelijoita. Vaikka kasvit, eläimet, maaperä ja yhteiskunta ovatkin erilaisia, saatua tietoa voidaan yhtä lailla soveltaa myös kehitysmaissa.

- Tärkeintä on oppia, kuinka uutta tietoa tuotetaan objektiivisesti ja kriittisesti tutkimuksen keinoin, professori Jari Valkonen painottaa.

- Itä-Afrikassa yliopisto-opinnot jäävät suomalaisittain katsottuna lähinnä ammattikorkeakoulutasolle. Sikäläisiä nuoria pitää kouluttaa maisteri- ja tohtoritasolle, jotta he osaavat hyödyntää uusinta tietoa ja uusia menetelmiä. Valkonen kertoo.

Esimerkiksi juuri ruokaturvan parissa olisi korkeakoulutetuille kysyntää. Kasvinjalostusta tehdään Afrikassa kansallisissa tutkimuslaitoksissa sekä ulkomaisten rahoittajien tukemissa ohjelmissa. Tavoitteena on kullekin maalle tärkeiden ruokakasvien sadon ja viljelyvarmuuden parantaminen.

Jari Valkonen toivoo, että ulkomaisilla opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet harjoitella oppimaansa jo Suomessa ja mahdollisesti jopa löytää täältä alku uralle. Nykyisellään ulkomaisten opiskelijoiden kontaktipinta suomalaiseen maatalouteen jää ohueksi.

- Ulkomaisille maisteriopiskelijoille pitää saada järjestettyä harjoittelu suomalaisilla tiloilla, yrityksissä tai asiantuntijaorganisaatioissa. Siten heidän tietämyksensä maatalouteen liittyvistä ratkaisuista Suomessa ei jää mielikuva-asteelle, vaan edistää opinnoissa saadun tiedon soveltamista kotimaassa.

Teksti: Sanna Schildt
Kuva: 123rf