Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Porojen jalostusvalinta on kestävällä pohjalla

Poromiehet valitsevat kookkaita ja pyöreitä vasoja hyviltä vaatimilta. Porojen valintajalostusta voidaan kuitenkin tehostaa parantamalla eläinten yksilöllistä merkintää, mittaamalla vasojen painoa ja emien vasatuottoa sekä kehittämällä järjestelmiä eläinten tietojen keräämiseen. Sukulaisuuksien selvittämisessä on hyödynnetty DNA-menetelmiä. Tulevaisuudessa niitä kannattaisi käyttää laajemminkin hyvien siitosporojen valinnassa.

MMM Kirsi Muuttoranta selvitti 21.3. tarkastetussa väitöskirjassaan porojen jalostusvalinnan nykytilaa ja mahdollisuuksia parantaa porotalouden tuottavuutta valintajalostuksen avulla. Ensimmäistä kertaa paliskuntien poroisänniltä kysyttiin, millainen on jalostuksen kannalta hyvä poro. Poromiesten tekemä valinta perustuu porojen ulkoisiin piirteisiin.

Poroisännistä 80 prosenttia vastasi kyselyyn. Selvisi, että valintakriteerit olivat samanlaisia koko poronhoitoalueella. Kriteereissä painottuvat vasan koko ja "pyöreys" eli lihaksikkuus sekä se, että vasa on hyvästä emästä.

– Paliskuntien poroisäntien tekemä valinta on jo nyt tehokasta, mutta sitä saadaan edelleen parannettua, jos eläimet merkittäisiin ja niistä pidettäisiin kirjaa, MTT:ssa tutkijana työskentelevä Muuttoranta sanoo.

Emän merkitys on suuri

Poroisännille tehdyn kyselyn lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eläinten jalostettavissa olevien ominaisuuksien perinnöllistä vaihtelua. Vasan oma perimä selittää syntymäajankohdasta, -painosta ja kasvusta vajaan kolmanneksen, ympäristön vaihtelu loput. Myös emien hoitokyvyssä on perinnöllisiä eroja.

– Hyvät vaatimet tuovat lisää euroja porotalouteen. Emän vaikutuksia ei ole ennen laskettu.

Porojen teuraspainoja saadaan kasvatettua tehokkaalla valinnalla. Tutkimuksessa selvisi, että poroilla monet ominaisuudet periytyvät samalla tavalla kuin muilla tuotantoeläimillä. Tällöin myös tuotantoeläimillä käytettäviä jalostusmenetelmiä voidaan soveltaa porotaloudessa, elinkeinon ehdoilla. Merkinnän ja punnitsemisen ohella voitaisiin käyttää DNA-menetelmiä.

– DNA-menetelmät ovat vahvaa tulevaisuutta, mutta menetelmien käyttöönotossa pitää muistaa porotalouden erityisluonne ja edetä kentän ehdoilla.

Valintajalostuksen tila porotaloudessa on hyvä jo nyt, mutta sitä voidaan edelleen tehostaa. Valinnalla saatu painonnousu vasoilla tietää lisäeuroja tuottajalle.

– Tehokkaampi jalostusvalinta parantaisi kannattavuutta, vaikka tämänhetkinen työ on hyvää. Valintajalostuksen tehostaminen ei ole pyörän keksimistä uudelleen, mutta se toisi vaihteita pyörään, Muuttoranta sanoo.

Lisätietoja: tutkija Kirsi Muuttoranta, MTT, puh. 040 502 5068, etunimi.sukunimi@mtt.fi

Teksti: MTT:n viestintä
Kuva: Yksityiskohta Kirsi Muuttorannan väitöskirjan kannesta