Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Tutkimusrehut teinihanhien suihin

Maataloustutkijat ovat voimattomia kasvavan valkoposkihanhilauman edessä. Niiden herkuttelu vaikeuttaa kotieläinten ravitsemustutkimuksia. Ääni ja laser eivät auta – mikä neuvoksi?

Valkoposkihanhia on tepastellut Viikin pelloilla 1990-luvun puolivälistä lähtien. Viimeisten kymmenen vuoden aikana hanhikanta on kasvanut räjähdysmäisesti. Rauhoitetut hanhet aiheuttavat tuhoa tuotantoviljelyksillä syömällä viljanorasta ja nurmea.

- Satotappiot ovat olleet useiden tuhansien eurojen luokkaa. Tutkimusaloille tehtyjä tuhoja ei kuitenkaan voi laskea vain euroissa, Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Miika Kahelin kertoo.

Tänä kesänä pelloilla viihtyvä, noin 600 pesimättömän teinihanhen lauma on syönyt reilut kolme hehtaaria ohraa. Viimeisen viikon aikana niiden nokkiin on kadonnut seitsemän hehtaarin valkolupiini-vehnä-koeala.

- Nyt pilalle syöty koeala liittyy Kestävä tehokkuus -tutkimushankkeeseen. Pellolla piti tuottaa koerehua ensi talven ruokintakokeeseen ja tutkia, miten seoskasvuston kasvattaminen ja sadonkorjuu kokoviljasäilörehuksi onnistuu.

Teinihanhien lauma on vain esimakua siitä, millainen kuhina Viikissä käy syksyllä. Viime syksynä hanhia laskettiin olevan pelloilla yli 4500.

- Kaikki syyskylvöisten kasvien koeruudut ovat uhattuja, koska pelloille syksyllä kerääntyvä parvi on niin massiivinen, Miika Kahelin sanoo.

Cityhanhi ei pienestä hetkahda

Hanhien häätöön on opetus- ja tutkimustilalla kokeiltu konsti jos toinenkin. Laajoja viljelyksiä on mahdotonta suojella verkoilla. Hanhia on yritetty houkutella hanhenkuvilla sellaisille lohkoille, missä ne voisivat rauhassa syödä aiheuttamatta liikaa haittaa. Luonnollisesti kuitenkin vain paras herkku kelpaa hanhille.

- Houkutuskasvien viljely on mahdotonta, koska mitään kasvilajia ei saa pysymään koko kesää sellaisessa kehitysvaiheessa, että se houkuttelisi hanhia läpi kesän. Eikä koskaan voi tietää, mikä niille milloinkin maistuu, Kahelin tuskailee.

Hanhia karkottamaan viritetyt ääni- ja laserkarkottimet tai lippusiimat toimivat vain hetken. Pelkäämättömät citylinnut huomaavat nopeasti, ettei niistä ole niille vaaraa.

- Rajumpien karkotusmenetelmien, kuten nestekaasutykin tai ampumisen, käyttöön emme ole saaneet lupaa.

Kovat piippuun?

Lintujen valikoitu ampuminen on osoittautunut esimerkiksi Ruotsissa tehokkaaksi karkotusmenetelmäksi. Linnut pysyvät poissa niiltä lohkoilta, joilla niitä on ammuttu. Jo muutaman linnun poistamisella saadaan koko parvi oppimaan pelkäämään ihmistä.

EU:n lintudirektiivi antaa mahdollisuuden poiketa rauhoituspäätöksestä, mikäli linnut aiheuttavat vakavaa vahinkoa viljelyksille. Kahelin toivookin, että Viikkiin heltiäisi lupa hanhien ampumiseen.

- Ampumista kaupunkimiljöössä kauhistellaan, mutta meidän pelloiltamme metsästetään jo nyt joka syksy supikoiria ja kettuja Vanhankaupunginlahden linnuston suojelemiseksi. Samanlaisella huolellisella metsästyksellä voitaisiin hanhikantaakin saada järkevämmäksi.

Teksti: Sanna Schildt
Kuva: Hannu Mikkola