Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Osuustoiminta tukee kestävää kehitystä

Osuustoiminnan avulla voidaan vähentää köyhyyttä, edistää ruokaturvaa, kehittää työllisyyttä ja vahvistaa yhteiskuntia. Kehitysmaissa osuustoiminta voi auttaa yhteisöjä saamaan leveämmän leivän syrjästä kiinni, mutta se vaatii tietoa ja oikeanlaista vetoapua. Suomella on osuustoiminnassa pitkät perinteet ja kokemuksista ammennetaan hyötyjä niin kotimaassa kuin kehitysmaissakin.

Osuuskuntatoimintaa ja sen mahdollisuuksia tutkinut projektitutkija Shimelles Tenaw taloustieteen laitokselta koordinoi 20.11.2013 järjestettävää Osuuskunnat ja kestävä kehitys -seminaaria, jossa alan suomalaisasiantuntijat kokoontuvat muun muassa käsittelemään kysymystä, onko osuustoiminta eräänä vaihtoehtoisena yritysmuotona pystynyt toteuttamaan tavoitteita, jotka toisten yritysmuotojen on hankala toteuttaa.

- Seminaarissa käsitellään osuustoimintaa laajemminkin kuin vain kehitysmaanäkökulmasta. Suomessakin se voi auttaa esimerkiksi vähentämään nuorisotyöttömyyttä tai maanviljelijöitä monipuolistamaan toimintansa, Tenaw kertoo.

Neuvontaa ja verkostoja tarvitaan

Shimelles Tenaw on tehnyt tutkimusta Tansaniassa esimerkiksi naisten meijeriosuuskuntaan liittyen. Suomessa Tenaw on tutkinut Pellervo-seuraa, yhtä osuustoiminnan johtavista organisaatioista maailmassa.

- Pellervo-seura muun muassa järjestää jäsenilleen neuvontaa ja ottaa kantaa lainsäädäntöön. Vastaavasta toimintamallista olisi paljon hyötyä kehitysmaissakin, hän selittää.

Tansanian 46 miljoonasta asukkaasta vain kaksi miljoonaa kuuluu virallisiin osuuskuntiin, vaikka epävirallista yhteistyötä on kylissä paljon. Tenawin mukaan osuuskuntalaisten määrä pitäisi saada nousuun, jotta elämisen edellytykset säilyvät maaseudulla ja paikallisilla on mahdollisuuksia kilpailla pienen yläluokan käsissä olevien yritysten kanssa.

- Jotta osuustoimintaa saadaan lisättyä, on järjestettävä paljon koulutusta, tuotettava materiaaleja ja tarjottava ihmisille mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon. Myös teknistä osaamista tarvitaan, Tenaw sanoo.

Päättäjät koolla Kapkaupungissa

Kapkaupungissa pidetään parhaillaan marraskuun alussa kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n yleiskokous ja konferenssi, jossa myös Tenaw on puhujana. 118-vuotiaan liiton yleiskokous järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Afrikassa, ja osallistujien joukossa on lukuisia Afrikan maiden ministereitä. Tenaw on iloinen voidessaan esitellä ajatuksiaan vaikutusvaltaiselle joukolle.

- Tutkijoilla on oltava mahdollisuus kertoa näkemyksistään ja päästä vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa, hän painottaa.

Tenaw tuntee hyvin afrikkalaisten yhteisöjen vahvuudet, kuten yhdessä tekemisen perinteet, ja yhteiskuntien kolonialismin ajoilta periytyvät ongelmat.

- On mietittävä tarkkaan, millainen osuustoiminta sopii Afrikkaan. Toiminnan on oltava sellaista, että vastuu on ihmisillä itsellään. Ympäristövastuukysymysten huomioiminen tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia esimerkiksi köyhyyden tekijöiden identifioinnissa.

Taloustieteen laitoksen järjestää 20.11. Osuuskunnat ja kestävä kehitys –seminaarin, jonne on vapaa pääsy. Lisätiedot ja ohjelma seminaarin verkkosivuilta >>

Teksti: Sanna Schildt
Kuva: Shimelles Tenawin arkisto