Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Millaisia kotimaisia omenoita suomalaiset haluavat ostaa?

Omenanviljely on eräs voimakkaimmin kasvavista puutarhatuotannon aloista. Ilmastonmuutoksen myötä sen merkitys lisääntyy edelleen. Mutta millaisista omenoista suomalaiset pitävät, millaisia he haluavat ostaa?

Mehukas, makea, raikas, hapokas, rapea. Omenalla on monenlaisia aistittavia ominaisuuksia. Miltä se näyttää ja maistuu? Tuoksuu? Tuntuu kädessä ja suussa? Rapsahtaako se vai kenties rouskahtaa?

Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät auttavat kartoittamaan erilaiset ominaisuudet tieteellisesti. ETM Laila Seppä selvitti 11.4.2014 tarkastettavassa väitöskirjassaan kotimaisten omenien aistinvaraisia ominaisuuksia ja kuluttajien suhtautumista niihin. Omenalajikkeiden aistinvaraista kuvailua tai mieltymyksiin ja valintoihin perustuvaa kuluttajatutkimusta ei ole aiemmin tehty Suomessa systemaattisesti.

Aistinvaraisessa arvioinnissa käytetään raatia, joka koostuu joko tehtävään koulutetuista henkilöistä tai tavallisista kuluttajista. Kuluttajaraadilla kartoitetaan tavallisten ihmisten tai jonkin kohderyhmän mieltymyksiä, odotuksia ja mielipiteitä.

- Tutkimukseen osallistuneet tavalliset ihmiset kuvailivat mieleistään omenaa yli 500 kuvailun avulla, joista 145 liittyi rakenteeseen, 118 makuun ja 34 väriin. Omenan maku ja sen kanssa sopusoinnussa olevan rakenne näyttävät olevan suomalaisille yleensä tärkeämpiä kuin pelkkä omenan ulkonäkö, Laila Seppä kertoo.

Kolmenlaisia omenansyöjiä

Kuluttajatutkimuksessa löytyi kolmentyyppisiä omenansyöjiä. Suurin osa pitää omenista, joissa on riittävästi sekä happamuutta että makeutta. Osa pitää eniten hyvinkin happamista ja kiinteistä omenista, jotkut taas makeista ja hieman vähemmän kiinteistä omenista.

Kotimaisesta omenasta ollaan valmiita maksamaan keskimäärin 2,36 euroa kilolta, kotimaista omenaa paljon syövät maksaisivat jopa yli puoli euroa enemmän.

- Ihmiset kaipaavat ostohetkellä tietoa lajikkeesta. Mieluinen lajike nosti maksuhalukkuutta jopa euron kilolta. Lajikkeita kannattaa myös maistattaa, Seppä vinkkaa.

Varastointi muuttaa ominaisuuksia

Ilmastonmuutoksen myötä tuotantoon otettavat lajikkeet on valittava huolella. Niiden on sopeuduttava sekä tämän hetken että seuraavan 30 vuoden odotettavissa olevaan ilmastoon. Niiden tulisi myös olla mieleisiä kuluttajille, myös varastoinnin jälkeen.

Laila Sepän tutkimuksessa mukana oli tavallisten kuluttajien lisäksi koulutettu raati, joka laati peruskuvailun 15 omenalajikkeesta. Lisäksi se seurasi, miten lajikkeet kestivät varastointia.

- Varastointi vaikuttaa eniten omenoiden mehukkuuteen ja jauhoisuuteen, mutta jotkut lajikkeet kestävät varastointia yllättävän hyvin.

ETM Laila Seppä väittelee 11.4.2014 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Domestic apple cultivars – sensory descriptions and consumer responses. Väitöstilaisuus järjestetään Viikin kampuksella EE-talon Walter-salissa (Agnes Sjöberginkatu 2). Vastaväittäjänä on professori Joanne Hort Nottinghamin yliopistosta ja kustoksena on professori Hely Tuorila. Väitöskirja on luettavissa verkossa E-thesis-palvelussa.

Lisätiedot: Laila Seppä, laila.seppa (at) helsinki.fi

Teksti: Sanna Schildt
Kuva: Laila Seppä