Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Maatila voi pienentää energiakustannuksiaan monella tavalla

Maatalouden energiakustannusten osuus kokonaiskustannuksista on kasvanut. Tähän vaikuttavat muun muassa energian hinnan nousu, lisääntynyt koneellistuminen ja työvaiheiden automatisointi. Energiankulutukseen onkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Maaseudun energia-akatemia -hanke keräsi kattavan tietopaketin maatalouden ja maaseudun energiankäytöstä ja energiatehokkuudesta.

- Energiankäytön perusteet on nyt selvitetty ja niitä voidaan soveltaa käytännössä tiloilla ja päätöksenteossa, hankkeen vetäjä Jukka Ahokas Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta kertoo.

Energiankulutus vaihtelee paljon eri tilojen välillä. Kulutus vaihtelee myös samantyyppisillä tiloilla, mikä kertoo siitä, että mahdollisuuksia energian säästämiseen on olemassa. Kulutukseen vaikuttavat muun muassa tuotantomenetelmät, koneet ja laitteet sekä toimintatavat.

- Kulutuksen seuraaminen on avainasemassa, kun energiaa halutaan säästää. Tilan on helppo aloittaa kulutuksen seuranta esimerkiksi kirjaamalla ylös polttoaineen ja sähkön kulutus.

Maataloudessa käytetään energiaa sekä suoraan että epäsuorasti. Suoria energiapanoksia ovat esimerkiksi lämmitys- ja moottoripolttoaineet sekä sähkö. Epäsuoralla energialla tarkoitetaan palvelun tai tuotteen, kuten ostorehujen tai lannoitteiden valmistamiseen kulunutta energiamäärää.

- Epäsuoriin energiapanoksiin kuluu esimerkiksi lypsykarjatiloilla noin 60–85 prosenttia kaikesta kulutetusta energiasta. Rehujen tuotannossa lannoitteiden, erityisesti typpilannoitteiden, valmistus vie paljon energiaa.

Lannoitteet ovat kasvinviljelytilan suurin energiapanos

Kasvintuotantotiloilla eniten energiaa tarvitaan lannoitteisiin, viljan kuivaukseen ja moottoripolttoaineisiin. Lannoitteiden osuutta kasvintuotannon energiapanoksesta voidaan pienentää tehostamalla ravinnekiertoa ja käyttämällä viljelykierrossa typensitojakasveja.

Viljankuivauksen kulutusta voidaan pienentää eristämällä kuivuri. Kotieläimille syötettävä vilja voidaan kuivauksen sijaan säilöä hapottamalla tai varastoimalla se ilmatiiviiseen siiloon.

- Koneiden oikeat säädöt, säännöllinen huolto ja energiaa säästävä ajotapa vähentävät peltotöissä käytettävän polttoaineen määrää.

Kotieläintuotannossa rehut ovat suurin energiapanos. Sika- ja siipikarjataloudessa eläinrakennusten lämmittämiseen kuluu myös huomattava määrä suoraa energiaa.

- Lämmitysenergian tarvetta voidaan vähentää riittävällä lämpöeristyksellä, lämmön talteenotolla ilmanvaihdon poistoilmasta sekä tarkasti säätyvällä ilmanvaihdolla. Vaikka lämmönvaihtimia käytetään jo yleisesti yksityistalouksissa, ei niiden käyttö ole yleistynyt maataloudessa hankalien käyttöolojen vuoksi. Maidon jäähdytyksen ja veden lämmityksen energiankulutusta voidaan vähentää huolehtimalla siitä, että maitohuone on riittävän viileä ja ottamalla talteen maidon hukkalämpö.

Valaistuksen ja ilmanvaihdon tarkka säätö säästää myös energiaa.

Maaseudun energia-akatemia -hankkeen 2010–2014 rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeessa olivat mukana Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos, Agroteknologia, Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö.

Hankkeen aikana tuotettu laaja aineisto löytyy energia-akatemian verkkosivuilta >>

Lisätiedot: tohtorikoulutettava Mari Rajaniemi mari.rajaniemi@helsinki.fi, yliopistonlehtori Hannu Mikkola, hannu.j.mikkola@helsinki.fi

Teksti: Sanna Schildt
Kuva: Wilma Hurskainen